Programmeerimise sissejuhatava kursuse õppijate teadmisi ja oskusi mõõtev test

Programmeerimise õpetamisel tuleb pöörata tähelepanu õppijate teadmiste ja oskuste taseme hindamisele nii õppe alguses kui ka selle lõppemisel. Seda saab teha testi vormis. Magistritöö eesmärgiks on luua valideeritud test, mille abil saab hinnata õppijate teadmisi ja oskusi programmeerimiskursuse “Tehnoloogia tarbijast loojaks” alguses ja/või lõpus. Töö esimeses peatükis on toodud ülevaade Venemaal ja USAs kasutusel olevatest valideeritud testidest. Töö teises peatükis on kirjeldatud testi loomise protseduuri ning piloteerimise protsessi. Töö tulemusena loodud test piloteeriti kursuse “Tehnoloogia tarbijast loojaks” arvestustööks ettevalmistava testina. Võib öelda, et testi on võimalik kasutada nimetatud kursuse õppijate teadmiste ja oskuste hindamisel

Kynnyskäsitteet ohjelmoinnin oppimisessa

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia kynnyskäsitteitä (threshold concepts) ja tunnistaa niitä ohjelmoinnin oppimisessa. Kynnyskäsitteet ovat oppimisen kannalta tärkeitä paalukiviä, ja ne toimivat portteina uudenlaiseen kehittyneempään ajatteluun tietyssä aihealueessa. Ne liittyvät esimerkiksi johonkin opittavaan taitoon, tietoon tai asiaan. Kynnyskäsitteiden omaksuminen mahdollistaa laajentuneen ymmärryksen jostakin aihealueesta, koska ne sitovat useita eri käsitteitä yhteen luoden niiden välille syvemmän yhteyden. Jos opiskelija ei omaksu kynnyskäsitettä, saattaa hänen oppimisensa pysähtyä tai hän saattaa kehittää väärinkäsityksiä siihen liittyen. Kynnyskäsitteiden tutkiminen on tärkeää, koska se mahdollistaa tehokkaamman tavan tunnistaa ja ennaltaehkäistä tilanteita, joissa opiskelija jää jumiin aihealueessa. Kynnyskä- sitteiden avulla pystytään rakentamaan uudenlaisia opetussuunnitelmia, jotka keskittyvät kynnyskäsitteiden ympärille. Tietoa mahdollisista kynnyskäsitteistä kerättiin kirjallisuuskatsauksella. Tämän lisäksi tehtiin empiiristä tutkimusta, jossa sovellettiin puolistrukturoitua haastattelua. Tutkimusta varten haastateltiin Helsingin yliopiston opiskelijoita, jotka olivat suorittaneet ohjelmoinnin perus- ja jatkokurssit. Haastatteluista tehtiin yhteenveto, joka sisälsi analyysin sekä listan käsitteistä, joihin liittyi haasteellisuutta, muuttavia kokemuksia tai väärinkäsityksiä. Yksi tutkimuksen tavoitteista oli löytää kurssien aikana ilmaantuvia mahdollisia kynnyskäsitteitä ja verrata niitä olemassaolevaan tutkimukseen. Tutkimuksesta saadut tulokset vahvistivat olettamusta siitä, että ohjelmointiin liittyy useita mahdollisia kynnyskäsitteitä. Omasta empiirisestä tutkimuksesta saatuja käsitteitä olivat muun muassa olio-ohjelmointi, algoritminen ajattelu, perintä ja rajapinnat. Kaikki nämä käsitteet ovat myös aiemmissa tutkimuksissa esitetty kynnyskäsitteiksi. Kynnyskäsitteitä on hankala tunnistaa, sillä ne ovat määrittelyltään epämääräisiä. Kynnyskäsitteitä on tut- kittu laajasti, mutta tarkempaa tietoa niiden soveltamisesta opetuksessa ei löydy tutkimuksista. ACM Computing Classification System (CCS): Social and professional topics → Computer science educatio

Approaches in Teaching Recursion

Rekursiooni omandamist käsitlev (eestikeelne) algoritmidealane kirjandus on hõre. Käesolev töö uurib, kuidas Tartu Ülikool läheneb rekursiooni õpetamisele ja võrdleb seda Eesti ning välisülikoolide käsitlusega. Uurimus analüüsib, millised ülesanded rekursiooni tarvilikkusest märku annavad, milliseid tehnilisi oskusi tudengitega esitatud ülesannetega treenitakse ning milliste meetoditega õpetatakse tudengeid iseseisvalt rekursiooni rakendama. Töö eesmärk on parandada Tartu Ülikooli informaatikute valmisolekut kursuseks „Algoritmid ja andmestruktuurid“. Eesmärk saavutatakse pakkudes töö viimases peatükis välja komplekt ülesandeid, mis õppuritele vajaminevaid oskusi treenib.The literature on algorithmic teaching of recursion (in Estonian) is minimal. This paper examines how University of Tartu approaches teaching recursion and compares it to the ways of Estonian and foreign universities. The study analyses which exercises indicate the necessity of using recursion, which technical abilities those exercises train and which tutoring methods are used to teach students the ability of applying recursion independently. The aim of the thesis is to improve University of Tartu’s students’ preparation for the course “Algorithms and Data Structures”. The purpose is achieved in the last chapter of the paper by providing a set of exercises which trains pertinent skills