Why the Economics Profession Must Actively Participate in the Privacy Protection Debate

When Google or the U.S. Census Bureau publish detailed statistics on browsing habits or neighborhood characteristics, some privacy is lost for everybody while supplying public information. To date, economists have not focused on the privacy loss inherent in data publication. In their stead, these issues have been advanced almost exclusively by computer scientists who are primarily interested in technical problems associated with protecting privacy. Economists should join the discussion, first, to determine where to balance privacy protection against data quality; a social choice problem. Furthermore, economists must ensure new privacy models preserve the validity of public data for economic research

SDL based validation of a node monitoring protocol

Mobile ad hoc network is a wireless, self-configured, infrastructureless network of mobile nodes. The nodes are highly mobile, which makes the application running on them face network related problems like node failure, link failure, network level disconnection, scarcity of resources, buffer degradation, and intermittent disconnection etc. Node failure and Network fault are need to be monitored continuously by supervising the network status. Node monitoring protocol is crucial, so it is required to test the protocol exhaustively to verify and validate the functionality and accuracy of the designed protocol. This paper presents a validation model for Node Monitoring Protocol using Specification and Description Llanguage (SDL) using both Static Agent (SA) and Mobile Agent (MA). We have verified properties of the Node Monitoring Protocol (NMP) based on the global states with no exits, deadlock states or proper termination states using reachability graph. Message Sequence Chart (MSC) gives an intuitive understanding of the described system behavior with varying node density and complex behavior etc.Comment: 16 pages, 24 figures, International Conference of Networks, Communications, Wireless and Mobile 201

Economic Analysis and Statistical Disclosure Limitation

This paper explores the consequences for economic research of methods used by data publishers to protect the privacy of their respondents. We review the concept of statistical disclosure limitation for an audience of economists who may be unfamiliar with these methods. We characterize what it means for statistical disclosure limitation to be ignorable. When it is not ignorable, we consider the effects of statistical disclosure limitation for a variety of research designs common in applied economic research. Because statistical agencies do not always report the methods they use to protect confidentiality, we also characterize settings in which statistical disclosure limitation methods are discoverable; that is, they can be learned from the released data. We conclude with advice for researchers, journal editors, and statistical agencies

An Economic Analysis of Privacy Protection and Statistical Accuracy as Social Choices

Statistical agencies face a dual mandate to publish accurate statistics while protecting respondent privacy. Increasing privacy protection requires decreased accuracy. Recognizing this as a resource allocation problem, we propose an economic solution: operate where the marginal cost of increasing privacy equals the marginal benefit. Our model of production, from computer science, assumes data are published using an efficient differentially private algorithm. Optimal choice weighs the demand for accurate statistics against the demand for privacy. Examples from U.S. statistical programs show how our framework can guide decision-making. Further progress requires a better understanding of willingness-to-pay for privacy and statistical accuracy

A formal methodology for integral security design and verification of network protocols

We propose a methodology for verifying security properties of network protocols at design level. It can be separated in two main parts: context and requirements analysis and informal verification; and formal representation and procedural verification. It is an iterative process where the early steps are simpler than the last ones. Therefore, the effort required for detecting flaws is proportional to the complexity of the associated attack. Thus, we avoid wasting valuable resources for simple flaws that can be detected early in the verification process. In order to illustrate the advantages provided by our methodology, we also analyze three real protocols

Utility Cost of Formal Privacy for Releasing National Employer-Employee Statistics

National statistical agencies around the world publish tabular summaries based on combined employer-employee (ER-EE) data. The privacy of both individuals and business establishments that feature in these data are protected by law in most countries. These data are currently released using a variety of statistical disclosure limitation (SDL) techniques that do not reveal the exact characteristics of particular employers and employees, but lack provable privacy guarantees limiting inferential disclosures. In this work, we present novel algorithms for releasing tabular summaries of linked ER-EE data with formal, provable guarantees of privacy. We show that state-of-the-art differentially private algorithms add too much noise for the output to be useful. Instead, we identify the privacy requirements mandated by current interpretations of the relevant laws, and formalize them using the Pufferfish framework. We then develop new privacy definitions that are customized to ER-EE data and satisfy the statutory privacy requirements. We implement the experiments in this paper on production data gathered by the U.S. Census Bureau. An empirical evaluation of utility for these data shows that for reasonable values of the privacy-loss parameter ϵ≥1, the additive error introduced by our provably private algorithms is comparable, and in some cases better, than the error introduced by existing SDL techniques that have no provable privacy guarantees. For some complex queries currently published, however, our algorithms do not have utility comparable to the existing traditiona

Development of Secure Software : Rationale, Standards and Practices

The society is run by software. Electronic processing of personal and financial data forms the core of nearly all societal and economic activities, and concerns every aspect of life. Software systems are used to store, transfer and process this vital data. The systems are further interfaced by other systems, forming complex networks of data stores and processing entities.This data requires protection from misuse, whether accidental or intentional. Elaborate and extensive security mechanisms are built around the protected information assets. These mechanisms cover every aspect of security, from physical surroundings and people to data classification schemes, access control, identity management, and various forms of encryption. Despite the extensive information security effort, repeated security incidents keep compromising our financial assets, intellectual property, and privacy. In addition to the direct and indirect cost, they erode the trust in the very foundation of information security: availability, integrity, and confidentiality of our data. Lawmakers at various national and international levels have reacted by creating a growing body of regulation to establish a baseline for information security. Increased awareness of information security issues has led to extend this regulation to one of the core issues in secure data processing: security of the software itself. Information security contains many aspects. It is generally classified into organizational security, infrastructure security, and application security. Within application security, the various security engineering processes and techniques utilized at development time form the discipline of software security engineering. The aim of these security activities is to address the software-induced risk toward the organization, reduce the security incidents and thereby lower the lifetime cost of the software. Software security engineering manages the software risk by implementing various security controls right into the software, and by providing security assurance for the existence of these controls by verification and validation. A software development process has typically several objectives, of which security may form only a part. When security is not expressly prioritized, the development organizations have a tendency to direct their resources to the primary requirements. While producing short-term cost and time savings, the increased software risk, induced by a lack of security and assurance engineering, will have to be mitigated by other means. In addition to increasing the lifetime cost of software, unmitigated or even unidentified risk has an increased chance of being exploited and cause other software issues. This dissertation concerns security engineering in agile software development. The aim of the research is to find ways to produce secure software through the introduction of security engineering into the agile software development processes. Security engineering processes are derived from extant literature, industry practices, and several national and international standards. The standardized requirements for software security are traced to their origins in the late 1960s, and the alignment of the software engineering and security engineering objectives followed from their original challenges to the current agile software development methods. The research provides direct solutions to the formation of security objectives in software development, and to the methods used to achieve them. It also identifies and addresses several issues and challenges found in the integration of these activities into the development processes, providing directly applicable and clearly stated solutions for practical security engineering problems. The research found the practices and principles promoted by agile and lean software development methods to be compatible with many security engineering activities. Automated, tool-based processes and the drive for efficiency and improved software quality were found to directly support the security engineering techniques and objectives. Several new ways to integrate software engineering into agile software development processes were identified. Ways to integrate security assurance into the development process were also found, in the form of security documentation, analyses, and reviews. Assurance artifacts can be used to improve software design and enhance quality assurance. In contrast, detached security engineering processes may create security assurance that serves only purposes external to the software processes. The results provide direct benefits to all software stakeholders, from the developers and customers to the end users. Security awareness is the key to more secure software. Awareness creates a demand for security, and the demand gives software developers the concrete objectives and the rationale for the security work. This also creates a demand for new security tools, processes and controls to improve the efficiency and effectiveness of software security engineering. At first, this demand is created by increased security regulation. The main pressure for change will emanate from the people and organizations utilizing the software: security is a mandatory requirement, and software must provide it. This dissertation addresses these new challenges. Software security continues to gain importance, prompting for new solutions and research.Ohjelmistot ovat keskeinen osa yhteiskuntamme perusinfrastruktuuria. Merkittävä osa sosiaalisesta ja taloudellisesta toiminnastamme perustuu tiedon sähköiseen käsittelyyn, varastointiin ja siirtoon. Näitä tehtäviä suorittamaan on kehitetty merkittävä joukko ohjelmistoja, jotka muodostavat mutkikkaita tiedon yhteiskäytön mahdollistavia verkostoja. Tiedon suojaamiseksi sen ympärille on kehitetty lukuisia suojamekanismeja, joiden tarkoituksena on estää tiedon väärinkäyttö, oli se sitten tahatonta tai tahallista. Suojausmekanismit koskevat paitsi ohjelmistoja, myös niiden käyttöympäristöjä ja käyttäjiä sekä itse käsiteltävää tietoa: näitä mekanismeja ovat esimerkiksi tietoluokittelut, tietoon pääsyn rajaaminen, käyttäjäidentiteettien hallinta sekä salaustekniikat. Suojaustoimista huolimatta tietoturvaloukkaukset vaarantavat sekä liiketoiminnan ja yhteiskunnan strategisia tietovarantoj että henkilökohtaisia tietojamme. Taloudellisten menetysten lisäksi hyökkäykset murentavat luottamusta tietoturvan kulmakiviin: tiedon luottamuksellisuuteen, luotettavuuteen ja sen saatavuuteen. Näiden tietoturvan perustusten suojaamiseksi on laadittu kasvava määrä tietoturvaa koskevia säädöksiä, jotka määrittävät tietoturvan perustason. Lisääntyneen tietoturvatietoisuuden ansiosta uusi säännöstö on ulotettu koskemaan myös turvatun tietojenkäsittelyn ydintä,ohjelmistokehitystä. Tietoturva koostuu useista osa-alueista. Näitä ovat organisaatiotason tietoturvakäytännöt, tietojenkäsittelyinfrastruktuurin tietoturva, sekä tämän tutkimuksen kannalta keskeisenä osana ohjelmistojen tietoturva. Tähän osaalueeseen sisältyvät ohjelmistojen kehittämisen aikana käytettävät tietoturvatekniikat ja -prosessit. Tarkoituksena on vähentää ohjelmistojen organisaatioille aiheuttamia riskejä, tai poistaa ne kokonaan. Ohjelmistokehityksen tietoturva pyrkii pienentämään ohjelmistojen elinkaarikustannuksia määrittämällä ja toteuttamalla tietoturvakontrolleja suoraan ohjelmistoon itseensä. Lisäksi kontrollien toimivuus ja tehokkuus osoitetaan erillisten verifiointija validointimenetelmien avulla. Tämä väitöskirjatutkimus keskittyy tietoturvatyöhön osana iteratiivista ja inkrementaalista ns. ketterää (agile) ohjelmistokehitystä. Tutkimuksen tavoitteena on löytää uusia tapoja tuottaa tietoturvallisia ohjelmistoja liittämällä tietoturvatyö kiinteäksi osaksi ohjelmistokehityksen prosesseja. Tietoturvatyön prosessit on johdettu alan tieteellisestä ja teknillisestä kirjallisuudesta, ohjelmistokehitystyön vallitsevista käytännöistä sekä kansallisista ja kansainvälisistä tietoturvastandardeista. Standardoitujen tietoturvavaatimusten kehitystä on seurattu aina niiden alkuajoilta 1960-luvulta lähtien, liittäen ne ohjelmistokehityksen tavoitteiden ja haasteiden kehitykseen: nykyaikaan ja ketterien menetelmien valtakauteen saakka. Tutkimuksessa esitetään konkreettisia ratkaisuja ohjelmistokehityksen tietoturvatyön tavoitteiden asettamiseen ja niiden saavuttamiseen. Tutkimuksessa myös tunnistetaan ongelmia ja haasteita tietoturvatyön ja ohjelmistokehityksen menetelmien yhdistämisessä, joiden ratkaisemiseksi tarjotaan toimintaohjeita ja -vaihtoehtoja. Tutkimuksen perusteella iteratiivisen ja inkrementaalisen ohjelmistokehityksen käytäntöjen ja periaatteiden yhteensovittaminen tietoturvatyön toimintojen kanssa parantaa ohjelmistojen laatua ja tietoturvaa, alentaen täten kustannuksia koko ohjelmiston ylläpitoelinkaaren aikana. Ohjelmistokehitystyön automatisointi, työkaluihin pohjautuvat prosessit ja pyrkimys tehokkuuteen sekä korkeaan laatuun ovat suoraan yhtenevät tietoturvatyön menetelmien ja tavoitteiden kanssa. Tutkimuksessa tunnistettiin useita uusia tapoja yhdistää ohjelmistokehitys ja tietoturvatyö. Lisäksi on löydetty tapoja käyttää dokumentointiin, analyyseihin ja katselmointeihin perustuvaa tietoturvan todentamiseen tuotettavaa materiaalia osana ohjelmistojen suunnittelua ja laadunvarmistusta. Erillisinä nämä prosessit johtavat tilanteeseen, jossa tietoturvamateriaalia hyödynnetään pelkästään ohjelmistokehityksen ulkopuolisiin tarpeisiin. Tutkimustulokset hyödyttävät kaikkia sidosryhmiä ohjelmistojen kehittäjistä niiden tilaajiin ja loppukäyttäjiin. Ohjelmistojen tietoturvatyö perustuu tietoon ja koulutukseen. Tieto puolestaan lisää kysyntää, joka luo tietoturvatyölle konkreettiset tavoitteet ja perustelut jo ohjelmistokehitysvaiheessa. Tietoturvatyön painopiste siirtyy torjunnasta ja vahinkojen korjauksesta kohti vahinkojen rakenteellista ehkäisyä. Kysyntä luo tarpeen myös uusille työkaluille, prosesseille ja tekniikoille, joilla lisätään tietoturvatyön tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Tällä hetkellä kysyntää luovat lähinnä lisääntyneet tietoturvaa koskevat säädökset. Pääosa muutostarpeesta syntyy kuitenkin ohjelmistojen tilaajien ja käyttäjien vaatimuksista: ohjelmistojen tietoturvakyvykkyyden taloudellinen merkitys kasvaa. Tietoturvan tärkeys tulee korostumaan entisestään, lisäten tarvetta tietoturvatyölle ja tutkimukselle myös tulevaisuudessa