Roditeljska percepcija učinka muzikoterapijskog programa u ranoj intervenciji kod djeteta s teškoćama socijalne komunikacije

Muzikoterapija se kao profesija sve više osnažuje, značajnija je i uloga muzikoterapeuta u interdisciplinarnom timu stručnjaka. U muzikoterapijskom tretmanu elementi muzike služe za postizanje nemuzičkih ciljeva, pa je važna procjena roditelja o nastalim promjenama kod djeteta nakon muzikoterapijskih seansi. Cilj ovoga rada bio je istražiti u kojoj će mjeri i na kojim područjima roditelji primijetiti učinak muzikoterapije na djetetovo ponašanje u svakodnevnim aktivnostima. U ispitivanju je sudjelovalo 13 dječaka u dobi od 2 godine i 2 mjeseca (26 mjeseci) do 4 godine i 9 mjeseci (57 mjeseci). Muzikoterapijski program temeljio se na modelu Orff muzikoterapije. Sastavljena je Skala procjene učinka muzikoterapijskog programa, s brojevima od 1 do 5. Procjena roditelja izražena je u postocima: 30,77 % zauzimaju ocjene 3 i 4, 23,08 % ocjena 5 i 15,38 % ocjena 2. Prosječna vrijednost M=3.62. Sastavljen je i Upitnik za roditelje, kojim se nastojalo istražiti na kojem je od pet područja muzikoterapijski program imao najveći učinak: poboljšanje osjećaja svjesnosti o sebi, veća razina samokontrole, bolji kontakt očima, poboljšani odnos s drugima i okolinom, te duže zadržavanje pažnje. Dobiveni su sljedeći rezultati: bolji kontakt očima 30,77 %, veća razina samokontrole 23,09 %, dok su jednaki rezultati – u vrijednosti od 15,38 % – dobiveni za područje poboljšanje osjećaja svjesnosti o sebi, poboljšani odnos s drugima i okolinom, te duže zadržavanje pažnje. Na osnovi rezultata, može se zaključiti da su svi roditelji uočili promjenu. Dobivanje kvalitativnih podataka o dobrobiti programa, kao i roditeljsko vrednovanje ishoda intervencije, vrlo je važno za planiranje muzikoterapijskih tretmana i načina njihovog provođenja

Musiikkileikin vaikutus varhaiskasvatusikäisen lapsen sosioemotionaaliseen kehitykseen

Tiivistelmä. Sosioemotionaaliset taidot voidaan jakaa kahteen osaan, sosiaalisiin ja emotionaalisiin taitoihin. Sosiaalisilla taidoilla tarkoitetaan esimerkiksi vuorovaikutustaitoja ja sitä, kuinka hyvin osaa rakentaa ihmissuhteita niiden avulla. Emotionaalisilla taidoilla tarkoitetaan tunne-elämään liittyviä asioita. Esimerkiksi itsesäätely liittyy tunne-elämään vahvasti ja sen kehittyminen auttaa käsittelemään vaikeitakin asioita. Sosioemotionaalisia taitoja on tärkeää opetella jo lapsena, sillä niistä on hyötyä läpi elämän. Sosioemotionaalisuutta on tutkittu paljon etenkin lasten ja nuorten osalta. Tämän tutkielman tavoite on rakentaa kuvaa musiikkileikin vaikutuksista varhaiskasvatusikäisen lapsen sosioemotionaaliseen kehitykseen. Musiikkileikki kiinnostaa minua itseäni suuresti ja koen myös itse hyötyväni musiikista ja musiikkileikistä, sillä käytän niitä eräänlaisena terapeuttisena välineenä. Samalla tavoin tutkielma voi hyödyttää esimerkiksi opettajia, lapsia, lasten vanhempia tai muita musiikkileikkiä toteuttavia henkilöitä. Tutkimusmenetelmäni on integroiva kirjallisuuskatsaus, jossa olen etsinyt kolmesta eri tietokannasta (Ebsco, ProQuest, Oula-Finna) aineistoja tutkielmaani varten. Aineistoja löytyi yhteensä 162 kappaletta, joista suodatettiin suurin osa pois. Valitsin tutkielmaani aineistoja, jotka vastasivat tutkimuskysymykseeni ”Mitä vaikutuksia musiikkileikillä on varhaiskasvatusikäisen lapsen sosioemotionaaliseen kehitykseen?”. Lopulta valitsin tutkielmaani varten yhteensä yhdeksän (9) aineistoa, jotka esittelen luvussa 4.3. Analysoin ja tulkitsen aineistoa sen esittelyn yhteydessä. Valittu aineisto on vertaisarvioitua tekstiä ja ne on julkaistu korkeintaan kymmenen vuotta sitten. Lisäksi valitussa aineistossa teemaksi nousee muun muassa musiikkiterapia. Tutkimustulosten mukaan musiikkileikin vaikutus sosioemotionaaliseen kehitykseen on positiivista ja sitä esitellään tarkemmin luvussa 5. Tulosten mukaan muun muassa lasten itsesäätely-, tunteidensäätely- ja musiikin lukutaidot kehittyvät musiikkileikin vaikutuksesta. Myös kärsivällisyys, kielellinen älykkyys ja sosiaalinen kanssakäyminen kehittyy. Lisäksi musiikki motivoi ja luo positiivisia tunteita. Tutkimuksen luotettavuutta lisää esimerkiksi aineistojen laatu (uusia ja vertaisarvioituja) ja tutkimuksen toistettavuus. Luotettavuutta laskee esimerkiksi pienehkö määrä aineistoja ja se, että kaikissa aineistoissa ei tutkimusmenetelmää ole tiedossa. Tulokset eivät ole yleistettävissä, sillä valitun aineiston määrä on melko pieni. Tosin on huomioitava, että jokaisen aineiston perusteella sosioemotionaaliset taidot kehittyvät positiivisesti, joten laajemmalla otannalla toteutettu samankaltainen tutkimus voisi saada samanlaisen ja yleistettävän tuloksen. Tutkimusta voisi soveltaa vielä siten, että tutkisi musiikkileikin laatua — esimerkiksi mikä on hyvää musiikkileikkiä ja kuinka paljon sitä kannattaa toteuttaa