Identiteetti ja rakenne elokuvakerronnassa

Kirjallinen kandidaatin opinnäyte tarkastelee identiteetin ja roolien käsittelyä elokuvailmaisussa. Keskiössä on etenkin elokuvan rakenne ja sen suhde elokuvan henkilöiden kokemaan todellisuuden ja minuuden kuvaan. Opinnäyte koostuu kolmesta osasta: kirjallisuuskatsauksesta, elokuva-analyyseista ja oman työn arvioinnista. Kirjallisuuskatsaus tutkii audiovisuaalisen kerronnan teorioita liittyen identiteetin kannalta oleellisiin kerronnan osatekijöihin, kuten tarinainformaation välittämiseen, ajan käsittelemiseen ja vertauskuviin. Analyyseilla fiktioelokuvasta We Need to Talk about Kevin (2011) ja dokumenttielokuvasta A Gay Girl in Damascus: The Amina Profile (2015) pyritään laajentamaan ymmärrystä elokuvakerronnan keinoista ja löytämään työkaluja oman työn arviointiin. Työn viimeisessä osassa tarkastellaan kirjallisuuskatsauksen ja analyysien muodostaman viitekehyksen kautta kirjoittajan omia valintoja dokumentaarisen lyhytelokuvan Tyttö tuollainen (2016) leikkaajana. Kirjallisuuskatsaus esittelee varhaisen teoreetikon David Bordwellin käsitteen fabulasta ja syuzhetista, joihin suuri osa myöhäisemmästä kirjallisuudesta viittaa joko tukien, täydentäen tai kiistäen. Warren Bucklandin kokoelmateokset ja Allan Cameronin modulaarisen kerronnan teoriat esittävät konkreettisten tapausesimerkkien kautta suosittujen mutta kompleksisten Hollywoodteosten kerronnallisia valintoja ja niiden vaikutuksia katsojaan. Tällaiset elokuvat ovat usein kompleksisia sekä kerrontatavaltaan että kerrottavalta tarinaltaan. Ihmisen tietoisuus, mieli ja rinnakkaiset todellisuudet ovat tyypillisiä kysymyksiä, joita näissä teoksissa käsitellään. Epälineaarisuus, ajalliset silmukat, fragmentoitunut tila-aika-jatkumo ja labyrinttimäinen rakenne ovat puolestaan tyypillisiä rakenteellisia valintoja. Fiktioelokuva We Need to Talk about Kevin ei ole perinteinen kompleksisen Hollywoodkerronnan ilmentymä, mutta siinä on tunnistettavissa paljon samoja konventioita kuin tyypillisemmissä tapauksissa. Rikottu aikarakenne, subjektiivinen näkökulma, epäluotettava kertoja, jonka mielen järkkymisen asteesta emme katsojina voi olla täysin varmoja, sekä tiedon paljastamisen tahallinen viivyttely ovat esimerkkejä käytetyistä kerrontakeinoista. Dokumenttielokuva A Gay Girl in Damascus puolestaan on aiheensa puolesta kompleksinen, mutta käyttää lähinnä klassisia kerrontakeinoja. Oman leikkaustyön analysoinnissa elokuvassa Tyttö tuollainen nousee keskeisiksi kaksi kysymystä: tarinan ja kerrontatavan suhde sekä katsojan ja elokuvan henkilön välisen tietämisen, tuntemisen ja ymmärtämisen suhde. Elokuvan muodon suhde sisältöön ja tämän suhteen vaikutus katsojakokemukseen on yksi oleellisimmista tutkimuksen esiin tuovista kysymyksistä. Kirjallisuuskatsaus ja analyysit ovat vain yksittäisiä esimerkkejä elokuvakerronnallisista konventioista identiteetin käsittelyssä, eikä tulosten pohjalta voi johtaa yleispäteviä päätelmiä. Kirjallisuuskatsaus ja analyysit kuitenkin palvelevat tarkoitustaan oman työn analysoinnin viitekehyksen muodostamisessa

Yhtä suurta perhettä : metaforat yhteisöviestinnän välineenä

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, millaisia metaforia yritykset yhteisöviestinnässään käyttävät. Lisäksi analysoin sitä, miten systemaattisesti yksi yritys valitsemiaan metaforia käyttää sekä sitä, onko eri aloilla toimivien yritysten metaforiikassa eroja. Pohdin myös Paul Ricoeurin metaforan jänniteteorian avulla, millaisia tulkintoja näille metaforille voidaan antaa. Työn teoriaosuus koostuu metaforateorioista ja -tutkimuksesta sekä yhteisöviestinnän teorioista. Metaforan määrittelen kielen ilmiöksi, jossa kahden käsitteen välille syntyy sukulaisuus- tai samankaltaisuussuhde, jota vastaavien sanakirjamerkitysten välillä ole. Metaforien tyypillisimmät käyttöfunktiot ovat abstraktien asioiden konkretisointi, argumentoinnin tukeminen sekä tunteiden ilmaiseminen metaforien avulla. Organisaatiotieteissä metaforia on hyödynnetty niin organisaation kuin sen muutosprosessien kuvaajina sekä arkipäiväisessä organisaatiopuheessa. Yhteisöviestintä on yrityksen, julkisyhteisön tai järjestön johdettua ja ammattimaista viestintää, jonka tavoitteet lähtevät organisaation tavoitteista. Postmodernien teorioiden mukaan yhteiskunta ja siinä toimivat organisaatiot ovat sosiaalisia konstruktioita, joita tuotetaan ja uusinnetaan kielen avulla. Viestintä on yksi niistä keinoista, joilla yritys pyrkii luomaan itselleen identiteettiä, tavoitekuvaa, jota se haluaa itsestään välittää. Viestinnän prosessi ei kuitenkaan ole yksisuuntainen: yrityksen keskustelukumppaneina toimivat erilaiset sidosryhmät, kuten osakkeenomistajat, asiakkaat ja mielipidevaikuttajat. Tutkimukseni aineisto koostuu yhdeksän eri yrityksen vuosikertomuksissa julkaistuista toimitusjohtajien katsauksista. Niiden metaforia analysoin kahden menetelmän avulla. Aluksi tyypittelen aineiston kognitiivisen metafora-analyysin perusjaon mukaisesti rakenteellisiin, ontologisiin ja suuntametaforiin ja teen tämän jaottelun perusteella määrällistä sisällön erittelyä. Työn loppuosassa hyödynnän Ricoeurin metaforan jänniteteoriaa ja etsin sen mukaisia jännitteitä tulkinnallisen diskurssianalyysin menetelmin. Analyysin ensimmäisen vaiheen, kognitiivisen metafora-analyysin tärkeimmät löydökset ovat liittyvät metaforien muodostamiin verkostoihin, joissa useat metaforat liittyvät merkityksiltään yhteen. Oman aineistoni metaforaverkostot liittyvät hierarkkiseen maailmankuvaan, fyysiseen voimaan, ihmisiin ja hoivaan sekä arvottaviin ja luonnollistaviin metaforiin. Osa yrityksistä näyttää käyttävän samoja käsitteellisiä metaforia systemaattisesti vuodesta toiseen, osa taas käyttää metaforia kertakäyttöisinä kielikuvina. Metaforien käytössä on myös toimialakohtaisia eroja: esimerkiksi perusteollisuuden yritykset käyttävät selvästi enemmän fyysiseen voimaan ja kovaan työhön liittyvää metaforiikkaa kuin esimerkiksi rahoitusalan yritykset. Tutkimukseni toinen analyysimenetelmä, metaforan jänniteanalyysi, paljastaa että tyypillisin metaforiikan jännite on yrityksen ja toimintaympäristön välillä. Ympäristö näyttäytyy teksteissä yleensä negatiivisena tekijänä, jota vaikutusta vastaan yritys kamppailee. Jänniteanalyysin toinen tärkeä löydös liittyy metaforien kontekstiin: se näyttää vaikuttavan suuresti siihen, millä tavoin metaforat tulevat tekstiyhteydessään tulkituksi

Lyhytelokuvan tarinankerronnasta ja visuaalisesta ilmeestä

Keskityn opinnäytetyössäni fiktiivisen lyhytelokuvan tarinankerrontaan. Pohdin myös elokuvan visuaalisia elementtejä ja sitä, miten kuvalliset seikat ja niiden realismi vaikuttavat itse tarinaan. Työssä perehdytään klassisen kerronnan teoriaan ja siihen, miten kerronta lyhytelokuvassa toimii. Tekstissä keskityn visuaalisen ilmeen luomaan voimaan ja kuinka tarinan henkilöhahmot, tunteet ja teot korostuvat kuvissa. Opinnäytetyöni produktiivisena osana tein lyhytelokuvan Näky mereltä, joka kertoo miehestä ja hänen vaikeudestaan kohdata kipeä muisto menneisyydessä. Tekemäni lyhytelokuvan kautta käsittelen katsojan ja kuvakerronnan välisiä suhteita ja sitä miten yleisö ymmärtää ja kokee kerrotun tarinan.In my thesis I focus on a fictional storytelling in a short film. I also examine the visual elements of movies and study what kind of impact the graphic elements of an image and its realism have on the story itself. The work focuses on the theory of classical narrative and how narrative works in a short film. In my text, I discuss the power of visual design and how they emphasise the story of individuals or emotions. As the productive part of my thesis, I made a short film Näky mereltä (A vision from the sea), which is about a man and his difficulty to face a painful memory from his past. Through this short movie, I am discussing the relationship between the audience and the narration, and how the audience understands and relates to the story.dvd produktiivisesta osast

Koulun uskonnonopetuksen ja uskonnon aineenopettajakoulutuksen ajankohtaisia näkökulmia

Aineisto on Keskustakampuksen kirjaston digitoimaa ja kirjasto vastaa aineiston käyttöluvist

Musiikkia visuaalisesti : Instrumentaalimusiikkiteoksen tulkkaus

Toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli toteuttaa kaksi tulkinnosta Väinö Raition teoksesta Elegia. Työelämän yhteistyökumppanina toimi musiikin erityispedagogiikan osaamiskeskittymä (MEOK) – hanke. Tulkinnokset tehtiin yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun musiikkipedagogi-opiskelijoiden kanssa. He soittivat ja äänittivät teoksen, josta tehtiin kaksi tulkinnosta. Työn tutkimuskysymys oli: millä tavalla instrumentaalimusiikkia voi tulkata. Raition teoksesta tuotettiin kaksi tulkinnosta, joita kutsutaan visuaaliseksi tulkinnokseksi ja soitintulkinnokseksi. Visuaalisessa tulkinnoksessa teoksesta luotiin monimerkityksellinen, abstrakti tarina. Siinä ei ole käytetty varsinaisesti viittomakieltä, vaan sitä on lähestytty enemmän visuaalisuuden kautta. Soitintulkinnoksessa ilmennettiin teoksessa soivia instrumentteja. Tämän opinnäytetyön pohjalta voidaan päätellä, että instrumentaalimusiikin tulkkaus ei ole objektiivista, kuten tulkkaus yleensä. Instrumentaalimusiikin tulkkaus perustuu aina tulkin omaan näkemykseen. Tämän vuoksi opinnäytetyön produkteista käytetään nimikettä tulkinnos tulkkeen sijaan. Yleisesti puhuttaessa musiikin ja instrumentaalimusiikin tulkkauksesta kuitenkin käytetään tässä työssä termiä tulkkaus. Visuaalisen tulkinnoksen työstöstä keskeisiksi teemoiksi nousivat mielikuvien luominen, kappaleen jakaminen, metaforat ja viittomakieliset elementit, kuten viittoman varioiminen ja toisto. Soitintulkinnoksen kohdalla huomattiin, että sen yksinkertaisuudesta huolimatta myös siinä voidaan tuoda esiin musiikin vivahteita ja tunnetta. Työ on suunnattu tulkeille ja tulkkiopiskelijoille työvälineeksi instrumentaalimusiikin tulkkaukseen sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille. Opinnäytetyössä esitellyt tulkinnokset ovat vain eräitä esimerkkejä tulkata kyseistä musiikkia. Koska aihetta on tutkittu vähän, sen tekemiseen ei ole vakiintunut selkeitä ohjeita. Työssä esiteltyä tulkinnosten työstötapaa voi soveltaa instrumentaalimusiikin tulkkauksessa.The aim of this study was to produce two renditions of a piece of music called Elegia by Väinö Raitio. The study was subscribed by The Centre for Special Pedagogy in Music (MEOK). The renditions was made in collaboration with two music pedagogue students of the Savonia University of Applied Sciences. They played and recorded the song that is playing in the background of the rendition. The research question of this thesis was: how to interpret instrumental music. There are two renditions of the song made for this thesis. They are called a visual rendition and an instrument rendition. In the visual rendition, an ambiguous and abstract story was created. In this rendition, sign language has not been really used, the rendition has been approached in a more visual way. In the instrument rendition, the instruments that are playing are being expressed. On the basis of this study it can be concluded that the interpretation of instrumental music is not objective, such as interpretation in general. The interpretation of instrumental music is always based on the interpreter’s own point of view. That is why the products of this thesis are called by name rendition instead of interpretation. In this thesis, the term interpretation is used, when talking about music and the interpretation of instrumental music in general. The most important topics on the production of visual rendition were the creation of mental image, the partition of the piece of music, metaphors, and elements of Sign Language, like modification of a sign and repetition. On instrument rendition it was noticed that despite its simplicity, emotion and the nuances of music can also be expressed. The work is aimed for interpreters and students as a tool in interpreting instrumental music, and for everyone who is interested in the subject. The renditions which are presented in the thesis are only examples how to interpret instrumental music. Since the subject has been studied so little, clear guide-lines are not established. The production practice of renditions in this thesis can be applied to interpreting instrumental music

Etäisyyden saavuttaminen - Autoetnografinen tutkimus tavoitteellisesta maalausprosessista

Tutkimus käsittelee tavoitteellista kuvantekemistä. Tutkimuksen kohteena on yksittäinen maalausprosessi, sen tapahtumat ja niistä syntyneet merkitykset. Maalausprosessin pyrkimyksenä oli saattaa kuvalliseen muotoon henkilökohtaisen kokemuksen ilmiö. Tutkittavaa prosessia ajoi myös halu muodostaa esteettisesti vaikuttava teos. Prosessin tapahtumat ja niistä syntyneet ajatukset ovat prosessin aikana kirjattu työpäiväkirjaan, joka on tutkimuksen pääasiallinen aineisto. Tarkastelu keskittyy prosessissa toteutettavan teoksen suunnitteluun, toteutukseen ja valmistumiseen. Tutkimuksen rajat muodostuvat prosessin lähtökohdista sen päättymiseen. Aineistosta esille tulleiden merkitysten avaamiseen on haettu tukea taustakirjallisuudesta, joka koostuu pääosin kahdesta filosofian suuntauksesta: fenomenologiasta sekä pragmatismista. Merkittävimmät kirjalliset lähteet fenomenologian traditiosta tulevat Juha Vartolta ja Maurice Merleau-Pontylta. Prosessin suunnittelusta ja toteutuksesta syntyneiden käsitteiden avaamiseksi nojataan Hannah Arendtin ja John Deweyn kirjoituksiin. Tutkimuksessa vertaillaan prosessia myös toisten taiteilijoiden ajatuksiin. Esimerkiksi taiteilijat Jaana Houessou ja Tapio Tuominen ovat kirjoittaneet omista prosesseistaan. Lisäksi tutkimuksessa esiintyy keskeisiä ajatuksia Albert Borgmannilta, joista on kirjoittanut Reijo Kupiainen. Tutkimuksen rakenne noudattaa prosessin tapahtumia, jossa analyysi tapahtuu prosessin vaiheiden järjestyksessä. Tutkimuksen alku käsittelee teoksen suunnittelua, josta siirrytään pohjan rakentamiseen ja luonnosteluun. Maalausvaihetta käsittelevissä luvuissa keskitytään teoksen sisältöön. Lopuksi pohditaan valmistumista. Tutkimusmetodina käytetään autoetnografiaa, jossa aineiston kokoaminen ja tutkimustyö tapahtuu tutkijan oman kokemuksen kontekstissa. Tutkimuksessa etsitään vastausta omakohtaiseen kysymykseen: Mitä prosessissani tulee tapahtua, kun tavoitteenani on toteuttaa vaikuttava teos

Miksi tieteen kieli on epätarkkaa?

Non peer reviewe

Epäilys ja ihmetys

Kirjoitus on osa "Elämän peruskysymykset – Anssi Peräkylän 60-vuotisjuhlakirja" –kirja