Suomen musiikkioppilaitoshistoriaa : Toiminta ulkomaisten esikuvien pohjalta vuoteen 1969

Abstract

ABSTRACT Jukka Kuha: Suomen musiikkioppilaitoshistoriaa – toiminta ulkomaisten esikuvien pohjalta vuoteen 1969. University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Musicology The topic of this doctoral study, as mentioned in the title, is the history of educational institutes of music in Finland during the years 1882–1969. In addition, a common thread throughout the study examines knowledge about European music life, especially about music education from the very early centuries up to the year 1880, and knowledge about the common music life in our country, mainly that previous to the founding of permanent educational institutes of music. The goal of this study is to review the intellectual background and identify the reasons which have enabled the establishment of institutional art schools of music (schools for sacred music, schools for orchestra musicians, schools of music, colleges of music and conservatories). Among the included initiatives are those concerning the establishment of institutes that have not been previously examined, because these initiatives can reveal common attitudes of the community concerning music education. The primary idea is to introduce the creation of educational institutes of music as a phenomenon and to describe their course of development. The aim is not to write the history of every institute but to clarify the organization of the educational institutes of schools of music. Only a few of these have been described from their beginning over some years or decades. The focuses of this study are to outline the importance of the mentioned schools of music, to describe their growth during the time of the study, to name the directors and teachers of the first institutes founded, to list the subjects and total amount of the students in each institutes, to describe political initiatives toward the law of state aid and the confirmed law, to give an account of the opinions concerning the law, and to identify two types of curriculums (developed over the long term and developed in only a few years) of educational institutions of music compared with the curriculum of Sibelius Academy in the year 1969. In fact, this study does not concern Sibelius Academy (nowadays part of an art university), but its activities under the leadership of its first director Martin Wegelius (1882–1906) have been examined because of the extensive amount of inaccurate and wrong information written in the history books on this academy. In addition, the preparations of law concerning state aid for Sibelius Academy have been clarified because these were carried out at the same time as similar initiatives for other educational institutions of music. My interest in this subject arose during my career. As I had dealings with the educational institutes of music throughout this time, I became interested in obtaining information about previous activities in these institutions in Finland, but I only found time for this research after retirement. Keywords: institutionaalinen, musiikkioppilaitos, lukkari- ja urkurikoulu, musiikkikoulu, musiikkiopisto, konservatorio, orkesterikoulu, valtionavustusTutkimus koskee maamme institutionaalisten musiikkioppilaitosten historiaa Ruotsin vallan ajalta vuoteen 1969. Sille niin sanottuna punaisena lankana on laajahko selvitys musiikkikoulutuksen ja musiikkioppilaitosten syntymisestä Euroopassa, koska ulkomailta saatiin esikuvat maamme oppilaitoksille. Tarkastelun kohteina ovat edelliseen sisältyvinä akatemioiden, musiikkiakatemioiden ja yliopistojen varhainen musiikkikoulutus sekä muu musiikkielämä. Kokonaisvaltaista alaa koskevaa tutkimusta ei ole tähän mennessä tehty. Siten tutkimus tuo esiin runsaasti uutta tietoa maamme musiikkikoulutuksesta ja oikaisee monia epätarkkoja tai jopa virheellisiä tietoja, joita sisältyy harvoihin musiikkioppilaitoksistamme kirjoitettuihin teoksiin. Varhaisten alan oppilaitostemme esiin tuomisen ohella tarkastelun kohteina ovat erityisesti Zacharias Topeliuksen propagoinnit musiikkikoulutuksen järjestämiseksi ja kaksi taideakatemiahankettamme 1800-luvulla. Niistä ensimmäisestä ei ole toistaiseksi musiikkialan teoksissa minkäänlaista mainintaa, vaikka siihen - kuten toiseenkin - sisältyi ehdotus musiikkikoulutuksen järjestämiseksi. Tutkimus ei varsinaisesti koske Helsingin Musiikkiopiston nimellä perustettua nykyistä Sibelius-Akatemiaa, mutta sen alkuvaiheiden toimintoja tarkastellaan, koska niistä on esitetty ristiriitaisiksi osoittautuneita tietoja. Myös Martin Wegeliuksen ja Robert Kajanuksen, "kahdeksi musiikkipaaviksi" nimitettyjen 1800 - 1900-lukujen vaihteen merkittävien musiikkielämämme vaikuttajien, henkilökohtaisista suhteista esitettyjä tietoja korjataan. Musiikkioppilaitostoiminnan kehittymistä seurataan pääasiassa kronologisessa järjestyksessä, mutta kirkkomusiikkikoulutus on saanut oman lukunsa. Tutkimuksen ajankohtaa koskevan 1960-luvun keskeisimmäksi asiaksi tutkimuksessa nousee valtionavustuslainsäädäntöjä koskeva kilpailu Sibelius-Akatemian ja muiden musiikkioppilaitosten välillä. Siitä aiheutui jälkimmäisille huomattavaa haittaa valtionavustusten jäätyä vähäisisiksi ja vain harvojen oppilaitosten päästyä niistäkin pitkiksi ajoiksi osallisiksi