Käyttäjäkeskeisen tuotekehitysorganisaation tietotuki – Pohdintoja "Knowledge Storage" –tiedonhallintaympäristön toteutuksen ja arvioinnin perusteella

User-centred development of interactive systems and devices has received increasing importance in product development organisations. So far, the answer from the usability engineering community has been the offering of different types of methods that can be applied during the development work in different stages of the development process. As the amount of applicable methods increase and the stakeholder population utilising these methods broadens, support for the management of this usability engineering work becomes important. This includes considerations about the arrangement of the organisation performing the development work as well as the tools and methods that supports this. The objective of this study is the modelling and construction of information support for product development that takes user-centred issues into consideration. The main research question of the study is "What kind of information management system can provide support for user-oriented product development?" Boundaries for the main research question are presented with the focus areas of the work that point out insights from the organisational standpoint as well as from the standpoint of the methods and tools. The methodological standpoint has a longer tradition in the HCI field than the organisational one. In the literature review part of this thesis, methods that are used rather widespread are introduced in order to find out the characteristics and requirements that they point out for the surrounding information support systems and the hosting organisation. The organisational standpoint is studied and reflected in the three empirical studies that illustrate the contemporary arrangement and organisation of product development. Product development is addressed also in the literature review. Building on the findings, a framework of the characteristics for a hosting organisation is presented. The framework consists of five levels: organisational orientation (values, attitude), life-cycle considerations (business/process/product), generic development support (methods and tools), quality instructions (organisation-specific adjustments of the generic level), and information support (operative level). This framework points out the position of an information support system in the organisational surroundings. After this 'positioning', more detailed modelling, design and implementation of the supporting information support system, the "Knowledge Storage" is presented. The results from the construction and evaluation of the Knowledge Storage point out needs for information support applications (developer community, roles, awareness, contribution evaluation). The results also reveal difficulties in the making of these kinds of applications attached to real development projects and activities (migration of existing knowledge base, 'suitable' project, application integration, implementation of baseline functionality vs. value-added features).Käyttäjäkeskeisyyden merkitys tuotekehitystoiminnan yhtenä suunnittelunäkökulmana on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana merkittävästi. Käyttäjäkeskeistä suunnittelua painottavan tutkimusyhteisön tarjooma käytännön suunnittelutyölle on perinteisesti ollut joukko erilaisia suunnittelumenetelmiä, joita on mahdollista hyödyntää eri vaiheissa suunnittelua. Menetelmien määrä samoin kuin niitä hyödyntävien suunnitteluosapuolten määrä onkin näiden johdosta kasvanut. Tämä on luonut tilanteen, jossa käyttäjäkeskeisten menetelmien soveltamista ja niillä kerättyä tietoa on tarpeen hallita entistä systemaattisemmin keinoin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen tueksi soveltuvan tietotukiympäristön mallintaminen, kehittäminen ja arviointi. Tutkimuksen pääkysymys on: "Millainen tiedonhallinnan järjestely voi tarjota tukea käyttäjäsuuntautuneelle tuotekehitykselle?" Pääkysymystä tarkentavat rajaukset nostavat esiin kaksi näkökulmaa: organisatorisen ja välineellisen. Metodiikkapainotteisella näkökulmalla on vahvempi perinne ihminen-tietokone-vuorovaikutuksen tutkimusalueella kuin organisatorispainotteisella. Työn kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaankin yleisesti sovellettuja käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmiä hakemalla niistä piirteitä ja vaatimuksia, joita niiden soveltaminen asettaa ympäröivälle organisaatiolle. Organisatorista näkökulmaa tarkastellaan kirjallisuuskatsauksessa tuotekehitystoiminnan yleisten piirteiden kautta sekä lisäksi kolmen empiirisen nykyaikaista tuotekehitystoimintaa selvittävän tutkimuksen avulla. Selvitysten tulosten perusteella työssä kehitetään viitekehys, jonka avulla tarkastellaan käyttäjäkeskeisesti toimivan organisaation edellytyksiä soveltaa käyttäjäkeskeistä suunnittelua ja siihen liittyvää tietotukea. Viitekehyksessä tunnistetaan viisi elementtiä: organisatorinen suhtautuminen (arvostukset, asenne), elinkaaritarkastelut (liiketoiminta/prosessit/tuotteet), toiminnan yleisen tason välineistäminen (menetelmät), laatuohjeistus (organisaatiokohtainen menetelmien soveltaminen) ja toiminnan operatiivisen tason tietotuki. Viitekehys sijoittaakin tietotukiratkaisut laajempaan organisatoriseen ympäristöön. Viitekehyksen esittämisen jälkeen työssä esitetään "Knowledge Storage" -tietotukiratkaisun kehittäminen. Tulokset tästä kehitystyöstä osoittavat vaatimuksia organisatorisessa viitekehyksessä toimiville tietotukiratkaisuille (yhteisöllisyys, roolijako, tilannetietoisuus, palaute yksilöllisistä kontribuutioista). Tulokset nostavat esiin myös merkittäviä haasteita ja vaikeuksia tämän tyyppisten ratkaisujen kokeilussa ja toimivuuden arvioinnissa todellisten käytännön projektien yhteydessä (aiemman tietoainespohjan hyödyntäminen, sopivan luonteinen projekti, perustoiminnallisuusvaade vs. uusi lisäarvoa tuottava toiminnallisuus).reviewe

MODÉLISATION DE PROCÉDÉS LOGICIELS À BASE DE PATRONS RÉUTILISABLES

This thesis investigates the reuse of software processes by an approach based on process patterns. The objective of our work is to make process patterns directly applicable in process modeling. The concept of process pattern is used to capture and reuse the proven solutions for recurring process problems. However, this attractive concept has still been poorly exploited due to the inadequate formalization and the lack of supporting methodology and tools. To promote the use of process patterns and reduce the modelling effort, we broaden the concept of process pattern for capturing various types of process knowledge at different abstract levels, and propose ways to reuse (semi-)automatically process patterns in process modelling. We define the process meta-model UML-PP to formalize the process pattern concept and the ways to apply patterns in process models. UML-PP allows describing the internal structure of a process pattern as well as the relations between process patterns, and enables the explicit representation of process patterns' applications in process models. We propose the meta-process PATPRO defining the modelling steps to elaborate a process model in UML-PP by reusing process patterns. To allow automated applications of process patterns, we define an operational semantics for the patterns reuse operators who carry out some tasks of the meta-process. We have developed the prototype PATPRO-MOD allowing to create and manage process patterns catalogues, and to elaborate process models in UML-PP by reusing (semi-)automatically process patterns.Cette thèse est consacrée à la réutilisation de procédés par une approche à base de patrons de procédé. Le concept de patron de procédé a été introduit pour capitaliser et réutiliser des solutions éprouvées des problèmes de procédés récurrents. Cependant cette approche est encore peu exploitée à cause du champ de définition limité, du manque de formalisation, de méthodologie et d'outils support. Pour promouvoir l'utilisation de patrons de procédé et réduire l'effort de modélisation, nous considérons le concept de patron de procédé à différents niveaux d'abstraction pour capturer divers types de connaissances sur les procédés, et proposons des moyens pour réutiliser de façon (semi-)automatique ces patrons dans la modélisation des procédés. Nous avons défini le méta-modèle de procédé UML-PP pour formaliser le concept de patron de procédé et la manière d'appliquer les patrons dans la modélisation de procédés. UML-PP permet de décrire la structure interne d'un patron de procédé ainsi que les relations entre patrons, et permet d'exprimer explicitement l'utilisation de patrons dans les modèles de procédé. Nous proposons le méta-procédé PATPRO définissant une démarche de modélisation pour élaborer un modèle de procédé UML-PP en réutilisant des patrons de procédé. Pour permettre une automatisation de l'application de patrons de procédé, nous définissons une sémantique opérationnelle des opérateurs de réutilisation de patrons qui réalisent l'imitation de patrons. Nous avons réalisé le prototype PATPRO-MOD permettant de créer et gérer des catalogues de patrons de procédé et d'élaborer des modèles de procédé UML-PP en réutilisant semi-automatiquement des patrons prédéfinis