Your Gender Identity is True to Me : Views on Gender and Gender Diversity in Early Childhood

Abstract

This study examines early childhood gender identity development, gender diversity in early childhood and the nature of gender perspectives in Western society. The study also examines how individual's own internal gender identity becomes visible and how the definition of gender in society and individual's own experience encounter. The aim is to specify how the gender diversity in early childhood has been encountered and how it should be encountered in the early childhood education settings. The study shows that individual's gender identity is formed in a process interacting with the environment, and science does not offer only one explanation for gender identity development. The data consists of a systematic literature review, blog texts from a gender diversity blog, and interviews carried out in writing. The systematic literature review contains 14 articles that approached gender from the perspective of early childhood and early childhood educational settings. The data contains 30 citations from the blog and six interviews. The data was analyzed using content analysis. The analysis consisted three main categories. The First category is Individual's self-defined gender identity based on internal experience which is the strongest gender identity element. Social pressure or the individual's physical body don't have any effect on this internal experience. The study found out the desire of being part of group of peers and the feeling of left out have strong impact in children's lives. The Second category is Society as a determiner in individual's collection of gender roles. This study shows that society is strongly based on a binary gender system, and this system shuts out individuals who are part of gender diversity. The Third category is Gender diversity in early childhood educational settings. This category shows that early childhood educators' awareness of gender diversity should be increased and gender-sensitive pedagogy must still be actively developed and considered as a standard in early childhood educational settings. It will benefit all children equally.Tutkimuksessa on tarkasteltu lapsuusiän sukupuoli-identiteettiä ja sukupuolen moninaisuutta sekä avattu tarkasteluun liittyviä moniäänisiä näkökulmia länsimaisessa yhteiskunnassa. Tutkimuksessa selvitetään, kuinka yksilön oma sisäinen sukupuolen kokemus tulee näkyväksi ja kuinka yhteiskunnan sukupuolen määrittely ja yksilön oma kokemus kohtaavat. Lisäksi tutkimuksessa osoitetaan, kuinka sukupuoleltaan moninaiset lapset on kohdattu ja tulisi kohdata varhaiskasvatuksen kentällä. Keskeisenä tuloksena ilmenee, että sukupuoli-identiteetti muodostuu prosessinomaisesti vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, eikä tiedekkään tarjoa vain yhtä kattavaa selitystä sukupuoli-identiteetin muotoutumiselle. Aineisto koostuu systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta, jonka artikkeleista 14 lähestyy sukupuolta varhaiskasvatuksen ja lapsuuden näkökulmasta, sukupuolen moninaisuutta käsittelevän blogin 30 sitaattitekstistä sekä kuudesta haastattelusta. Analyysi on toteutettu aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla muodostaen kolme pääluokkaa. Sukupuoli yksilön itse määrittelemänä sisäisenä kokemuksena on vahvin yksilön sukupuoli-identiteettiä ohjaava tekijä, eivätkä siihen vaikuta ympäristön paine tai yksilön fyysinen keho. Yksilön identiteettiä voidaan kuitenkin haavoittaa ulkoapäin ja toive joukkoon kuulumisesta ja vastaavasti tunne ulkopuoliseksi jäämisestä ovat vahvoina läsnä sukupuoleltaan moninaisten lasten elämässä. Sukupuoli yhteiskunnan määrittelyn rajaamana roolien kokoelmana -luokan tulokset osoittavat, että yhteiskunta pyrkii määrittämään vahvasti yksilöiden sallittuja sukupuoli-identiteettejä. Yhteiskunta perustuu vahvasti kaksijakoiseen sukupuolijärjestelmään ja se sulkee ulkopuolelle sukupuoleltaan moninaiset yksilöt. Sukupuolen moninaisuus varhaiskasvatuksessa-luokan tulokset osoittavat, että varhaiskasvattajien tietoisuutta sukupuolten moninaisuudesta tulee lisätä ja sukupuolisensitiivistä pedagogiikkaa tulee aktiivisesti kehittää edelleen ja pitää varhaiskasvatuksen normina, josta hyötyvät kaikki lapset