Julkishallinnon asiointipalvelut tietoverkoissa : Evolutionaarinen tutkimus asiointipalvelujen kanavoimisesta tietoverkkoihin palvelustrategiamallin viitekehyksessä

Tutkimus selvittää tietoverkoissa tarjottavien asiointipalvelujen kehitystä. Tutkimuksen teoreettisena taustana on evolutionaarinen tulevaisuudentutkimus, joka sopii deskriptiivistä ja skenaarioparadigman mukaista tulevaisuuudentutkimusta paremmin verkostomaisesti toimivan tietoyhteiskunnan ilmiön, asiointipalvelujen, tutkimiseen. Sen postulaatit ovat saaneet vaikutteita kompleksisten epälineaaristen ja dynaamisten systeemien tutkimuksesta.Viitekehyksenä on palvelustrategiamalli ja toteutustapana minidelfoin muunnelma. Delfoi-tutkimuksen mukaiseen haastatteluosaan käytettin sähköpostitse täytettävää kyselylomaketta, jonka avoimiin kysymyksiin haettiin kirjallisuudesta taustaa. Kyselyn vastaukset annettiin kaikkien vastanneiden keskustelun pohjaksi verkkosivulla. Vertailuja tehtiin palvelu-, kanava- ja strategiaryhmien yhdistelmistä sekä vastaajien eri tasoista. Lisätietoja hankittiin kyselyissä tärkeiksi koetuista aiheista. Arvioinnin pohjaksi esitellään nykyinen tilanne. Eri ministeriöt ovat julkaisseet omia tietotekniikkastrategioitaan lähivuosiksi. Tutkimus tarkastelee hallinnon suunnitelmien ja käytännön eroa kuvaamalla nykytilannetta sekä asiantuntijoiden visioita tulevaisuudesta. Asiointipalvelut poikkeavat muusta kehityksestä, koska ne edellyttävät enemmän suunnittelua kuin yksipuoliset peruspalvelut. Asiointipalvelujen tulevaisuus on erityisen mielenkiintoinen, koska menneisyyttä ei juuri ole. Julkishallinnossa ei vielä tarpeeksi hyödynnetä tietotekniikkaa korvaamaan henkilötyötä palveluissa. Palvelustrategian palvelu-, kanava- ja strategiamatriisit antavat luontevan pohjan myös asiointipalveluihin. Asiointipalveluja on kokeiltu aiemmassa hankkeessa vähän. Asiointipalvelut ovat tulossa lähitulevaisuudessa erityisen ajankohtaisiksi sähköisen identiteetin myötä. Anonyymi asiointi pitää silti olla mahdollista. Alkuvaiheen sovelluksina voidaan pitää esimerkiksi erilaisia lupia, veroilmoitusta, veroennakon muutoshakemusta, muuttoilmoitusta, työnvälityspalvelua tai koulutuspaikkahakua, sosiaali- ja terveysalan palveluita, kansaneläkelaitoksessa asiointia sekä kunnallisia palveluja. Asiointipalvelujen kehitystä on varjostanut lainsäädäntö - tai oikeammin sen puute. Palveluja ei ole ryhdytty tarjoamaan, koska sääntöjen puuttuessa vastuu on koettu liian suureksi. Lainsäädäntöä lähellä oleva avoin kysymys on tekijänoikeudet. Teoksia ei lainata, vaan kopioidaan verkkoympäristössä. Asiointipalveluihin liittyvät lisäksi käyttäjän tunnistaminen, sähköinen allekirjoitus ja tiedon salaus. Luotetun kolmannen osapuolen palveluja tarvitaan. Strategiat ovat koskeneet verkkoja teknisinä välineinä; eivät niinkään verkkojen sisältöä. Oleellista tulevaisuudessa on se, mitä verkoilla tehdään. Asiointipalvelut ovat tulevaisuuden verkkojen sovelluksia hyödyllisimmillään. Kyselyssä esiinnousseita palveluun liittyviä aiheita ovat multimediapalvelut, hajautetut tietokannat, lomakkeet, palveluselosteet sekä palvelun kuittauksen ja etenemisen seurannan mahdollisuus. Kanavien yhteydessä keskeisiksi nousevat sähköinen raha, asiakkaan tunnistus ja käyttöoikeudet, salausmenetelmät sekä tulevaisuuden verkkoarkkitehtuurit, joista keskeisimpiä ovat hybridit ja langattomat verkot. Strategian pohjalta eri organisaatioiden yhteistyön merkitys korostuu. Tietoyhteydet, tietoturva ja tietosuoja ovat keskeisiä kysymyksiä tulevaisuuden standardeissa. Niiden toteutuksissa ei pidä varautua ainoastaan ulkopuoliseen väärinkäyttöön - viranomaisten oikeuksia pitää myös kontrolloida. Palvelujen tarjontaa pitää kehittää palvelustrategiamallin tapaan joustavaksi. Henkilökortti ei saisi olla ainoa sähköisen identiteetin toteutustapa. Sähköinen asiointi voidaan tehdä luotettavammaksi ja turvallisemmaksi kuin nykyiset menetelmät usein eri keinoin. Teledemokratian vastainen julkishallinto ei kuitenkaan kykene toimimaan edelläkävijänä. Edistys ja valta poissulkevat toisensa

Kontextadaptive Dienstnutzung in Ubiquitous Computing Umgebungen

Die vorliegende Arbeit präsentiert einen Ansatz zur Spezifikation und Implementierung von kontextadaptiven Anwendungen in einer Ubiquitous Computing Umgebung. Grundlegend ist dabei das Konzept der kontextadaptiven Dienstnutzung, die sowohl die kontextadaptive Selektion als auch Ausführung von Diensten umfasst. Die kontextadaptive Selektion erweitert grundlegende Techniken der Dienstvermittlung insofern, dass ein Matching nicht ausschließlich durch die Spezifikation von gewünschten Dienstattributen erfolgt, sondern auch Kontextinformationen Berücksichtigung finden. Die Ausführung eines Dienstes kann ebenfalls an kontextuelle Bedingungen geknüpft werden. Eine realisierte Kombination von kontextadaptiver Selektion und Ausführung ermöglicht eine sowohl personalisierte als auch situationsbezogene Bereitstellung von Diensten. Kern der kontextadaptiven Dienstnutzung ist dabei ein Datenzentrisches Protokoll, welches die Weiterleitung (Routing) von Anwendungsdaten anhand kontextueller Einschränkungen erlaubt. Dieser Ansatz gestattet neben der kontextadaptiven Nutzung individueller Dienste auch die spontane Komposition von Diensten in einer Ubiquitous Computing Umgebung. Ferner wird ein Konzept zur dynamischen Rollenverwaltung für Endgeräte in einer Ubiquitous Computing Umgebung entwickelt und ein Verfahren zur Konstruktion von Kontextinformationen innerhalb eines Ad-hoc-Sensornetzwerks vorgestellt