When Self-Organization Intersects with Urban Planning: Two Cases from Helsinki

Participation as self-organization has emerged as a new form of citizen activism, often supported by digital technology. A comparative qualitative analysis of two case studies in Helsinki indicates that the self-organization of citizens expands the practice of urban planning. Together, they enable the mobilization of different groups around issues related to urban space. The consequences have become visible in temporary uses of places, event making and community development through bottom-up cultures. However, the lacking links to decision-making constrains new solutions and creative actions.Peer reviewe

Feeling Insecure? : Stadi Derby: Football Hooligans, Spectators, Bystanders and General Public

Tarkastelen pro gradu -tutkimuksessani miten eri ryhmät: tavalliset katsojat, sivulliset – kuten ohikulkijat – ja suuri yleisö suhtautuvat Helsingissä pelattavien jalkapallon miesten pääsarjatason paikallisotteluiden yhteydessä tapahtuviin häiriötilanteisiin. Näiden ryhmien lisäksi tapahtumin osallistuu myös ultria, eli intohimoisesti joukkueeseensa suhtautuvia katsojia sekä pieni määrä huligaaneja, jotka aiheuttavat varsinaiset häiriötilanteet. Eri ryhmien suhtautumisen lisäksi tarkastelen, miten kansainvälisen politiikan tutkimuksessa alkunsa saanut turvallistamisteoria toimii kansatieteellisessä eli etnologisessa tutkimuksessa, kun tutkimuskohteena on paikallinen tapahtuma. Lisäksi tarkoitukseni on saada selville, miten Facebook-yhteisöpalvelua voi käyttää aineistonkeruuvälineenä kansatieteellisessä tutkimuksessa. Tarkastelun kohteena olevia otteluja kutsutaan nimellä Stadin derby. Otteluissa pelaa kaksi perinteistä jalkapalloseuraa, Helsingin Jalkapalloklubi (HJK) ja HIFK. Jälkimmäisen noustua pääsarjatasolle saatiin Helsinkiin pitkään odotetut paikallisottelut, jotka aiheuttavat joukkueiden kannattajissa suuria tunteita. Otteluiden myötä tulivat myös häiriötilanteet – suuren maailman jalkapallokulttuuri saapui Helsinkiin hyvässä ja pahassa. Tutkimusmateriaalini tulee useasta lähteestä: salaisesta Facebook-ryhmästä, ryhmähaastattelusta ja järjestäjien haastatteluista. Lisäksi käytän taustamateriaalina artikkeleita Yleisradiolta ja Ilta-Sanomilta. Facebookissa käytän materiaalin hankintaan ensin julkista tutkimussivua ja sen jälkeen salaista tutkimusryhmää. Odotetusti – sosiaalisen median nykyilmapiirin vuoksi – en saanut ensimmäisessä vaiheessa vastauksia tutkimuskysymyksiini. Esitin ryhmässä seitsemän kysymystä, joista kolmen yhteyteen liitin joko artikkelin tai videon tapahtumista. Käytän tutkimuksessa kriittistä diskurssianalyysiä ja lähilukua eri aineistojen analysoimisessa. Näiden ohella käytän apunani tunteisiin liittyvää teoreettista keskustelua. Kaikki ryhmässä vastanneet tuomitsevat huliganismin Osassa tapahtumat aiheuttavat jopa raivoa, pelkoa ja vihaa. Moni ilmoitti, ettei halua lähteä tällaisissa tilanteissa stadionille katsomaan pelejä. Facebook-ryhmän aineiston avulla tuli selkeästi esiin, että lajia ja itse derbyjä tuntevat suhtautuivat häiriötilanteisiin tyynemmin. Osa heistä on ollut derbyissä, eivätkä he olleet kokeneet oloaan turvattomaksi. Tutkimusaineiston ja vastaajien kirjoittamien tunteiden ja näkemysten avulla pystyy myös jäljittämään derbyihin liittyviä turvallistamisen mekanismeja. Yllättävää on, että voimakkaimmin turvallistamista tuottavat media ja lajia tuntemattomat eli ulkopuoliset, eivätkä toimijat, joilla on asemansa vuoksi valta tehdä päätöksiä tilanteen rauhoittamiseksi. Tutkielman kieli on englanti. Sivumäärä 63 + liitteet

Building Health Equity One Institution at a Time: The Research Infrastructure in Minority Institutions Project

Developing a well-trained workforce interested in, and prepared for, conducting health equity research is an important national priority. Scientists from Minority-Serving Institutions (MSIs) bring unique perspectives and experiences with racial, ethnic and social inequities in health and health status but often lack access to training and mentoring opportunities, which is crucial for increasing the diverse pool of investigators who are adequately prepared to conduct health disparities research and to compete for National Institutes of Health research funding. The focus of the California State University, Long Beach (CSULB) Research Infrastructure in Minority Institutions (RIMI) Project was to: (a) enhance CSULB’s infrastructure and research capacity, (b) conduct applied community health research on health conditions disproportionately affecting disadvantaged populations, and (c) support faculty to embark on careers in reducing health disparities. Faculty received training, mentorship, and release time support to participate in research-related activities. Select faculty also received funding to conduct a two-year health disparities research project. Within a relatively short period of time, the RIMI Project made important strides toward strengthening the research infrastructure at CSULB by enhancing faculty capacity, improving research utilization to address health disparities, and strengthening campus and community collaborations. MSIs are encouraged to apply for opportunities to build their institution’s research capacity. The lessons learned from this project may be used as a guide for other teaching institutions that have the goal to develop minority faculty researchers

“I don’t want to look sick skinny”: Perceptions of body image and weight loss in Hispanics living with HIV in South Texas

Objective: Obesity is rising in people with HIV (PLWH) and Hispanics. Both HIV and obesity are associated with cardiovascular disease morbidity and mortality. Our goal is to understand perceptions of body image and lifestyle in Hispanics with HIV to adapt interventions appropriately. Methods: We conducted semi-structured interviews with 22 Hispanic PLWH and 6 providers. Purposive sampling selected patient participants across weights and genders. Interviews were coded and analyzed using grounded theory, comparing perspectives between patients with and without obesity, and patients and providers. Results: Participants felt obesity and diabetes were “normal” in the community. Patients exhibited understanding of healthy diet and lifestyle but felt incapable of maintaining either. Traditionally Hispanic foods were blamed for local obesity prevalence. Five patients equated weight with health and weight loss with illness, and four expressed concerns that weight loss could lead to unintentional disclosure of HIV status. Participants with overweight or obesity expressed awareness of their weight and felt shamed by providers. Providers found weight loss interventions to be ineffective. Conclusion: Interventions in this population must address identified barriers: overweight/obesity as a normative value, lack of self-efficacy, cultural beliefs surrounding food, fear of HIV-associated weight loss and stigma, and provider perspectives on intervention futility

Language Choice between English and Finnish : Insights from Geotagged Social Media

Tutkielma tarkastelee suomalaisten Instagram-käyttäjien kielivalintoja englannin ja suomen välillä Helsingin Senaatintorilta kerätyssä aineistossa. Tutkielma selvittää, miten erilaiset tekijät kuten julkaisuajankohta ja viestin sisältö vaikuttavat käyttäjien kielivalintoihin. Tutkielman aineisto koostuu lähes 120 000 Instagram-julkaisusta. Julkaisut on ladattu palveluun ja paikkaleimattu Senaatintorin lähistölle vuosina 2013-2018. Käyttäjille määriteltiin todennäköisin kotimaa sen perusteella, missä he olivat olleet pisimpään aktiivisia Instagram-julkaisujen perusteella. Päivitysten kieli määriteltiin automaattisen kielentunnistuksen avulla. Koska tavoitteena oli tutkia suomalaisten käyttäjien kielivalintoja englannin ja suomen välillä, lopulliseen aineistoon sisältyivät ainoastaan suomalaisten käyttäjien tekemät päivitykset, joiden kieli oli joko englanti tai suomi. Lopullisen aineiston koko oli 16 987 päivitystä. Tutkimuksen pääasiallinen menetelmä on logistinen regressio, joka on määrällinen tilastollinen metodi, jolla voidaan mallintaa kaksiarvoisen muuttujan todennäköisyyksiä usean riippumattoman muuttujan avulla. Regressioanalyysin tulokset ilmaistaan ns. riskeinä (engl. ‘odds’). Tässä tutkimuksessa riippuva, kaksiarvoinen muuttuja oli valinta englannin ja suomen välillä. Riippumattomat muuttujat, joiden avulla riskit määriteltiin, liittyivät päivitysten julkaisuajankohtaan ja siihen, sisältyikö päivitykseen maininta sijainnista tai tietyistä tapahtumista. Logistinen regressio toteutettiin Python-ohjelmointikielen avulla. Tieto jokaisen päivityksen julkaisuajankohdasta oli valmiiksi kirjattuna aineistoon, ja aikaan liittyvät muuttujat luotiin näiden tietojen perusteella. Päivitysten sisältöön liittyvät muuttujat taas määriteltiin sisältöanalyysin avulla. Analysoin ensin AntConc-sovelluksen avulla aineistossa useimmin esiintyviä sanoja. Seuraavaksi otin aineistosta kaksi satunnaisotosta ja analysoin näiden otosten sisältöä laadullisesti. Analyysi paljasti kaksi aineistossa usein toistuvaa aihetta: julkaisun sijainti (Senaatintori, Helsinki tai Suomi) sekä Senaatintorilla järjestettävät tapahtumat ja juhlat (esim. Lux Helsinki ja joulu). Näistä teemoista tehtiin muuttujia tarkistamalla, esiintyykö julkaisuissa tiettyjä näihin aiheisiin liittyviä avainsanoja. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Suomen mainitseminen Instagram-julkaisussa kasvattaa riskiä valita kieleksi englanti huomattavasti. Yksi selitys tälle yllättävälle tulokselle saattaa olla se, että kansainväliselle yleisölle suunnatussa julkaisussa tarvitaan todennäköisemmin erillinen maininta Suomesta. Myös Helsingin mainitseminen kasvattaa riskiä valita englanti jonkin verran. Sen sijaan tapahtumien tai juhlien mainitseminen kasvattaa riskiä valita suomi. Nämä tapahtumat saatetaan kokea erityisen paikallisina tai suomalaisina. Julkaisuajankohdalla sen sijaan ei näyttäisi olevan mitään vaikutusta kielivalintaan. Hypoteesini oli, että englantia käytetään enemmän iltaisin, viikonloppuisin ja kesäisin, mutta tulokset eivät tue tätä. Vaihtoehtoinen regressiomalli, joka ei sisältänyt ajallisia muuttujia, ei muuttanut sisältöön liittyvien muuttujien tuloksia. Tulos tukee sitä, että julkaisuajankohta ei vaikuta kielivalintaan. Tutkielma osoittaa, että logistisen regression kaltaiset tilastolliset menetelmät soveltuvat erinomaisesti kielivalintojen tutkimiseen. Regressioanalyysin ja laadullisten menetelmien yhdistelmä tuo uusia näkökulmia kielivalintoihin vaikuttaviin tekijöihin. Tutkimassani aineistossa viestin sisältö vaikuttaa kielivalintoihin huomattavasti enemmän kuin julkaisuajankohta. Tuloksia tulkitessa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että aineisto sijoittuu maantieteellisesti tarkasti rajatulle alueelle, joten tuloksia ei välttämättä voi yleistää. Tarvitaan siis lisää vastaavanlaisia tutkimuksia muista aineistoista selvittämään, pätevätkö tutkimuksen tulokset yleisesti

Twitter as an Indicator of Sports Activities in the Helsinki Metropolitan Area

Fyysinen aktiivisuus vaikuttaa vahvasti yksilön terveyteen ja hyvinvointiin. Alueellisen eriytymisen ehkäisyn ja ympäristöllisen tasa-arvon kannalta on tärkeää, että eri alueiden asukkailla on yhtäläiset mahdollisuudet harrastaa liikuntaa. Avoimesti saatavilla olevia kattavia tutkimuksia ihmisten fyysisestä aktiivisuudesta eri puolilla pääkaupunkiseutua ei juurikaan ole tehty, paikallisia liikuntabarometrejä lukuun ottamatta. Virallisten ja kattavien tietolähteiden puutteessa käyttäjien itse tuottamaa dataa, kuten sosiaalisen median dataa, voidaan mahdollisesti käyttää fyysisen aktiivisuuden arviointiin. Tässä tutkielmassa pyrin vastaamaan kysymyksiin: 1) kuinka Twitter-dataa voidaan käyttää indikaattorina liikunnallisen aktiivisuuden arviointiin, 2) miten liikunta-aiheistet twiitit ovat jakautuneet pääkaupunkiseudulla ja 3) mitkä sosio-ekonomiset tekijät selittävät twiittien lukumäärää alueella. Liikunta-aiheisten twiittien keräämiseen hyödynsin hakua urheiluun ja liikuntaan liittyvien avainsanalistojen avulla. Haetut avainsanat sisälsivät suomen-, englannin- ja vironkielisiä termejä. Tutkimuksen alueellisen luonteen takia tarvitsin geotägättyjä twiittejä, joihin on liitetty tieto paikan koordinaateista. Vain alle 1 % twiiteistä sisältää geotägin, joten hyödynsin geoparsing-tekniikkaa tuottaakseni lisää paikkaan sidottua aineistoa. Geoparsing tarkoittaa paikan nimien tunnistamista tekstistä ja niiden muuttamista koordinaateiksi. Yhdistin geotägätyt ja geoparsing-tekniikalla sijoitetut twiitit ja ryhmitin datan postinumeroalueittain. Postinumeroalueittain ryhmitetystä datasta tein spatiaalisia ja tilastollisia analyysejä mitatakseni spatiaalista autokorrelaatiota sekä korrelaatiota eri sosio-ekonomisten muuttujien kanssa. Tulokseni osoittavat, että urheilu- ja liikunta-aiheiset twiitit keskittyvät pääasiassa Helsingin keskustaan, mihin myös väestö on keskittynyt. Helsingin keskustan lisäksi on nähtävissä paikallisempia klustereita Tapiolassa, Leppävaarassa, Tikkurilassa ja Pasilassa. Twiittien urheilulajittainen tarkastelu paljastaa mailapeli- ja hiihtotwiittien keskittyneen voimakkaasti vastaavien urheilupaikkojen ympärille. Tilastoanalyysit osoittavat, että postinumeroalueen tuloilla ja koulutustasolla ei ole yhteyttä alueella havaittuun urheilutwiittien määrään. Parhaiten urheilutwiittien määrää ennustaa liikuntapaikkojen määrä, työllisyystaso ja lasten (0–14-vuotiaat) osuus väestöstä. Avaimia onnistuneeseen vastaavaan Twitter-tutkimukseen ovat geoparsing, riittävä datan määrä ja tarpeeksi hyvä kielimalli. Tämän tutkimuksen lupaavista tuloksista huolimatta Twitteriä fyysisen aktiivisuuden indikaattorina tulee tutkia lisää kartoittamalla tarkemmin sosiaalisen median sisäsyntyisiä vinoumia ennen kuin Twitter-tutkimusten tuloksia voidaan soveltaa oikean elämän ratkaisuihin.Being physically active is one of the key aspects of health. Thus, equal opportunities for exercising in different places is one important factor of environmental justice and segregation prevention. Currently, there are no openly available scientific studies about actual physical activities in different parts of the Helsinki Metropolitan Area other than sports barometers. In the lack of comprehensive official data sources, user-generated data, like social media, may be used as a proxy for measuring the levels and geographical distribution of sports activities. In this thesis, I aim to assess 1) how Twitter tweets could be used as an indicator of sports activities, 2) how the sports tweets are distributed spatially and 3) which socio-economic factors can predict the number of sports tweets. For recognizing the tweets related to sports, out of 38.5 million tweets, I used Named Entity Matching with a list of sports-related keywords in Finnish, English and Estonian. Due to the spatial nature of my study, I needed tweets that contain a geotag, meaning that the tweet is attached to coordinates that indicate a location. However, only about 1% of tweets contain a geotag, and since 2019 Twitter doesn’t support precise geotagging anymore with some exceptions. Therefore, I implemented geoparsing methods to search for location names in the text and transform them to coordinates if the mentioned place was within the study area. After that, I aggregated the posts to postal code areas and used statistical and spatial methods to measure spatial autocorrelation and correlation with different socio-economic variables to examine the spatial patterns and socio-economic factors that affect the tweeting about sports. My results show that the sports tweets are concentrated mainly in the center of Helsinki, where the population is also concentrated. The distribution of the sports tweets exhibits local clusters like Tapiola, Leppävaara, Tikkurila and Pasila besides the largest cluster in the center of Helsinki. Sports-wise mapping of the tweets reveals that for example racket sport and skiing tweets are heavily concentrated around the corresponding facilities. Statistical analyses indicate that the number of tweets per inhabitant does not correlate with the education level or the amount of average income in the postal code area. The factors that predict the number of tweets per inhabitant are number of sports facilities per inhabitant, employment, and percentage of children (0-14 years old) in the postal code area. Keys to a successful study when analyzing Twitter data are geoparsing, having enough data, and a good language model to process it. Despite the promising results of this study, Twitter as indicator of physical activity should be studied more to better understand the kind of bias it inherently has before basing real-life decisions on Twitter research

Towards Peer-production in Public Services: cases from Finland

Drawing from a case-study on Helsinki Home Care, the authors identify institutional impacts of new service development in the context of public service delivery, posed by the increasingly collaborative nature of service development and delivery. The authors illustrate the change through identification of characteristics embedded in the traditional professional logic, and the new service logic. With this, the paper contributes to the theoretical discussion on service innovation and collaborative service creation, showing that solely the technical, organizational or commercial perspectives are insufficient in understanding the service development process. This paper further widens the discussion about public service innovation using the institutional change framework. There are many challenges and opportunities in designing, developing and maintaining services for participatory modes of governance, not to mention their co-creation and peer-to-peer aspects. We ask what can be learned from the current research, and what is happening already beyond academia? With the aim to increase the opportunities for dialogue between the Finnish scene and the international context, we have gathered this collection of articles that deal broadly with the relationships between peer-to-peer dynamics, and public services. Most of the cases presented are illustrative of recent developments and discussions in Finnish society, however, also included are broader international perspectives, giving historical reflection and future-oriented speculation on how peer production might affect the structures of our society

Integrated media in change

Media is a concept as mobile and flexible as media themselves. Media are global, but at the same time local. They are used by individuals, but also by the masses. They are shared, as well as private. The media landscape is moving and changing. Traditional journalism is being integrated into social media. Once created merely to inform us, media today have chosen to entertain us as well. It is to illuminate this movement and diversity that Integrated Media in Change was written. The publication owes its inspiration to the project “Integrated Media”, which brought together Nordic researchers who shared a curiosity about the topic and opened up new co-operation between the media in Finland, Sweden and Norway. The work featured in the present volume embraces two aims: to present the information structures underlying design and visual communication and to outline the relationship between traditional and social media. The contributing authors are professors, lecturers and scholars in of media, visual communication, the social sciences and media technology.publishedVersio

Facebook is not a silver bullet for teachers' professional development : Anatomy of an eight-year-old social-media community

Online communities and social-network sites are used to deliver professional-development services for teachers. Professional development should help teachers to reflect on their practice and improve in helping them to guide students' growth. Peer and community models, such as coaching and sharing knowledge in network and knowledge communities, have been proposed. Recently these practices have been taken into use in social media services, such as Facebook. Although earlier research has examined teachers' online communities, we move beyond understanding individuals motivations and examine community-level dynamics. Understanding these dynamics is important to understand the interaction between teachers, resources and the platform in use and resulting professional development. To understand the evolution of an informal and self-organised Facebook teachers' group, containing nearly 20,000 teachers, its eight years of activity was analysed by employing a mixed-methods research design; data science and participatory observation. Analysis gives account of both the evolution of participants' engagement and activity, and the evolution of content and its relevance for teachers' professional development. The results suggest that managers of professional development need to consider how to facilitate participation in order to focus on pedagogically motivated use of information technology, for system developers to consider how to assist recruitment of members and sustain their activity, and for all stakeholders to acknowledge that a peer-organised online professional development community requires significant effort. Furthermore, we suggest that instead of addressing large groups like these as communities, scholars and practitioners should instead see them as personal learning networks and think about how to establish smaller and more manageable groups as communities.Peer reviewe