Does honesty pay back? : Using a dynamic algorithm in rebating : the role of information, fairness and affects in behavioral intentions outcomes

Abstract

Goals. The goal of this research was to find out, how the use of the non-identifying dynamic algorithm would affect fairness experience; and through it, behavioral intentions, in rebating context. Besides that, it was assessed how the provision of detailed information on algorithm's logic affects the fairness experience. Dynamic pricing, especially based on identification, has been shown to negatively affect fairness. The dynamic algorithms are better to companies due to their profitability potential. It is of vital importance to find out the conditions, on which they might be employed, while taking into account the possible reactions of the customers. A differential assessment of entity and event fairness through the lens of fairness heuristic theory is chosen as a backbone of this research to extend the mosaic empirical evidence of their mutual interaction paths. The fairness experience is also closely connected to affects; incidental affects and integral emotions, which are evoked by the fairness experience itself. Because of this close relationship, to complement general picture, the affects were assessed as well. Methods. The manipulations were performed on two levels. The first level, the exposure to dynamic algorithm or seeing the human-set pre-determined rebate rates, happened on the company's site when the algorithm trial was run. The second manipulation level, the amount of the available information, was performed during the gathering of the survey data. There were three conditions in the information manipulation: no information (the control), bare information about the ongoing trial and trial information including a detailed algorithm's logic description. The size of the final sample, used for the analysis, consisted of 404 participants. The main analysing technique employed was SEM. Results and conclusions. Effect paths between entity and event fairness areas were in accordance with the fairness heuristic theory - event fairness mediated the change in entity fairness partially. The subjects that were exposed to the algorithm, event fairness was affected negatively by the bare trial information as expected. The provision of the detailed information did not affect fairness. Entity fairness was connected to both, incidental affects and integral emotions. There were no analogous connection between event fairness, and affects and emotions. Fairness mediated only partially the change from incidental affects to integral emotions. Integral emotions were not connected to the behavioral intentions. Entity fairness mediated fully the effect of event fairness on the behavioral intentions. The provision of the detailed information affected directly positively on pro-active behavioral intentions without a mediation of fairness. None of the manipulations affected directly complaining intentions. The results provide important information about the dynamic algorithm exposure in real life, outside the laboratories. Despite the dynamic pricing being seen as unfair in principle, the exposure to the detailed information might have positive effects on the outcomes. There was only a limited support for the role of affects in the pricing fairness context.Tavoitteet. Tässä tutkimuksessa tarkoituksena oli selvittää, miten ei-tunnistavan dynaamisen algoritmin käyttö ostohyvityksen kontekstissa vaikuttaa oikeudenmukaisuuden kokemukseen ja sitä kautta käyttäytymisaikomuksiin. Tämän lisäksi, selvitettiin, miten yksityiskohtaisemman tiedon tarjoaminen algoritmin toiminnasta vaikuttaa oikeudenmukaisuuden kokemukseen. Dynaamisen hinnoittelun, erityisesti tunnistuspohjaisen, on osoitettu aiemmin vaikuttavan negatiivisesti oikeudenmukaisuuteen. Dynaamiset algoritmit ovat tuottavuudeltaan parempia yrityksille, ja siksi reunaehtojen selvittäminen; miten niitä voi ottaa käyttöön kunnioittaen kuluttajissa herättämiä reaktioita, on tärkeää. Eritasoinen entiteetti-/tapahtumaoikeudenmukaisuuden tutkiminen oikeudenmukaisuuden heuristiikkateoriasta käsin oli valittu tämän tutkimuksen selkärangaksi laajentamaan mosaiikkimaista empiiristä näyttöä niiden keskinäisistä vuorovaikutuspoluista. Oikeudenmukaisuuden kokemus on myös tiiviissä yhteydessä tunteisiin, sekä satunnaisten affektien että itse oikeudenmukaisuuden kokemuksen herättämien integraaliemootioiden osalta. Tämän takia näiden tarkastelu oli sisällytetty tähän tutkimukseen täydentämään kokonaiskuvaa. Menetelmät. Tutkimuksessa manipulaatiot suoritettiin kahdessa tasossa. Ensimmäinen taso, dynaamiselle algoritmille altistuminen tai ihmisen asettamien hyvitysprosenttien näkeminen tapahtui yrityksen järjestelmässä algoritmin kokeilun yhteydessä. Toinen manipulaation taso, tiedon määrä, tehtiin kyselyaineiston keräämisen yhteydessä. Tiedon määrässä oli kolme ryhmää: ei mitään tietoa (kontrolli), pelkkä tieto meneillään olevasta kokeilusta sekä tieto meneillään olevasta kokeilusta sisältäen tiedon algoritmin toiminnasta. Lopullisissa analyyseissä käytetyn aineiston koko oli 404. Pääasiallinen käytetty analyysimenetelmä oli rakenneyhtälömallinnus. Tulokset ja johtopäätökset. Vaikutuspolut tapahtuma- ja entiteettioikeudenmukaisuuksien välillä olivat oikeudenmukaisuuden heuristiikkateorian mukaisia - tapahtumaoikeudenmukaisuus medioi osittain entiteettioikeudenmukaisuuden muutosta. Algoritmille altistuneilla ainoastaan meneillään olevasta kokeilusta tarjotulla informaatiolla oli odotettua negatiivista vaikutusta koettuun tapahtumaoikeudenmukaisuuteen. Lisätiedon tarjoamisella ei ollut vaikutusta oikeudenmukaisuuteen. Entiteettioikeudenmukaisuus oli yhteydessä sekä satunnaisiin affekteihin, että integraaliemootioihin. Vastaavaa yhteyttä affektien ja emootioiden sekä tapahtumaoikeudenmukaisuuden välillä ei ollut. Oikeudenmukaisuus medioi vain osittain muutosta satunnaisten affektien ja integraaliemootioiden välillä. Integraaliemootiot eivät olleet yhteydessä käyttäytymisaikomuksiin. Entiteettioikeudenmukaisuus medioi täysin tapahtumaoikeudenmukaisuuden vaikutuksen käyttäytymisaikomuksiin. Lisätiedon tarjoaminen vaikutti suoraan positiivisesti pro-aktiivisiin käyttäytymisaikomuksiin ilman oikeudenmukaisuuden mediointia. Mitään manipulaatioiden suoria vaikutuksia valittamisaikomuksiin ei ilmennyt. Tulokset antavat tärkeää tietoa dynaamiselle algoritmille altistamisen vaikutuksista tosielämässä, laboratorioiden ulkopuolella. Vaikka dynaaminen hinnoittelu koetaan lähtökohtaisesti epäoikeudenmukaiseksi, algoritmin toiminnan periaatteiden kertomisella voi olla positiivisia vaikutuksia lopputuloksiin. Tunteiden vaikutuksesta on hinnoitteluoikeudenmukaisuuden kontekstissa saatu vain rajallista tukea