Key user experience principles in designing computer interfaces for emotionally vulnerable user groups

Proceedings of 43rd Conference of the South African Institute of Computer Scientists and Information Technologists.The highly integrated Society 5.0 enables a ubiquitous computing world driven by exponential growth of digital technologies. User interface designers must therefore find new architectures and -designs in order to compete in a digital world. User experience (UX) design is the overarching term that expresses the philosophies, approaches, tools and techniques related to the two distinct yet overlapping fields of human-computer interaction (HCI) and user-centered design (UCD). In order to create reliable and realistic representations of key audience segments, personas are used as a mechanism to simulate the engagement with the computer interface. Personas for distressed and vulnerable users take cognizance of a user’s emotional state and potentially unique interaction with the computer interface. The purpose of this study is to consider the key UX principles in designing computer interfaces for vulnerable user groups. Two datasets, consisting of a systematic review of the literature and eye-tracking data, were collected and analyzed. We established 5 key UX principles relevant to vulnerable users entailing simplicity, support, action, engagement, look and feel, and constraint. By applying the key UX principles for vulnerable user groups, designers can ensure that a potentially emotional experience is managed well via the computer interface.http://www.easychair.org/publications/EPiC/Computingam2023Informatic

Visual Heatmaps in User Experience Design : Attitudes and Adoption Factors

Visual heatmaps, illustrating user behaviour and areas of interest in a two-dimensional graphical representation, have become widely utilized in the user experience (UX) industry. When appropriately utilized, visual heatmaps efficiently summarize and communicate significant volumes of user data to designers. They can even have the capacity to reveal the focal points of users' attention across specific emotional and cognitive states. Despite their benefits, heatmaps are susceptible to misinterpretation stemming from deficient data analysis or lack of focus. Recent academic research has primarily focused on the technical aspects and potential benefits of the technology used in generating visual heatmaps, with a specific emphasis on eye tracking-related technology being prevalent in scholarly articles. In contrast to prior studies, the research objective of this thesis is on the attitudes of UX designers toward this technology and the factors that impact its adoption. This objective is explored through three research questions. To answer these questions, qualitative data was gathered through ten semi-structured individual interviews with UX professionals. The collected data was analysed through thematic analysis. The findings reveal that UX designers are aware of visual heatmap technology but often limit its use in UX design. Attitudes among participants revealed a spectrum, ranging from more cautious, negative and sceptical to positive optimism. Thematic analysis revealed designers with technical background to favour more established methods, while those with visual or humanistic education seeing value in visual format and experimental nature of heatmaps. Heatmaps were considered most effective when complementing findings from other UX tools. Limited resources pose a significant constraint in the utilization of heatmap technology. Interviewees highlighted that recent industry establishment, resulting partially from legislative changes in accessibility and privacy, have further reduced the necessity for experimentation in UX evaluation. The relevance of the results of this thesis may vary depending on e.g. the organizational structure and project scope. As the thematic analysis was conducted during the interviews, the variability of code frequency was observed to stabilize by the end of the final interviews. This indicated successful data saturation and consistency. Given the extensive variety encompassing both the spectrum of technology associated with visual heatmaps and the visual format they present, future research could investigate the effectiveness of specific combinations of heatmap and evaluation methods. Furthermore, additional inquiry could aim to elucidate the reasons behind the attitude gap identified between the technical and humanistic domains in UX design.Viime vuosina visuaalisten lämpökarttojen (eng. heatmap) käyttö on yleistynyt myös käyttäjäkokemussuunnittelussa. Lämpökartat tiivistävät suuria määriä käyttäjistä kerättyä tietoa havainnolliseen graafiseen muotoon. Edistyneimmillä lämpökarttatyövälineillä on kyky yhdistää tietoa käyttäjien keskittymisestä myös tunnereaktioihin, mikä voi olla arvokasta käyttäjäkokemuksen arvioinnin kannalta. Monista mahdollisuuksistaan huolimatta, lämpökarttojen tulkintaan liittyy riskejä, esimerkiksi puutteellisen analyysin tai tavoitteiden rajauksen osalta. Aiempi tutkimus on keskittynyt pääasiassa visuaalisten lämpökarttojen tuottamiseen käytettyyn teknologiaan. Erityisesti silmänliikeseurantaan liittyvää teknologiaa käsittelevät tutkimukset ovat korostuneet. Toisin kuin aiemmissa tutkimuksissa, tämän opinnäytetyön tutkimusaiheena ovat käyttäjäkokemussuunnittelijoiden asenteet lämpökarttateknologiaa ja sen käyttöä kohtaan sekä käytön taustalla vaikuttavat tekijät. Aihetta lähestytään kolmen tutkimuskysymyksen kautta. Laadullinen tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kymmentä käyttäjäkokemussuunnittelun ammattilaista. Aineisto analysoitiin käyttämällä temaattista analyysia. Tulokset osoittivat, että suunnittelijat ovat tietoisia lämpökarttateknologiasta, mutta sen käyttö käyttäjäkokemussuunnittelussa on rajallista. Haastateltujen suunnittelijoiden asenteet muodostivat kirjon kielteisen varovaisesta positiiviseen optimismiin teknologiaa kohtaan. Teknisemmän taustan omaavat suunnittelijat luottavat alan vakiintuneisiin menetelmiin. Visuaalisen tai humanistisen taustan omaavat suunnittelijat näkevät arvoa lämpökarttojen visuaalisessa muodossa ja kokeellisessa luonteessa. Suunnittelijat pitävät lämpökarttoja tehokkaimpina tilanteissa, joissa niistä saatua tietoa käytetään täydentävästi muiden työvälineiden ja metodien kanssa. Rajalliset resurssit muodostavat merkittävän rajoitteen teknologian käytölle. Käyttäjäkokemusalan ja sen suunnitteluprosessien vakiintuminen on vähentänyt kokeilujen tarvetta myös käyttäjäkokemuksen arvioinnissa. Vakiintumiseen ovat vaikuttaneet osaltaan saavutettavuuteen ja tietosuojaan liittyvät lainsäädännön uudistukset. Koska temaattista analyysia tehtiin haastattelujen aikana, koodien esiintymisvaihtelun voitiin havaita kyllääntyvän. Tämä viittaa tulosten luotettavuuteen. Tulosten merkitys voi kuitenkin vaihdella esimerkiksi suunnitteluprojektin laajuuden tai organisaatiorakenteen perusteella. Koska visuaalisiin lämpökarttoihin liittyvä teknologia ja lämpökarttojen visuaaliset ilmentymät ovat moninaisia, jatkotutkimuksissa tulisi selvittää eri lämpökarttateknologioiden ja -menetelmien sekä näiden yhdistelmien tehokkuutta. Lisäksi olisi arvokasta selvittää vaikuttaako koulutustausta asenteisiin teknologiaa ja sen käyttöönottoa kohtaan

Suitability of inexpensive eye-tracking device for user experience evaluations

We present the results of a study evaluating the suitability of an inexpensive eye-tracking device for the enhancement of user experience evaluations. Ensuring a comfortable user experience is an important part of the mobile application design process. Evaluation of user experience is usually done through questionnaires and interviews, but it can be improved using eye tracking sensors for user experience studies. We conducted a user experience study of DriveGreen, a mobile application devoted to ecodriving for a transition to a low-carbon society. We used an inexpensive eye-tracking device in addition to standard User Experience Questionnaire and Single Ease Question questionnaires. The results show that the inexpensive eye-tracking device data correlate with data from User Experience Questionnaire and Single Ease Question questionnaires and interviews with users. We conclude that an enhancement of user experience evaluations with inexpensive eye-tracking device is possible

Suitability of Inexpensive Eye-Tracking Device for User Experience Evaluations

We present the results of a study evaluating the suitability of an inexpensive eye-tracking device for the enhancement of user experience evaluations. Ensuring a comfortable user experience is an important part of the mobile application design process. Evaluation of user experience is usually done through questionnaires and interviews, but it can be improved using eye tracking sensors for user experience studies. We conducted a user experience study of DriveGreen, a mobile application devoted to ecodriving for a transition to a low-carbon society. We used an inexpensive eye-tracking device in addition to standard User Experience Questionnaire and Single Ease Question questionnaires. The results show that the inexpensive eye-tracking device data correlate with data from User Experience Questionnaire and Single Ease Question questionnaires and interviews with users. We conclude that an enhancement of user experience evaluations with inexpensive eye-tracking device is possible