Decision making based on data-analysis methods

This technical report is based on four our recent articles:"Data fusion of pre-election gallups and polls for improved support estimates", "Analyzing parliamentary elections based on voting advice application data", "The Finnish car rejection reasons shown in an interactive SOM visualization tool", and "Network visualization of car inspection data using graph layout". Neural methods are applied in political and technical decision making. We introduce decision support schemes based on Self-Organizing Map (SOM) combined with other methods. Visualizations based on various data-analysis methods are developed. In political decision making we have examples from one parliamentary election and one presidential election utilizing opinion data collected beforehand. In technical decision making we concentrate on rejection reasons in car inspection data. This technical report is a summary of our recent non-nuclear studies

Network visualization of car inspection data using graph layout

vo

Estimating parties’ policy positions through voting advice applications: Some methodological considerations

The past few years have seen the advent and proliferation of Voting Advice (or Aid) Applications (VAAs), which offer voting advice on the basis of calculating the ideological congruence between citizens and political actors. Although VAA data have often been used to test many empirical questions regarding voting behaviour and political participation, we know little about the approaches used by VAAs to estimate the positions of political parties. This article presents the most common aspects of the VAA approach and examines some methodological issues regarding the phrasing of statements, the format of response scales, the reliability of coding statements into response scales and the reliability and validity of scaling items into dimensions. The article argues that VAAs have a lot of potential but there is also much space for methodological improvements, and therefore concludes with some recommendations for designing VAAs

Mining Democracy

Switzerland has a long tradition of direct democracy, which makes it an ideal laboratory for research on real-world politics. Similar to recent open government initiatives launched worldwide, the Swiss government regularly releases datasets related to state affairs and politics. In this paper, we propose an exploratory, data-driven study of the political landscape of Switzerland, in which we use opinions expressed by candidates and citizens on a web platform during the recent Swiss parliamentary elections, together with fine-grained vote results and parliament votes. Following this purely data-driven approach, we show that it is possible to uncover interesting patterns that would otherwise require both tedious manual analysis and domain knowledge. In particular, we show that traditional cultural and/or ideological idiosyncrasies can be highlighted and quantified by looking at vote results and pre-election opinions. We propose a technique for comparing the candidates' opinions expressed before the elections with their actual votes cast in the parliament after the elections. This technique spots politicians that do not vote consistently with the opinions that they expressed during the campaign. We also observe that it is possible to predict surprisingly precisely the outcome of nationwide votes, by looking at the outcome in a single, carefully selected municipality. Our work applies to any country where similar data is available; it points to some of the avenues created by user-generated data emerging from open government initiatives, which enable new data-mining approaches to political and social sciences

Measuring social attitudes with voter advice application data

This study directly compares survey data on social attitudes collected from an opt-in sample of voter advice application (VAA) users and a randomly recruited, probability-based online panel of respondents. Whereas much research to date has focused on the demographic representativeness of VAA-generated data, less is known about the attitudinal and other representativeness of these data. The findings from these Australian samples contribute to the emerging international literature. VAAs are proliferating as a source of 'big data' among public opinion and political science researchers, despite concerns about the representativeness of the opt-in samples. During July 2016, VAA developer Election Compass collected email address details for approximately 40,000 Australian users of its application in the weeks before the 2016 Australian federal election. In November 2016, this study surveyed the sample of VAA users on their attitudes towards a range of Australian social issues. In December 2016, the same questionnaire was administered to a probability-based sample, using an identical mode of administration and similar response maximisation techniques. The questionnaire contains a broad range of questions designed to identify dimensions of sociopolitical attitudes in Australian society. Comparing the composition of dimensions and relationships between variables within the data contributes to our understanding of incidental samples such as VAA users, and the extent to which we can and should make inferences from VAA-generated data. Comparison of point estimates of the unweighted and weighted datasets, and of estimates of the internal relationships between variables within both datasets suggests that VAA user data should not be considered externally valid sources of social attitude data, even after adjustment. Further, researchers and reviewers should use greater caution when adjusting VAA user data on the basis of observable measures (with wellestablished population parameter estimates) to explain unobservable measures without robust population parameter estimates (such as social attitudes)

Analyzing Parliamentary Elections Based on Voting Advice Application Data

111

"Ne pitää olla niin kuin vaaliohjelman mukaisia ne vastaukset” – puolueiden eduskuntavaaliehdokkaiden vaalikonevastausten yhtenäisyys

Edustuksellisissa demokratioissa puolueet ovat keskeisiä toimijoita, jotka kokoavat yhteen yksilöiden intressejä ja tarjoavat äänestäjille vaihtoehtoja vaaleissa. Puolueiden menestyksekkääseen toimintaan vaikuttavat kyky esiintyä yhtenäisenä joukkona ja taito kurottaa juuri niille ristiriitaulottuvuuksille, jotka väestön keskuudessa kulloinkin vallitsevat. Yhtenäisyys ei kuitenkaan ole puolueissa itsestäänselvyys, sillä yksittäisistä ihmisistä koostuvan yhteenliittymän luonteeseen kuuluvat puolueen linjaa jatkuvasti muokkaavat mielipide-erot. Valtaosa puolueiden sisäisen yhtenäisyyden tutkimuksesta on keskittynyt päättävissä elimissä eri hallinnon tasoilla toimiviin puolueiden osiin. Muitakin tärkeitä puolueen osia on silti helppo osoittaa, ja niistä yhden, vaalien aikaan erityisen näkyvän osan muodostavat ehdokkaat. Ehdokkaiden tutkiminen on tärkeää, sillä he ovat niitä, joiden kautta äänestäjille piirtyy kuva heille tarjolla olevista vaihtoehdoista ja joiden keskuudesta tulevaisuuden päättäjät valitaan. Ehdokkaat ovat tämän tutkielman keskiössä, kun syvennyn selvittämään, kuinka paljon samaan puolueeseen kuuluvien ehdokkaiden mielipiteet erosivat toisistaan vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Ehdokkaiden mielipide-erojen tarkastelu onnistuu 2000-luvulla yleistyneiden vaalikoneiden ansiosta. Käytän tutkielmassani aineistona eduskuntavaaliehdokkaiden vastauksia Yleisradion vuoden 2019 eduskuntavaalien vaalikoneeseen. Kuvaan ehdokkaiden keskuudessa vallitsevaa yksimielisyyttä laskemalla heidän vaalikonevastauksistaan puolueittain Cees van der Eijkin yksimielisyyttä järjestysasteikolla mitatuilla muuttujilla kuvaavan tunnusluvun A. Lisäksi syvennän ymmärrystäni vaalikonevastausten yhtenäisyydestä ja vaalikoneaineistosta tutkimusmateriaalina kolmellekymmenelle Pirkanmaan vaalipiirin eduskuntavaaliehdokkaalle tekemieni ehdokashaastattelujen avulla. Tutkimustulosten mukaan feministisen puolueen ehdokkaiden mielipiteet eroavat toisistaan vähiten verrattuna muiden puolueiden ehdokkaiden mielipide-erojen suuruuteen. Muiden puolueiden ehdokkaiden mielipiteet eroavat toisistaan hieman enemmän kuin feministisen puolueen, mutta minkään puolueen ehdokasjoukko ei ole mielipiteiltään täysin polarisoitunut. Mielipiteiltään hajanaisimmat ehdokasjoukot löytyvät itsenäisyyspuolueesta ja liike nytistä. Jokaisen eduskuntapuolueen ehdokkaiden mielipiteet eroavat toisistaan enemmän kuin feministisen puolueen ehdokkaiden, mutta vähemmän kuin hajanaisimpien pienpuolueiden. Eduskuntapuolueiden ehdokasjoukoista vihreiden keskuudessa on vähiten mielipide-eroja, kun taas ruotsalaisen kansanpuolueen eniten. Lisäksi tulokset osoittavat, että puolueiden eduskuntaryhmät ovat mielipiteiltään hieman yhtenäisempiä kuin puolueiden kaikki ehdokkaat yhdessä ja että puolueiden ehdokasjoukkojen vaalikonevastausten yhtenäisyydessä on vaihtelua aihepiireittäin. Useiden aihepiirien kohdalla jonkin eduskunnan ulkopuolisen puolueen ehdokkaiden mielipiteet ovat lähimpänä toisiaan. Puolueiden ehdokkaiden vaalikonevastausten yhtenäisyyden taso kertoo paitsi puolueiden ehdokasjoukkojen mielipiteiden yhtenäisyydestä, mutta myös siitä, miten vaalikoneita käytetään kampanjointivälineinä. Erityisesti feministisen puolueen erottuva yhtenäisyys selittyy osittain muista puolueista poikkeavalla vaalikoneiden hyödyntämisellä puolueen yhteisessä vaalikampanjassa ehdokkaiden henkilökohtaisten kampanjoiden sijaan