The laptop : design or desire?

The laptop computer has largely managed to retain its initial status as a marker of executive sensibilities – an electronic briefcase of cutting-edge technology. The first true laptop was the ‘Compass’ computer by GRiD Systems, which has been presented as a result of the convergence of technologies - a product that was ‘ready to happen’. This rhetoric of determinism [in this context, ‘design’] is, at odds with the long history of attempts to produce a portable computer [the desire]. This paper aims to use the case study of the laptop computer to highlight the tension between the discourses of technological determinism and the social construction of technology

La Implementación del Aprendizaje Basado en Proyectos (ABP) con Dispositivos Móviles para el Desarrollo del Aprendizaje en el Nivel Primaria

Durante los últimos veinte años, las tendencias orientadas al aprendizaje por competencias y centrado en el estudiante han facilitado el establecimiento del aprendizaje basado en proyectos (ABP) como metodología que permite el desarrollo tanto del aprendizaje curricular como de competencias para la vida fuera de la escuela. De igual forma, la aparición de nuevos dispositivos móviles inteligentes ofrece la oportunidad de facilitar la colaboración e interacción dentro y fuera del aula, y desarrollar proyectos más auténticos y personalizados. En este contexto, se identifica como problema del estudio ―la implementación del aprendizaje basado en proyectos con dispositivos móviles en el nivel primaria‖, en línea a la limitada literatura asociada a dicho nivel educativo. De esta forma, la investigación tiene el objetivo de explicar el proceso de implementación del ABP con dispositivos móviles para el desarrollo del aprendizaje en el nivel primaria, y ha sido desarrollada en el marco de una investigación documental. En este sentido, el estudio está compuesto por un marco conceptual dividido en dos capítulos, el primero centrado en el origen y elementos del ABP, y el segundo en el uso de dispositivos móviles en el aprendizaje y la implementación del ABP con dispositivos móviles en el nivel primaria. Los resultados de la investigación sugieren que el proceso de implementación comprende las fases de planificación, inicio, indagación, elaboración del producto y presentación, y que el uso de diversos dispositivos móviles y una plataforma con almacenamiento en nube facilitan la indagación dentro y fuera del aula. Adicionalmente, es necesario que los procesos de capacitación, instrucción directa, colaboración y evaluación formativa se desarrollen de manera paralela a dichas fases

TAYouKi: A Sketch-Based Tutoring System for Young Kids

Intelligent tutoring systems (ITS) have proven to be effective tools for aiding in the instruction of new skills for young kids; however, interaction methods that employ traditional input devices such as the keyboard and mouse may present barriers to children who have yet learned how to write. Existing applications which utilize pen-input devices better mimic the physical act of writing, but few provide useful feedback to the users. This thesis presents a system specifically designed to serve as a useful tool in teaching children how to draw basic shapes, and helping them develop basic drawing and writing skills. The system uses a combination of sketch recognition techniques to interpret the handwritten strokes from sketches of the children, and then provides intelligent feedback based on what they draw. Our approach provides a virtual coach to assist teachers teaching the critical skills of drawing and handwriting. We do so by guiding children through a set of exercises of increasing complexity according to their progress, and at the same time keeping track of students' performance and engagement, giving them differentiated instruction and feedback. Our system would be like a virtual Teaching Assistant for Young Kids, hence we call it TAYouKi. We collected over five hundred hand-drawn shapes from grownups that had a clear understanding of what a particular geometric shape should look like. We used this data to test the recognition of our system. Following, we conducted a series of case studies with children in age group three to six to test the interactivity efficacy of the system. The studies served to gain important insights regarding the research challenges in different domains. Results suggest that our approach is appealable and engaging to children and can help in more effectively teach them how to draw and write

Tämä ei ole kirja : sähkökirjan valtavirtaistumisen haasteet

This doctoral thesis examines the problems with digitalizing books and mainstreaming e-books, and proposes solutions for them. The perspective is diffusion of innovation as a process of acceptance and adaptation, guided by micro and macro level needs. On the macro level, the development of the book is driven by the need to use information effectively, but the transition to electronic format also requires that micro-level needs are met. The theoretical contribution of this work consists of platform studies and technological constructivism combined with diffusion theories. The research emphasises the conditionality, dialogical nature, and non-linearity of technological change. Technology is created by humans. Thus the process of technological development is not steered by the technology itself, but rather by dialogue with user groups. Users approve or reject innovation and shape it by their choices. The thesis brings a much-needed technological humanism to the discussion about e-books, that is, stressing the importance of the user. From this perspective, technology should be adapted to how people use it and to human conceptual models, not the other way around. The e-book has undergone a number of major changes during its long existence, and mainstreaming has been attempted in very different forms. The research examines how the e-book is constructed and structured as it is today. The work includes the first large-scale Finnish-language review of e-book research and analysis of the development of e-books. In addition, the researcher interviewed a number of experts who have been involved in various activities related to digitalization. Two groups were represented in the interviews. The innovator category includes those pioneers who have actively developed products themselves at an early stage. Stakeholder interviews, conducted later, include representatives of publishing houses and dealers. According to this study, it is beneficial to see e-books as a comprehensive platform and taking into account the pragmatic needs of the early user majority is demanded in its mainstream development. A platform needs to provide greater practical benefits, better usability and user experience at all levels. Other conditions are also important, including adequate technology, integration with existing information systems, cost-effectiveness and the emergence of new organisations. The required conditions for mainstreaming of e-books have only partly been met, and largely in local contexts. Although the technology has advanced, enabling mobile e-readers and other benefits, the debate concerning what kind of e-book model the early user majority would accept is still ongoing. There is still an unresolved conflict between the book and the (Inter)net, the technology is not established and new services have been created largely via closed ecosystems. One of the key findings of this research is that not enough attention has been paid to how e-book user groups are changing, even though this evolution is an essential factor shaping the technology, since different groups of users have different needs. In order to create a coherent user experience, the device, the software and the content of the e-book must work together so that these frameworks are ‘aware’ of each other. Based on these findings, a possible conceptual model for the e-book is presented. This model solution also contributes to the debate on what form e-books will take in the future.Tässä väitöstyössä tarkastellaan kirjan sähköistymiseen ja sähkökirjan valtavirtaistumiseen liittyviä ongelmia ja luodaan niihin ratkaisuja. Tarkastelukulma on valtavirtaistuminen innovaation hyväksymis- ja muokkautumisprosessina, jota ohjaavat mikro-ja makrotason paineet. Makrotasolla kirjan kehittymistä vie eteenpäin tarve käyttää informaatiota tehokkaasti, mutta kirjan siirtyminen sähköiseen muotoon edellyttää myös mikrotason tarpeiden täyttymistä. Työn teoreettinen kontribuutio muodostuu alustatutkimuksen ja teknologisen konstruktionismin yhdistämisestä diffuusioteorioihin. Tarkastelu korostaa teknologian muokkautumisen ehdollisuutta, dialogisuutta ja epälineaarisuutta. Teknologia on ihmisten luomus. Siksi sen kehitystä ei ohjaa teknologia itse, vaan vuoropuhelu käyttäjäryhmien kanssa on ratkaisevaa. Käyttäjät hyväksyvät tai hylkäävät innovaation ja muokkaavat sitä valinnoillaan. Väitöskirjatyö tuo keskusteluun sähkökirjoista käyttäjän merkitystä korostavaa teknologista humanismia ja näkökulmaa, jonka mukaan teknologian tulisi adaptoitua ihmisten toimintatapoihin ja käsitemalleihin eikä päinvastoin. Sähkökirjan pitkä olemassaolo on sisältänyt useita suuria muutoksia, ja valtavirtaistumista on yritetty hyvin erilaisilla keinoilla. Tutkimus tarkastelee sähkökirjan rakentumista ja rakenteen osien kehittymistä nykyiseen muotoonsa. Tutkimukseen sisältyy ensimmäinen laajamittainen sähkökirjatutkimuksen katsaus suomeksi ja sähkökirjan kehityksen analyysi. Lisäksi tutkimukseen on haastateltu useita asiantuntijoita, jotka ovat olleet mukana kirjan sähköistymiseen liittyvissä eri toiminnoissa. Haastattelut edustavat kahta ryhmää. Innovaattorien ryhmään kuuluvat ne edelläkävijät, jotka ovat itse aktiivisesti kehittäneet tuotteita varhaisessa vaiheessa. Myöhemmin tehtyihin sidosryhmähaastatteluihin kuuluu kustannustalojen ja välittäjien edustajia. Tutkimuksen mukaan sähkökirjaa on hyödyllistä tarkastella kokonaisena alustana, jonka valtavirtaistumisen vaatii varhaisen käyttäjäenemmistön pragmaattisten tarpeiden huomioimista. Se edellyttää nykyistä suurempaa käytännön hyötyä, parempaa käytettävyyttä ja käyttökokemusta alustan kaikilla tasoilla. Mutta myös muut edellytykset – riittävä teknologia, integraatio olemassa oleviin tietojärjestelmiin, kustannustehokkuus ja uusien organisaatioiden synty – ovat tärkeitä. Tutkimuksen tuloksena on, että sähkökirjan valtavirtaistumisen edellytyksistä on toteutunut vain osia ja nekin paikallisesti. Vaikka teknologia on edistynyt ja mahdollistanut muun muassa liikuteltavan lukulaitteen ja muita hyötyjä, keskustelu sähkökirjan sellaisesta mallista, jonka varhainen enemmistö voisi hyväksyä, on vielä kesken. Ongelmaksi jää, että kirjan ja verkon välillä on vielä ratkaisematon ristiriita, teknologia on vakiintumatonta, ja että uudet palvelut ovat rakentuneet pääosin suljettujen ekosysteemien kautta. Keskeisenä havaintona on, että sähkökirjan käyttäjäryhmien muuttumiseen ei ole aikaisemmin kiinnitetty tarpeeksi huomiota, vaikka se on olennainen osa teknologian muokkautumista, koska eri käyttäjäryhmillä on erilaiset tarpeet. Väittelijä myös päättelee, että koherentin käyttökokemuksen luomiseksi sähkökirjan laitteen, ohjelmiston ja sisällön tulee toimia yhdessä niin että nämä kehykset ovat toisistaan ”tietoisia”. Tuloksena tutkimus esittää myös mahdollisen ratkaisumallin, löydösten perusteella mallinnetun kokeellisen sähkökirjakonseptin, joka on samalla osa keskustelua sähkökirjan tulevasta muodosta