Demonstration-based help: a case study

The usability of today’s applications is of utmost importance, and to fully achieve it some changes are yet to be adopted. Help systems are part of the applications and allow users to understand it and use it. However, this is one of the fields that some corporates still neglect. Moreover, every system has its characteristics and customizations and being able to explain how something works on a generic but efficient way is a major challenge. Studies have been conducted and applications, especially on a daily-use context, are still cause of frustration to its users. Contextual and demonstration-based strategies are examples of beneficial approaches to improve the status. Additionally, current technologies like picture-driven computing and automation are enablers facilitating the interaction with “closed” applications, whose source codes are not available, and allowing for the process to be reproduced automatically on any platform. Our solution deploys fast easy learning. It allows users to learn how to perform tasks by watching them get done on their own system. This was done by the manual creation of picture-driven scripts with the use of a tool named Sikuli. This paper presents our tool and a preliminary case-study. A preliminary evaluation with users was made and positive results were shown. When tracking metrics relative to a first interaction with a system/realization of a specific tasks, users achieved the goal five times faster with the demonstration-based help tool. On second time executions, the performance from users that used our tool and users that learned through exploration and manual readings were similar, indicating that learning by observation does not detract the learning process. The solution is now to be implemented in a technology corporation where problematic tasks and platforms will be identified, automation scripts developed, and an evaluation with its employees will be conducted. From this evaluation, the usability of the tool will be measured, as learning improvements and increased task performance will be tracked. The availability to help other users, developing and sharing scripts is also one of the research points.info:eu-repo/semantics/acceptedVersio

Redefinição de interfaces gráficas

Hoje em dia existem vários sistemas de computação interativa que ainda possuem Interfaces Gráficas do Utilizador (GUIs) inadequadas em termos de usabilidade e experiência para o utilizador. Inúmeras melhorias foram feitas no desenvolvimento de novas GUIs, no entanto, pouco foi feito para melhorar as já existentes. Isso pode ser explicado pelo fato de que a maioria dos sistemas de computação interativa, não fornecer acesso ao código-fonte, restringindo aos proprietários a introdução de melhorias nos mesmos. Esta dissertação apresenta o desenvolvimento de uma ferramenta capaz de redefinir semi-automaticamente (sem acesso ao código fonte) interfaces gráficas, através de algoritmos de visão computacional, tornado-a mais apelativa e com maior usabilidade. A ferramenta é capaz de reconhecer um subconjunto de elementos da interface, que tenham determinadas características. A avaliação da redefinição da nova GUI comparativamente à antiga usando a ferramenta irá ser descrita. E os resultados finais demonstram estatisticamente que a nova GUI reduz significativamente o número de erros cometidos, tem uma melhor taxa de sucesso na conclusão das tarefas e ainda uma melhor satisfação do utilizador, que foi comprovado através da realização de um questionário sobre a ferramenta.Nowadays there are several interactive computer systems that still have inappropriate Graphical User Interfaces (GUIs) in terms of usability and experience for the user. Countless improvements were made in the development for new GUIs, however, not so much was done to improve the existing ones. This can be explained by the fact that mostly interactive computer systems, do not provide access to source code, restricting to the owners to the introduction of enhacements of them. This dissertation presents the development of a tool capable of semi-automatically redefining (without access to the source code) graphic interfaces, through computational vision algorithms, making it more appealing and more usable. The tool is able to recognize a sub-set of interface elements that have certain characteristics. The evaluation of the redefinition of the new GUI compared to the old one using the tool will be described. And the final results statistically demonstrate that the new GUI significantly reduces the number of errors committed, has a better success rate in completing tasks, and even better user satisfaction, which has been proven through a questionnaire about the tool

Kolmannen iän merkittävimmät käytettävyyden ongelmat ja houkutukset matkailun verkkopalveluissa

Ikäihmisten osuus läntisen maailman väestöstä kasvaa voimakkaasti. Ikäihmiset ovat myös Internetin nopeimmin kasvava käyttäjäkunta, joka muodostaa huomattavan taloudellisen potentiaalin niin kaupankäynnin kuin kansantaloudenkin kannalta. E-kaupassa ikäihmisten voimakkaimmin kasvavat osa-alueet liittyvät matkailupalveluihin. Jotta ikäihmiset saataisiin käyttämään e-palveluita tehokkaammin, niiden käytettävyyttä pitää helpottaa. Tätä varten tutkijoiden täytyy tietää, mitä ongelmia ja houkutuksia verkkopalveluissa on. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli löytää ikäihmisten merkittävimmät käytettävyyden ongelmat ja houkutukset matkailun verkkopalveluissa. Tutkimuksen aineistonkeruu perustui ikäihmisten suorittamiin tehtäviin matkailun verkkopalveluissa, sekä teemahaastatteluihin. Tehtävät ja haastattelut tallennettiin videolle ja tietokoneelle analyysiä varten. Koekäytöissä ja haastatteluissa löydettiin yhdeksän ongelmaa ja viisi houkutusta, joita voidaan pitää merkittävinä. Eniten toistuneet ongelmat ja houkutukset liittyivät tekstin ja tietorakenteiden semantiikkaan, sekä Internetin yleisiin konventioihin. Löydetyt ongelmat ja houkutukset olivat käyttötapauksia, jotka liitettiin kirjallisuuskatsauksessa löydettyihin tieteellisiin luokkiin niiden nimen ja niihin liittyvien kuvauksien perusteella. Tässä tutkimuksessa löydettyjen ongelmien ja houkutusten kirjo oli hyvin linjassa kirjallisuuskatsauksen kanssa. Ristiriitoja löytyi luokkien painotuksissa ja tulkinnassa ongelmiksi tai houkutuksiksi. Koekäytöissä usein toistuneita, merkittäviä ongelmia ja niiden luokkia käsiteltiin kirjallisuuskatsauksessa vain vähän. Tutkimuksessa ongelmapainotteisiksi osoittautuneita luokkia tulkittiin kirjallisuuskatsauksessa enemmän houkutuksiksi ja päinvastoin. Jatkotutkimushaasteina voidaan pitää löydettyjen ristiriitojen verifiointia sekä erityisesti koekäytöissä usein toistuneiden ongelmien jatkotutkimusta. Jotta verkkopalveluiden käytettävyys saadaan sovitettua sekä ikäihmisille että nuoremmalle väestölle, tutkimuksen täytyy löytää joko eri ikäryhmille soveltuva yhteinen semantiikka tai keinoja tarjota vaihtoehtoja kunkin ikäryhmän luontevimpaan verkkopalveluidenkäyttöön