Miten tehdä strategisia tuotetiekartta-päätöksiä keskikokoisessa ohjelmistotuote-yrityksessä?

Product roadmapping is an activity to make long-term decisions about the future steps of a product. In recent years, product roadmapping has been recognized as a critical activity in software product companies. It provides focus and clarity for the product development and other stakeholders of the company. The goal of this research was to gain rich empirical findings about product roadmapping phenomena through one case company that is a software product company in a financial industry. The aim was to understand how commonly recognized challenges in product roadmapping appear in the case company and also, to identify successful product roadmapping practices. The research was conducted as an action research and a few practices were tested during the research project in the form of a collaborative workshop in the case company. The results of this research indicate that common product roadmapping challenges are also found in the case company in the financial industry. Product roadmapping lacks transparency and is mainly done by the leaders of product management and product development. Prioritization has been mainly based on individuals’ expertise and knowledge and some customer feedback, but not clearly linked to strategic planning. Results also indicate that annual budgeting may be the reason why roadmapping is used mainly as a tool for short-term planning, rather than long-term planning. Furthermore, customer wishes and feedback seem to drive the process to be more reactive than strategic one. On the basis of the research findings, a well-planned and facilitated cross-functional collaborative workshop was experienced as one successful product roadmapping practice. In addition, utilization of customer segments in tangible way and using business and customer value metrics as part of the prioritization seem to clarify the decision-making.Tuotetiekartta-prosessissa (tuote-roadmapping) on tarkoituksena tehdä pitkän tähtäimen päätöksiä tuotteen tulevaisuuden kehitysalueista. Viimeisimmissä tutkimuksissa tuotetiekartta-prosessi on tunnistettu yhdeksi kriittiseksi toiminnaksi ohjelmistotuoteyrityksissä. Prosessi keskittää tuotekehitystoiminnot tärkeimpiin kehitysalueisiin ja luo selkeyttä tuotteen kehityssuunnista myös muille yrityksen sidosryhmille. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa rikkaita empiirisiä löydöksiä tuotetiekarttailmiöstä yhden kohdeyrityksen kautta, joka on ohjelmistotuoteyritys finanssialalla. Tavoitteena oli ymmärtää, miten yleisesti havaitut tuotetiekartta-prosessihaasteet näkyvät kohdeyrityksessä, sekä myös tunnistaa onnistuneita tuotetiekartta-käytäntöjä. Tutkimus tehtiin toimintatutkimuksena ja muutamia käytäntöjä testattiin työpajassa, joka järjestettiin kohdeyrityksessä yhdessä yrityksen eri sidosryhmien edustajien kanssa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yleisesti havaittuja tuotetiekarttahaasteita löytyy myös kohdeyrityksessä, joka toimii finanssialalla. Tuotetiekartta-prosessi ei ole riittävän läpinäkyvä ja sitä tehdään lähinnä tuotehallinnan ja tuotekehityksen johdon kesken. Priorisointi perustuu myös lähinnä henkilöiden omiin kokemuksiin ja asiantuntijuuteen sekä asiakaspalautteisiin, mutta se ei ole selkeästi yhteydessä strategiseen suunnitteluun. Tulokset myös viittaavat siihen, että vuosittainen budjetointi saattaa olla syy siihen, miksi tuotetiekartta-prosessia käytetään enemmänkin lyhyen ajan suunnitteluun, kuin pitkän tähtäimen suunnitteluun. Lisäksi, asiakastoiveet ja -palautteet näyttävät vievän prosessia enemmän reaktiiviseen kuin strategiseen suuntaan. Tutkimuksen löydökset osoittavat, että hyvin suunniteltu ja fasilitoitu monialainen työpajatyöskentely koettiin onnistuneena käytäntönä osana tuotetiekartta-prosessia. Lisäksi, asiakassegmenttien käsittely konkreettisella tavalla ja liiketoiminta- sekä asiakasarvon käyttäminen osana priorisointia näyttävät selkiyttävän päätöksentekoa

Linking Long-Term Product Planning and Requirements Prioritization to Customer Value Creation

Creating value for different customer segments is essential to the business of a company. Thus, software product development companies' ability to implement the most valuable requirements in their products has been seen as critical. The literature offers requirements prioritization methods for selecting requirements, but their suitability for solving practical challenges is not clear. The state of the practice in long-term product planning and requirements prioritization, and the practical challenges involved is not thoroughly analysed. Therefore, the connection between the selection of product features and customer value creation is also an area that needs more investigation. This thesis investigates the current state of long-term product planning and requirements prioritization, and their linkages to customer value creation in market-driven software product development. The results are based on the experience gathered from 7 Finnish software product development companies that had recognized the importance to improve their long-term product planning and requirements prioritization practices. To gain a deep understanding in real product development context, we conducted longitudinal case studies using an action research approach. In addition, we evaluated the suitability of requirements prioritization methods in product development projects. The thesis provides a systematic analysis of long-term product planning and requirements prioritization activities and challenges involved in the market-driven software product development companies. According to our results product planning activities are at a low-level, focusing on the individual features of individual products in short term. Practitioners have challenges in drawing different viewpoints together into product planning. Both integrating business and customer viewpoints to the project level as well as integrating the understanding about technical limitations and possibilities to product level planning was difficult in practice. The requirements prioritization methods did not solve the practical challenges. On the basis of our findings we also propose a set of practices that support the link from long-term product planning and requirements prioritization to customer value creation. The essence of the suggested practices is 1) in the shift of planning focus from individual product features towards understanding the processes of customers and users and in describing the solutions from the customer viewpoint as a whole and 2) in the cross-functional effort to be able to combine the three main viewpoints of customer value creation (company's own business, customers and users, and implementation).Arvon luominen eri asiakassegmenteille on elintärkeää yrityksen liiketoiminnalle. Ohjelmistotuoteyrityksen kyvykkyys toteuttaa tuotteisiinsa asiakkaiden näkökulmasta katsoen arvokkaimmat ominaisuudet onkin siksi nähty kriittisenä. Kirjallisuudessa esitellään erilaisia priorisointimenetelmiä tuoteominaisuuksien valintaan, mutta niiden soveltuvuudesta käytännön ohjelmistotyöhön ei juuri tiedetä. Myöskään pitkäntähtäimen suunnittelun ja vaatimusten priorisoinnin nykytilaa sekä niihin liittyviä käytännön haasteita ei ole syvällisesti analysoitu. Siksi yhteyttä ominaisuusvalintojen ja asiakasarvon luomisen välillä onkin tärkeää tutkia lisää. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten pitkäntähtäimen tuotesuunnittelu ja vaatimusten priorisointi tukevat arvon luontia asiakkaille ja käyttäjille markkinaohjautuvassa ohjelmistotuotekehityksessä. Tulokset perustuvat seitsemästä suomalaisesta ohjelmistotuoteyrityksestä kerättyihin kokemuksiin. Saadaksemme tuotesuunnittelusta ja ominaisuusvalintojen tekemisestä niin pitkällä kuin lyhyelläkin tähtäimellä syvällisen ymmärryksen, toteutimme pitkittäisiä tapaustutkimuksia käyttäen toimintatutkimuslähestymistapaa. Lisäksi kokeilimme vaatimusten priorisointimenetelmiä todellisessa tuotekehitysympäristössä. Tutkimus esittelee systemaattisen nykytila-analyysin ohjelmistoyritysten tuotesuunnittelun käytännöistä ja haasteista. Tulokset paljastavat, että ohjelmistotuotteita suunnitellaan pirstaleisesti, lyhyellä aikajänteellä ja yksittäisen tuotteen ominaisuuksiin kerralla keskittyen. Yritysten työntekijöillä on vaikeuksia käytännössä yhdistää arvonluonnin kannalta tärkeitä näkökulmia. Sekä liiketoiminta- ja asiakasnäkökulman tuominen tuotekehitysprojektien päätöksentekoon että toisaalta teknisten rajoitteiden ja mahdollisuuksien huomioiminen jo tuotesuunnittelun aiemmissa vaiheissa ovat erityisen haastavia. Tutkimuksen tuloksena syntyi käytäntöjä, joiden avulla asiakasarvon luomista voisi tukea tuotesuunnittelussa. Näiden käytäntöjen keskiössä ovat 1) suunnittelun fokuksen siirtäminen yksittäisistä tuoteominaisuuksista asiakkaan ja loppukäyttäjän prosessien ymmärtämiseen, sekä ratkaisujen kuvaaminen asiakkaan näkökulmasta kokonaisuuksina, sekä 2) yli organisaatiorajojen ulottuva työskentely, jonka avulla voidaan paremmin yhdistää kolme tärkeintä asiakasarvon luonnin näkökulmaa (yrityksen oma liiketoiminta, asiakkaat ja käyttäjät, sekä tuotteen toteuttaminen)

Técnicas para la Estimación y Planificación de Proyectos de Software con Ciclos de Vida Incremental y Paradigma Orientado a Objetos

La estimación de costos y esfuerzos sigue siendo una de las tareas más difíciles en la gestión de un proyecto de software. Esta actividad es realizada por el jefe de proyecto, quien es responsable de hacer dichas estimaciones lo más precisas posible. En la actualidad existen técnicas que permiten realizar esta labor aunque, lamentablemente, aún no hay técnicas maduras específicas para enfoques de desarrollo como la orientación a objetos o los sistemas expertos. A ello se suma el problema de la escasa información proporcionada por las técnicas de estimación existentes para su aplicación a ciclos de vida de desarrollo de software diferentes al de cascada, como, por ejemplo, los ciclos de vida incremental o iterativo. Debido a la problemática existente, se diseñó Tupuy que es un conjunto de técnicas que apoya en la estimación y planificación basada en Puntos de función para proyectos de desarrollo de software orientados a objetos que empleen un modelo de ciclo de vida incremental. Esta propuesta está conformada por tres técnicas: UML2FP, Use Case Precedence Diagram (UCPD) e Incremental-FP. UML2FP es una técnica que permite realizar el cálculo de Puntos de función con modelos orientados a objetos y UCPD apoya en la priorización o definición de la secuencia de construcción considerando la perspectiva o punto de vista del desarrollador en términos de facilidad de construcción. Con los resultados que se obtienen con UML2FP y UCPD, la técnica Incremental-FP, permite definir qué casos de uso se van a construir en cada incremento y estimar el esfuerzo que se requiere para desarrollar cada incremento. La evaluación de UML2FP y UCPD se realizó mediante experimentos controlados con alumnos de pregrado, alumnos de posgrado y profesionales con experiencia en la industria, con resultados alentadores. En el caso de Incremental-FP, la evaluación se realizó mediante proyectos de desarrollo de software con alumnos del cuarto año del programa de pregrado en Ingeniería Informática de la Pontificia Universidad Católica del Perú; habiéndose obtenido, generalmente, una diferencia menor al 20% entre el esfuerzo estimado y el esfuerzo real. Adicionalmente, en los experimentos controlados para evaluar UCPD, se pudo determinar que las relaciones propuestas por el Method Adoption Model de Moody sí se pueden confirmar con las muestras obtenidas con profesionales, pero no con alumnos de pregrado; a pesar de que los resultados cuantitativos fueron similares. Esto nos podría sugerir que la evaluación cualitativa de técnicas con alumnos de pregrado deben tomarse con precaución, mas no la cuantitativa. Abstract The estimation of effort and cost is still one of the hardest tasks in software project management. This activity is performed by the project manager who is responsible for making such estimations as accurate as possible. Currently, there are techniques to do this work, but unfortunately there are no specific mature approaches to develop object-oriented software or expert systems. Also, there is limited information provided by the techniques to utilize them in nonwaterfall life cycle models such as incremental or iterative. To address this situation, it was designed Tupuy which is a set of techniques that supports Function Point-based estimation and planning for software development projects that utilize object-oriented and incremental life cycle models. Tupuy consists of three techniques named UML2FP, Use Case Precedence Diagram (UCPD) and Incremental-FP. UML2FP is a technique that allows Function Points counting based on object-oriented models, and UCPD is a technique that addresses the problem of determining the construction sequence or prioritization of a software product from the developer's perspective in terms of ease of construction. With the results obtained through the application of UML2FP and UCPD, Incremental-FP defines which use case has to be constructed in which increment, and estimates the effort required to develop each increment. UML2FP and UCPD evaluation was performed using controlled experiments with undergraduate students, graduate students and practitioners with experience in the industry. The results obtained were satisfactory. The Incremental-FP evaluation was performed with undergraduate students from software development projects of a fourth-year course in Informatics Engineering at Pontificia Universidad Católica del Perú. In this case, the difference between the estimated effort and actual effort was usually less than 20%. In addition, from the data obtained with the controlled experiments to evaluate UCPD, it was determined that the relationships proposed by the Moody’s Method Adoption Model could be confirmed with practitioners, but not with undergraduate students. These results may suggest that the qualitative assessments of techniques with undergraduate students should be taken with caution, but not the quantitative assesments