Testausautomaation tulosten tuominen asiakaspalvelun saataville

Työssä tarkasteltiin testausautomaation välineiden käyttöä järjestelmän valvonnan työkaluna ja näiden työkalujen tulosten saattamista asiakasrajapinnan hyödynnettäviksi. Työssä testattiin kahta eri lähestymistapaa: chatbot ja jaettu näyttö. Näiden avulla pyrittiin lisäämään asiakasrajapinnassa työskentelevien ymmärrystä järjestelmän tilasta, eli järjestelmän tilan tuntemusta. Järjestelmän tilan tuntemus on malli, jossa järjestelmän käyttäjä pyrkii useista eri lähteistä yhdistelemällä muodostamaan toimivan kokonaiskuvan järjestelmän toiminnasta, vaikka järjestelmän tila olisikin ennalta arvaamaton ja kompleksinen. Keskeisiä prototyyppien suunnittelussa havaittuja haasteita on testausautomaation osalta löytää oikea tasapaino testien laajuuden, tarkkuuden, suoritusajan ja luotettavuuden välillä. Chatbotin todettiin toimivan hyvin ChatOps-mallin työkaluna, mutta sopivan huonosti pyrkimykseen lisätä järjestelmän tilan ymmärrystä. ChatOps-mallissa työkalut yhdistetään viestikanaviin, pyrkimyksenä lisätä kommunikaatiota ja dokumentoida työkalujen käyttöä. Jaettu näyttö todettiin toimivaksi ratkaisuksi informaation jakamiseen tässä tarkoituksessa. Vaaditaan kuitenkin tarkkaa suunnittelua ja yhteistyötä käyttäjien kanssa, jotta esitetty informaatio on oikea-aikaista ja soveltuvaa. Tämä myös avaa mahdollisuuksia esittää muuta palvelun toimintaan liittyvää informaatiota. Koska testausautomaatiota hyödynnetään muissa toiminnoissa kehittäjien ja järjestelmäasiantuntijoiden toimesta, on hyödyllistä laajentaa tätä hyötyä myös organisaation muihin osiin, jotka informaatiosta potentiaalisesti hyötyvät

Joukkoistaminen käytettävyyden arvioinnissa

Käytettävyyden arvioinnin toteuttamista pidetään usein kalliina ja vaikeana. Varsinkin käytettävyystestauksen tapahtuessa käytettävyyslaboratoriossa tulee kuluja niin tilasta, laitteistosta kuin osallistujien saamisesta paikalle. Lisäksi monesti osallistujien rekrytointi on aikaa vievää ja osallistujien löytäminen vaikeaa. Näistä syistä käytettävyystestausta tehdään usein pienimuotoisesti ja vähäisellä osallistujamäärällä, mikä vaikeuttaa käytettävyysongelmien löytämistä. Yksi mahdollinen ratkaisu tähän ongelmaan on joukkoistaminen, jossa käytettävyystestaus ulkoistetaan tavallisten käyttäjien tehtäväksi. Joukkoistamisessa joukkoistaja eli yritys, organisaatio tai yksilö laatii testitehtävät ja julkaisee ne joukkoistamisalustan kautta avoimena kutsuna, johon joukkoistamisalustan käyttäjät eli osallistujat vastaavat ilmoittamalla haluavansa suorittaa tehtävät. Tämän kirjallisuuskartoituksen tarkoitus on selvittää, tekeekö joukkoistaminen käytettävyystestauksesta halvempaa ja helpompaa sekä ovatko sillä saatavat tulokset laadukkaita. Kirjallisuuskartoituksen perusteella on viitteitä siitä, että joukkoistamisen avulla voidaan saavuttaa useita hyötyjä. Joukkoistetun käytettävyystestin järjestämisessä on kuitenkin omat haasteensa, joiden huomioon ottaminen on tärkeää hyötyjen saavuttamiseksi. Käytettävyystestauksen kannalta joukkoistamisen tärkeimmät hyödyt ovat osallistujien helpompi rekrytointi ja sitä kautta suuremman tietomäärän kerääminen, ajan ja rahan säästö, testauksen joustavuus sekä eri taustan omaavien ja muualla asuvien käyttäjien testauksen helpottaminen. Hyötyjen saavuttamista haittaavat haasteet voidaan voittaa ottamalla riskit huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Lisäksi niiden voittamisessa auttavat sopivien tavoitteiden ja mittarien valitseminen käytettävyydelle, tehtävien huolellinen suunnittelu, pilottitestin suorittaminen tehtäville, valintakokeen järjestäminen osallistujille, osallistujien motivointi ja sitouttaminen, laadunvarmistuksen tekeminen, palautteen kerääminen mahdollisimman laajasti sekä osallistujien tukeminen. Joukkoistajan on tärkeää myös asennoitua joukkoistamiseen siten, että ei odota siltä ihmeitä. Joukkoistetussa käytettävyystestauksessa on vielä useita avoimia kysymyksiä, joiden selvittämiseksi tarvittaisiin lisätutkimuksia

Mapping the visual field : an empirical study on the user experience benefits of gaze-based interaction in visual field testing

Visual field testing is a medical procedure used for detecting impairments in a patient s field of view. While plenty of research and different applications concerning visual field testing exist, gaze-based interaction in visual field testing is quite an understudied subject. This study s goal was to investigate, whether it is possible to build a functional visual field test application with a relatively simple pc + monitor + eye tracker setup that utilizes gaze input from the user, and if so, whether the gaze input could have potential user experience -related or other advantages over more traditional mouse click input. To acquire a basic understanding on the human visual field and the principles of visual field testing, a literature review was conducted as the basis of this study. After that, a test software with available gaze input and mouse click input was designed and built. User tests with overall 8 participants were arranged in the university s gaze research laboratory. In the tests, the participants completed two test runs with each input method, and were asked to evaluate and compare the following user-experience related attributes, the mental and physical load, effort, discomfort and learnability, during and after the test. Finally, a lightweight interview where the participants were allowed to elaborate their evaluation was conducted. While the participants did not consider either of the tested interaction techniques too difficult to use, the gaze interaction generally gained more favourable evaluations from the participants. Based on the results, gaze input shows promise, although a lot more work, for which some ideas are proposed in the discussion section of this study, is still required to make any definitive conclusions

Yhteistyön piirteet virtuaalitilassa

Virtuaalitodellisuuden ja virtuaaliympäristöjen käyttö yleistyy monilla aloilla ja monissa tehtävissä. Paljon on keskitytty näiden ympäristöjen tekniseen toteutukseen ja ihmisen ja teknologian yhteistyöhön. Virtuaaliympäristöissä käyttäjien näkökulma ja se, miten he kokevat ihmisten välisen yhteistyön, on kuitenkin tärkeää, sillä teknologia tuo yhteistyöhön ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen haastavan lisäelementin. Tämän tutkielman tavoitteena on saada selville, millaista yhteistyö pienryhmissä on ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta silloin, kun pienryhmän toiminta on sen jäsenten itsensä mielestä onnistunutta tai epäonnistunutta. Tutkielma tarkastelee pienryhmien yhteistyötä CAVE-virtuaalitilassa. CAVE on yksi immersiivisimmistä virtuaalitodellisuusjärjestelmistä, jota myös useampi käyttäjä voi käyttää samaan aikaan ja jossa käyttäjät voivat olla vuorovaikutuksessa keskenään. Tutkimusmenetelmänä käytetään videoanalyysiä, joka toteutettiin manuaalisesti videomateriaalia katsomalla ja kuuntelemalla, havaintoja ylös kirjaamalla ja analysoimalla. Tutkimuksessa löydettiin kaksi piirrettä, jotka erottivat onnistuneita ja epäonnistuneita pienryhmiä. Onnistuneissa pienryhmissä ryhmäläisten aktiivisuus jakautui tasaisemmin kuin epäonnistuneissa pienryhmissä. Epäonnistuneissa pienryhmissä taas esiintyi ryhmätasolla tiheämmin hiljaisuutta kuin onnistuneissa pienryhmissä. Havaitut tutkimustulokset auttavat ohjaajia havaitsemaan VE-tiloissa toteutettavien yhteistyöprosessien aikana ryhmien ulkopuolelta hetkiä ja piirteitä, jotka viestivät yhteistyön ongelmista. Tarvittaessa ohjaaja voi puuttua yhteistyöhön ja parantaa sen tuloksia ja osallistujien kokemuksia heti jo saman yhteistyöprosessin aikana. Yhteistyön optimoimiseksi ohjaajan tulee varmistaa kaikkien ryhmäläisten osallistuminen yhteistyöhön kannustamalla heitä verbaaliseen ja fyysiseen aktiivisuuteen