Meaning in Distributions : A Study on Computational Methods in Lexical Semantics

This study investigates the connection between lexical items' distributions and their meanings from the perspective of computational distributional operations. When applying computational methods in meaning-related research, it is customary to refer to the so-called distributional hypothesis, according to which differences in distributions and meanings are mutually correlated. However, making use of such a hypothesis requires critical explication of the concept of distribution and plausible arguments for why any particular distributional structure is connected to a particular meaning-related phenomenon. In broad strokes, the present study seeks to chart the major differences in how the concept of distribution is conceived in structuralist/autonomous and usage-based/functionalist theoretical families of contemporary linguistics. The two theoretical positions on distributions are studied for identifying how meanings could enter as enabling or constraining factors in them. The empirical part of the study comprises two case studies. In the first one, three pairs of antonymical adjectives (köyhä/rikas, sairas/terve and vanha/nuori) are studied distributionally. Very narrow bag-of-word vector representations of distributions show how the dimensions on which relevant distributional similarities are based already conflate unexpected and varied range of linguistic phenomena, spanning from syntax-oriented conceptual constrainment to connotations, pragmatic patterns and affectivity. Thus, the results simultaneously corroborate the distributional hypothesis and challenge its over-generalized, uncritical applicability. For the study of meaning, distributional and semantic spaces cannot be treated as analogous by default. In the second case study, a distributional operation is purposefully built for answering a research question related to historical development of Finnish social law terminology in the period of 1860–1910. Using a method based on interlinked collocation networks, the study shows how the term vaivainen (‘pauper, beggar, measly’) receded from the prestigious legal and administrative registers during the studied period. Corroborating some of the findings of the previous parts of this dissertation, the case study shows how structures found in distributional representations cannot be satisfactorily explained without relying on semantic, pragmatic and discoursal interpretations. The analysis leads to confirming the timeline of the studied word use in the given register. It also shows how the distributional methods based on networked patterns of co-occurrence highlight incomparable structures of very different nature and skew towards frequent occurrence types prevalent in the data.Nykyaikaiset laskennalliset menetelmät suorittavat suurista tekstiaineistoista koottujen tilastollisten mallien avulla lähes virheettömästi monia sanojen merkitysten ymmärtämistä edellyttäviä tehtäviä. Kielitieteellisen metodologian kannalta onkin kiinnostavaa, miten tällaiset menetelmät sopivat kiellisten rakenteiden merkitysten lingvistiseen tutkimukseen. Tämä väitöstutkimus lähestyy kysymystä sanasemantiikan näkökulmasta ja pyrkii sekä teoreettisesti että empiirisesti kuvaamaan minkälaisia merkityksen lajeja pelkkiin sanojen sekvensseihin perustuvat laskennalliset menetelmät kykenevät tavoittamaan. Väitöstutkimus koostuu kahdesta osatutkimuksesta, joista ensimmäisessä tutkitaan kolmea vastakohtaista adjektiiviparia Suomi24-aineistosta kootun vektoriavaruusmallin avulla. Tulokset osoittavat, miten jo hyvin rajatut sekvenssiympäristöt sisältävät informaatiota käsitteellisten merkitysten lisäksi myös muun muassa niiden konnotaatioista ja affektiivisuudesta. Sekvenssiympäristön tuottama kuva merkityksestä on kuitenkin kattavuudeltaan ennalta-arvaamaton ja ne kielekäyttötavat, jotka tutkimusaineistossa ovat yleisiä vaikuttavat selvästi siihen mitä merkityksen piirteitä tulee näkyviin. Toisessa osatutkimuksessa jäljitetään erään sosiaalioikeudellisen termin, vaivaisen, historiaa 1800-luvun loppupuolella Kansalliskirjaston historiallisesta digitaalisesta sanomalehtikokoelmasta. Myötäesiintymäverkostojen avulla pyritään selvittämään miten se katosi oikeuskielestä tunnistamalla aineistosta hallinnollis-juridista rekisteriä vastaava rakenne ja seuraamalla vaivaisen asemaa siinä. Menetelmänä käytetyt myötäesiintymäverkostot eivät kuitenkaan edusta puhtaasti mitään tiettyä rekisteriä, vaan sekoittavat itseensä piirteitä erilaisista kategorioista, joilla kielen käyttöä on esimerkiksi tekstintutkimuksessa kuvattu. Tiheimmät verkostot muodostuvat rekisterien, genrejen, tekstityyppien ja sanastollisen koheesion yhteisvaikutuksesta. Osatutkimuksen tulokset antavat viitteitä siitä, että tämä on yleinen piirre monissa samankaltaisissa menetelmissä, mukaan lukien yleiset aihemallit

Semantic Role Labelling With Chunk Sequences

We describe a statistical approach to semantic role labelling that employs only shallow information