Autonomisten metsäkoneiden koneaistijärjestelmät

A prerequisite for increasing the autonomy of forest machinery is to provide robots with digital situational awareness, including a representation of the surrounding environment and the robot's own state in it. Therefore, this article-based dissertation proposes perception systems for autonomous or semi-autonomous forest machinery as a summary of seven publications. The work consists of several perception methods using machine vision, lidar, inertial sensors, and positioning sensors. The sensors are used together by means of probabilistic sensor fusion. Semi-autonomy is interpreted as a useful intermediary step, situated between current mechanized solutions and full autonomy, to assist the operator. In this work, the perception of the robot's self is achieved through estimation of its orientation and position in the world, the posture of its crane, and the pose of the attached tool. The view around the forest machine is produced with a rotating lidar, which provides approximately equal-density 3D measurements in all directions. Furthermore, a machine vision camera is used for detecting young trees among other vegetation, and sensor fusion of an actuated lidar and machine vision camera is utilized for detection and classification of tree species. In addition, in an operator-controlled semi-autonomous system, the operator requires a functional view of the data around the robot. To achieve this, the thesis proposes the use of an augmented reality interface, which requires measuring the pose of the operator's head-mounted display in the forest machine cabin. Here, this work adopts a sensor fusion solution for a head-mounted camera and inertial sensors. In order to increase the level of automation and productivity of forest machines, the work focuses on scientifically novel solutions that are also adaptable for industrial use in forest machinery. Therefore, all the proposed perception methods seek to address a real existing problem within current forest machinery. All the proposed solutions are implemented in a prototype forest machine and field tested in a forest. The proposed methods include posture measurement of a forestry crane, positioning of a freely hanging forestry crane attachment, attitude estimation of an all-terrain vehicle, positioning a head mounted camera in a forest machine cabin, detection of young trees for point cleaning, classification of tree species, and measurement of surrounding tree stems and the ground surface underneath.Metsäkoneiden autonomia-asteen kasvattaminen edellyttää, että robotilla on digitaalinen tilannetieto sekä ympäristöstä että robotin omasta toiminnasta. Tämän saavuttamiseksi työssä on kehitetty autonomisen tai puoliautonomisen metsäkoneen koneaistijärjestelmiä, jotka hyödyntävät konenäkö-, laserkeilaus- ja inertia-antureita sekä paikannusantureita. Työ liittää yhteen seitsemässä artikkelissa toteutetut havainnointimenetelmät, joissa useiden anturien mittauksia yhdistetään sensorifuusiomenetelmillä. Työssä puoliautonomialla tarkoitetaan hyödyllisiä kuljettajaa avustavia välivaiheita nykyisten mekanisoitujen ratkaisujen ja täyden autonomian välillä. Työssä esitettävissä autonomisen metsäkoneen koneaistijärjestelmissä koneen omaa toimintaa havainnoidaan estimoimalla koneen asentoa ja sijaintia, nosturin asentoa sekä siihen liitetyn työkalun asentoa suhteessa ympäristöön. Yleisnäkymä metsäkoneen ympärille toteutetaan pyörivällä laserkeilaimella, joka tuottaa lähes vakiotiheyksisiä 3D-mittauksia jokasuuntaisesti koneen ympäristöstä. Nuoret puut tunnistetaan muun kasvillisuuden joukosta käyttäen konenäkökameraa. Lisäksi puiden tunnistamisessa ja puulajien luokittelussa käytetään konenäkökameraa ja laserkeilainta yhdessä sensorifuusioratkaisun avulla. Lisäksi kuljettajan ohjaamassa puoliautonomisessa järjestelmässä kuljettaja tarvitsee toimivan tavan ymmärtää koneen tuottaman mallin ympäristöstä. Työssä tämä ehdotetaan toteutettavaksi lisätyn todellisuuden käyttöliittymän avulla, joka edellyttää metsäkoneen ohjaamossa istuvan kuljettajan lisätyn todellisuuden lasien paikan ja asennon mittaamista. Työssä se toteutetaan kypärään asennetun kameran ja inertia-anturien sensorifuusiona. Jotta metsäkoneiden automatisaatiotasoa ja tuottavuutta voidaan lisätä, työssä keskitytään uusiin tieteellisiin ratkaisuihin, jotka soveltuvat teolliseen käyttöön metsäkoneissa. Kaikki esitetyt koneaistijärjestelmät pyrkivät vastaamaan todelliseen olemassa olevaan tarpeeseen nykyisten metsäkoneiden käytössä. Siksi kaikki menetelmät on implementoitu prototyyppimetsäkoneisiin ja tulokset on testattu metsäympäristössä. Työssä esitetyt menetelmät mahdollistavat metsäkoneen nosturin, vapaasti riippuvan työkalun ja ajoneuvon asennon estimoinnin, lisätyn todellisuuden lasien asennon mittaamisen metsäkoneen ohjaamossa, nuorten puiden havaitsemisen reikäperkauksessa, ympäröivien puiden puulajien tunnistuksen, sekä puun runkojen ja maanpinnan mittauksen

Epidemiology of Injury in English Women's Super league Football: A Cohort Study

INTRODUCTION: The epidemiology of injury in male professional football has been well documented (Ekstrand, Hägglund, & Waldén, 2011) and used as a basis to understand injury trends for a number of years. The prevalence and incidence of injuries occurring in womens super league football is unknown. The aim of this study is to estimate the prevalence and incidence of injury in an English Super League Women’s Football squad. METHODS: Following ethical approval from Leeds Beckett University, players (n = 25) signed to a Women’s Super League Football club provided written informed consent to complete a self-administered injury survey. Measures of exposure, injury and performance over a 12-month period was gathered. Participants were classified as injured if they reported a football injury that required medical attention or withdrawal from participation for one day or more. Injuries were categorised as either traumatic or overuse and whether the injury was a new injury and/or re-injury of the same anatomical site RESULTS: 43 injuries, including re-injury were reported by the 25 participants providing a clinical incidence of 1.72 injuries per player. Total incidence of injury was 10.8/1000 h (95% CI: 7.5 to 14.03). Participants were at higher risk of injury during a match compared with training (32.4 (95% CI: 15.6 to 48.4) vs 8.0 (95% CI: 5.0 to 10.85)/1000 hours, p 28 days) of which there were three non-contact anterior cruciate ligament (ACL) injuries. The epidemiological incidence proportion was 0.80 (95% CI: 0.64 to 0.95) and the average probability that any player on this team will sustain at least one injury was 80.0% (95% CI: 64.3% to 95.6%) CONCLUSION: This is the first report capturing exposure and injury incidence by anatomical site from a cohort of English players and is comparable to that found in Europe (6.3/1000 h (95% CI 5.4 to 7.36) Larruskain et al 2017). The number of ACL injuries highlights a potential injury burden for a squad of this size. Multi-site prospective investigations into the incidence and prevalence of injury in women’s football are require