Pro gradu -tutkielmani tarkastelee sotiin liittyvää retoriikkaa ja poliittisia metaforia Helsingin Sanomien koronapandemiaa käsittelevissä kirjoituksissa vuosilta 2020–2022. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia metaforia pandemiadiskurssissa esiintyy, miten ne rakentavat käsitystä kriisistä ja millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia niillä on. Analyysin kohteena ovat erityisesti ne metaforat, jotka jäsentävät pandemiaa sodankaltaisena poikkeustilana ja valtiota suojelevana toimijana.
Aineisto koostuu Helsingin Sanomien politiikan, tieteen, ulkomaan, kotimaan, kuukausiliitteen ja mielipidekirjoitusten artikkeleista ajalta 1.1.2020–1.4.2022. Tutkimuksen analyysimetodeina käytän sekä, Jonathan Charteris-Blackin kehittämää kriittistä metafora-analyysia, jonka avulla metaforia tunnistetaan, tulkitaan ja selitetään osana, yhteiskunnallista vaikuttamista- että aineistolähtöistä retorista diskurssianalyysiä, joka sopii uutisaineiston retoriikan tutkimiseen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu Chaim Perelmanin, George Lakoffin ja Mark Johnsonin, Kenneth Burken retoriikan teorioihin.
Analyysissä hahmottuu kolme keskeistä metaforista kategoriaa: sodan retoriikka valtion ja pandemian välisessä suhteessa, metaforien käyttö valtiollisen suvereniteetin oikeuttamisessa, sekä sodan retoriikkaan liitetyt yhteiskunnalliset arvot. Tutkimus osoittaa, että sodan metaforat toimivat paitsi kriisin kuvaajana myös poliittisena välineenä kansalaisten mobilisoimisessa, yhteiskunnallisten toimien hyväksyttämisessä ja valtiollisen toimijuuden vahvistamisessa. Samanaikaisesti pinnalle nousee uhka siitä, että metaforien käyttö voi yksinkertaistaa monimutkaisia ilmiöitä ja kaventaa keskustelun moniarvoisuutta
Is data on this page outdated, violates copyrights or anything else? Report the problem now and we will take corresponding actions after reviewing your request.