Designing a Multi-functional Yurt as a Cultural Landmark and Tourist Attraction

The economy of Lapland, Finland, is based on nature-based tourism, which is why I designed a space to meet this demand. This thesis presents the design of a multifunctional yurt inspired by traditional yurts worldwide. The project aims to bring new life to these historic shelters by adapting them into flexible spaces for tourists and locals in nature across Finland. These modern yurts are intended as attractions for visitors and as places where local people can showcase their crafts, artworks, and traditional products. Additionally, the yurts will provide unique spaces for exhibitions, art galleries, and sales, which will support local artists and help strengthen the community. The thesis proposes a unique yurt design tailored to the specific needs of Äkäslompolo Village. The yurt design will be shaped to fit the natural landscape and cultural preferences of the region. The structure will act as a cultural landmark that combines Finnish cultural symbols, sustainable materials, and nature-inspired shapes that blend well with their surroundings. My research focuses on understanding local needs to discover how the yurt can meet specific cultural and social needs in a location, how it respects nature by using sustainable materials and blends the design naturally into the surroundings, as well as how it can foster cultural connections between tourists and the local community. This thesis describes a collaboration with Navetta Gallery in Äkäslompolo. The yurt is designed to extend the gallery space, featuring Finnish cultural symbols like the Fibonacci sequence and tree imagery, and using natural materials alongside modern design elements. This design is intended to be both an art space and a cultural landmark to become a hub that brings tourists and locals together in one place and time to strengthen their relationships. Throughout the thesis, the focus on cultural, environmental, and social factors highlights the yurt’s potential to serve as a flexible, culturally significant solution to various challenges in Lapland. By examining the design process, material choices, and possible uses, this research contributes to modern yurt design, promoting cultural sustainability, innovative architecture, and community-centered design

Vastuun kantaminen vapauttaa – Tasa-arvon affektiivis-diskursiivinen rakentuminen feminististen järjestöjen Instagram-julkaisuissa

Pekingin julistuksen myötä vuonna 1995 naisten seksuaali- ja lisääntymisoikeudet institutionalisoitiin, mikä synnytti anti-gender nimellä tunnetun, globaalisti tasa-arvoa romuttavan liikehdinnän. Tämä muodostaa tasa arvoa tarkastelevan tutkimukseni yhteiskunnallisen kontekstin. Tutkimukset osoittavat, että anti-gender liikehdintä on systemaattista, strategista ja laajalle levinnyttä. Anti-gender liikehdinnän tasa-arvoa heikentävä toiminta keskittyy viiteen universaaliin aihealueeseen, jotka olen valinnut tutkielmani tasa-arvon näkökulmaa rajaaviksi määritelmiksi. Tutkin kahden suomalaisen järjestön, Miehet ry:n ja Naisjärjestöt Yhteistyössä ry:n tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävää puhetta kirjotuksien muodossa affektiivis-diskursiivisen lähestymistavan avulla. Tarkoituksenani on selvittää, miten itsensä feministiseksi määrittävät järjestöt rakentavat affektiivis-diskursiivisesti tasa-arvoa. Feministiseen toimintaan liittyy oletus tasa-arvon edistämisestä, ja tutkimukseni feministinen lähestymistapa pohjautuu intersektionaalisuuteen. Tutkimusaineistoni koostuu kohdejärjestöjen Instagram-julkaisuista, jotka on valittu tutkimuksen viiteen aihealueeseen rajatun tasa-arvonäkökulman avulla. Affektiivis-diskursiivisen lukutavan avulla aineistosta erottui selkeä vastuuseen viittaava diskurssi, johon kohdejärjestöillä oli toisistaan eroavat lähestymistavat: tutkimustulokset ovat Miehet ry:n VAIKENEMINEN EI VAPAUTA -vastuudiskurssi ja NYTKIS ry:n EI KAIKKI MIEHET, MUTTA -vastuudiskurssi. Tutkimuksen tulokset esittävät, miten Miehet ry:n vastuudiskurssi motivoi konkreettisiin tekoihin hiljaisen hyväksymisen sijaan sekä kutsuu empaattisesti monipuolistamaan mieskuvaa. NYTKIS ry:n vastuudiskurssi sisältää vaativan äänen tasa-arvoisen tulevaisuuden saavuttamiseksi, mitä se edistää luomalla kollektiivista vastarintaa yhteisen uhkan edessä lukijan oikeudenmukaisuuteen vedoten. Tutkimukseni lisäarvo piilee tasa-arvonäkökulman rajaamisessa anti-gender liikehdinnän viiteen universaaliin aihealueeseen, joita tarkastelen suomalaisen järjestötoiminnan kontekstissa. Tulokset hyödyttävät feminististä johtamis- ja organisaatiotutkimusta sekä tasa-arvotutkimusta. Lisäksi esittelen johtopäätöksissä tuloksista erillisen, mutta jatkotutkimukselle oivallisen, feministisen vastarinnan sisäisen dissonanssin, joka voi auttaa tasa-arvotoimijoita ymmärtämään, miksi liittolaisuus on feministiselle työlle tärkeää

”Elinvoimaa ja yhteistyötä” Yhteiskuntavastuun rooli Itä-Suomen aluekehityshankkeissa

Aluekehitystä ja alueiden elinvoimaisuutta tuetaan julkisella rahoituksella, sen myötä pyritään tasaamaan alueiden eriarvoisuutta luomalla alueille mahdollisuuksia elämälle esimerkiksi työpaikkojen, infrastruktuurin ja palveluiden muodossa. Aluekehityksen ja sen erilaisten vaikutusten aiempi tutkimus on laajalti keskittynyt etenkin elinvoimaisuuden ja alueellisten elinkeinojen menestymisen näkökulmasta, aiheen aiempi tutkimus nivoutuu tiukasti kiinni poliittiseen keskusteluun ja poliittisiin ratkaisuihin elinvoimaisuuden lisäämiseksi. Tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä toimii yhteiskuntavastuun käsite, jota olen kohdentanut sosiaalisen vastuullisuuden avulla kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, jaetun yhteisen arvon sekä avoimuuden ja läpinäkyvyyden käsitteiden kautta, tarkastellakseni aluekehityshankkeiden tuomaa hyötyä alueen paikallisväestölle. Teoreettisen viitekehykseni tukena käytän työssäni kriittistä realismia, sekä tarkastelen sen kautta sosiaalisen vastuullisuuden rakentumista osana hankkeita sekä niiden sivutuotteina. Tutkielmani päätutkimuskysymys on: kuinka julkinen yhteiskuntavastuu ilmenee Itä-Suomen aluekehityksen hankkeiden ja projektien dokumenteissa? Osakysymyksillä pyrin täydentämään yhteiskuntavastuun arvon luomista alueen toiminnoissa ja tarkastelemaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tuomista alueelle osana hankkeiden toimintaa elinvoiman ja sen mukanaan tuomien mahdollisuuksien myötä. Aineistona käytän hankkeista kertovia dokumentteja, kuten internetsivuja ja muita hankkeissa tuotettuja julkisia dokumentteja, Eura2014-palvelun hankekuvauksia sekä hankkeiden loppuraportteja. Tarkastelen teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla hankkeista tuotetun tiedon kautta niiden tuottamaa sosiaalista vastuullisuutta

Perusoikeuksien ja politiikan puristuksissa: Tutkielma hyvinvointialueiden itsehallinnon laajuudesta

Tämän tutkielman ytimessä on hyvinvointialueiden itsehallinto, sen laajuus ja rajat. Tarkoituksena on tutkia sitä, missä määrin sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän toiminnan turvaamisella ja julkisen talouden säästötavoitteilla voidaan perustella sellaisia lainsäädännöllisiä ratkaisuja ja toimia, jotka rajoittavat hyvinvointialueiden perustuslaissa suojattua itsehallintoa. Tutkimuskysymystä lähestytään sekä lainopin että empiirisen oikeustutkimuksen metodein. Hyvinvointialueiden perustaminen merkitsi päätöstä liki koko 2000-luvun valmistelussa olleelle sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistukselle. Hyvinvointialueuudistus on ennen muuta poliittinen projekti, jonka tavoitteina on muun muassa hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, laadukkaiden ja yhdenvertaisten palveluiden turvaaminen sekä julkisen talouden kustannusten hillitseminen. Itsehallinnollisten alueiden perustamisesta seurannut kansanvaltaisuuden lisääntyminen oli sen sijaan uudistuksen sivutuote, jolla pyrittiin kompensoimaan järjestämisvastuun siirtymistä kunnilta ylemmälle tasolle. Tulosten perusteella alueellinen itsehallinto muotoutuu normien, käytäntöjen ja useiden toimijoiden muodostamalla kentällä. Hyvinvointialueiden alueelliselle itsehallinnolle on kuitenkin annettu sellainen normatiivinen sisältö, joka johtaa huomattavan kapeaan itsehallintoon. Mallia ei voida pitää ihanteellisena. Tutkielmassa syyksi esitetään perusoikeuksien turvaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen läpivientiin liittyvä poliittinen paine. Alueelliseen itsehallintoon kajoamista analysoidaan valtiosääntöisen managerialismin ja taloudellistumisen kautta. Hallitusten esitysten sekä perustuslakivaliokunnan lausuntojen analyysi osoittaa, että alueellista itsehallintoa rajoitettaessa talous- ja finanssipoliittiset tavoitteet ja argumentit ovat saaneet etusijan suhteessa perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisvelvoitteeseen. Itsehallintoon kajoamisen sallittavuutta arvioidaan itsehallinnon tyhjäksi tekemisen kiellon ja olennaisuuskriteerin kautta. Kynnys sille, että lakiehdotuksen katsottaisiin loukkaavan hyvinvointialueiden alueellista itsehallintoa, nousee melkoisen korkealle. Tutkielman keskeinen johtopäätös on, että sosiaali- ja terveysjärjestelmän ja julkisen talouden kestävyyteen liittyvät tavoitteet sallivat hyvinkin syvällisen itsehallinnon rajoittamisen, jopa kaikista keskeisimmän tekijän eli demokraattisuuden suunnassa. Sikäli kuin alueelliselle itsehallinnolle voidaan määrittää kajoamaton ydinalue, tulosten perusteella se on erittäin kapea-alainen ja rajoiltaan epämääräinen

Pohjolan naalin suojelu : toivon kannattelemaa hoivaa Fennoskandian tuntureilla

Kuudes joukkosukupuutto on tällä hetkellä käynnissä olevaa antroposeenin aikaa olemuksellisella tavalla kuvaava ilmiö. Pohjolan alueella elävä naali on yksi joukkosukupuuton uhanalaisista. Yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen, tarkkarajaisemmin sukupuuttotutkimuksen tutkimuskenttään sijoittuva tutkielmani tarkastelee Pohjolan alueella elävän, alueellisen sukupuuttouhan alla olevan naalin (Vulpes lagopus) suojelua ja sen kautta muotoutuvaa ihmisen ja naalin välistä suhdetta, yhteistoimintaa, lajienvälisen hoivan näkökulmasta. Etnografian keinoin toteutetun tutkielmani aineiston keräsin kesällä 2024 Norjassa, naalinsuojelua maastossa työkseen sekä vapaaehtoisesti tekevien henkilöiden seuraan liittyen. Kentällä kerätty aineisto koostuu kenttäpäiväkirjasta, nauhoitetuista ja litteroiduista keskusteluista sekä havaintomateriaalista. Etnografista aineistoa täydensin videopuhelun muodossa toteutetuilla haastatteluilla. Aineistoa analysoin aineistolähtöisen sekä teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Olen tuottanut analyysissani etnografiselle tutkimukselle luonteenomaista tiheää kuvausta tutkimastani aiheesta. Pohjolan naalin elämän jatkumisen varmistamiseksi tehtävän suojelutyön kautta muotoutuvassa ihmisen ja naalin välisessä suhteessa tulevat todellisiksi ja näkyviksi lajienväliselle hoivalle aiemmassa tutkimuksessa annetut erityispiirteet: eettinen velvollisuus, affektiivisuus sekä käytännön työnteko. Lisäksi, kuten myös muissa aiemman tutkimuksen kohteena olleissa lajiensuojelun projekteissa, myös naalinsuojelussa käytännön hoivan elementteinä paikkansa ottavat myös erilaiset pelastavan väkivallan muodot. Näiden ohella sain selville, että toivolla on naalinsuojelun kontekstissa suuri merkitys hoivan käytännön elementin toteutumisen kannalta: toivo motivoi suojelutyötä tekeviä toimimaan, ja tuloksia tuottava, eettisen sekä affektiivisen ulottuvuuden sisältämä toiminta puolestaan ruokkii toivon tunnetta. Hoiva ja toivo ovat toistensa kanssakulkijoita tässä eriskummallisessa, Fennoskandian karuun tunturiluontoon sijoittuvassa elämän ja kuoleman sommitelmassa, eräässä sukupuuttotarinassa

Motivoiva haastattelu lähisuhdeväkivaltatyössä : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, edistääkö motivoivan haastattelun käyttö lähisuhdeväkivaltatyössä lähisuhdeväkivallan vähenemistä. Tutkimuksessa tarkasteltiin väkivaltatyötä, jonka tavoitteena on tukea lähisuhdeväkivallan tekijöitä lopettamaan nykyiseen tai entiseen puolisoon kohdistuva väkivalta. Lähisuhdeväkivallan vähentämistä lähestyttiin tarkastelemalla motivoivan haastattelun käytön vaikutusta väkivallan tekijän muutosvalmiuden vahvistamiseen ja työskentelyyn sitoutumiseen. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin motivoivan haastattelun vaikutusta lähisuhdeväkivallan jatkumiseen työskentelyn päättymisen jälkeen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui lähisuhdeväkivallan käsitteestä ja motivoivan haastattelun menetelmästä. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto koostui kymmenestä kansainvälisestä tieteellisestä artikkelista, jotka käsittelivät motivoivan haastattelun käyttöä väkivallan tekijöille kohdennetussa lähisuhdeväkivaltatyössä. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä. Tutkimustulokset osoittivat motivoivan haastattelun edistävän lähisuhdeväkivallan vähenemistä. Motivoivan haastattelun käyttö lisäsi työskentelyn tehokkuutta vahvistamalla väkivallan tekijän muutosvalmiutta erityisesti muutoksen harkinta- ja toimintavaiheissa. Lisäksi motivoiva haastattelu lisäsi työskentelyyn sitoutumista vähentämällä työskentelyn keskeyttämistä, lisäämällä aktiivisuutta kotitehtävien tekemistä kohtaan sekä vahvistamalla asiakkaan ja ammattilaisen välistä yhteistyötä. Työskentelyn tehokkuuden vahvistuminen heijastui myös lähisuhdeväkivallan jatkumista koskeviin tuloksiin. Tutkimustulokset osoittivat motivoivan haastattelun vähentävän fyysisen lähisuhdeväkivallan jatkumista työskentelyn päättymisen jälkeen. Henkisen lähisuhdeväkivallan osalta motivoivan haastattelun vaikutus jäi vähäisemmäksi, mikä saattaa johtua henkisen väkivallan vaikeasta tunnistettavuudesta sekä siihen liitetystä vähättelystä. Jatkotutkimuksissa olisi tärkeää tarkastella motivoivan haastattelun vaikutusta henkisen lähisuhdeväkivallan vähentämiseen vielä tarkemmin

Tapaustutkimus: monialaisen työryhmän käyttäjäkokemukset virtuaalituotantostudiossa tekemästään virtuaalituotantoprosessista

Tämä pro gradu -tutkielma on laadullinen tapaustutkimus, jossa tarkasteltiin monialaisen työryhmän käyttäjäkokemuksia virtuaalituotantostudiossa tekemästään virtuaalituotantoprosessista. Teoreettisen viitekehyksen muodostivat sosiokonstruktivistinen oppimiskäsitys sekä laajennetun todellisuuden, virtuaalituotannon, käyttäjäkokemuksen ja jaetun asiantuntijuuden käsitteet. Aineisto koostui ryhmäteemahaastattelusta, johon osallistui 6 työryhmän jäsentä. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysilla, jonka pohjana käytettiin Tcha-Tokeyn ym. (2018) UXIVE-mallia. Sen mukaisesti käyttäjäkokemuksia tarkasteltiin läsnäolon, sitoutumisen, immersion, flow-tilan, käytettävyyden, taitojen, tunteiden, kokemuksen seurausten, teknologian omaksumisen ja kokonaisarvion kautta. Tutkimuksen tulosten mukaan studion fyysiset ja visuaaliset elementit sekä työryhmän asiantuntemus vahvistivat läsnäoloa — ristiriita studiotilan ja virtuaalitaustan välillä heikensi sitä. Sitoutuminen koettiin korkeana, mikä ilmeni työryhmän ja asiakkaan toimijuudessa. Immersiota vahvistivat studion visuaaliset ja toiminnalliset elementit ja sitä heikensivät staattiset kuvataustat sekä vähäinen lavastus. Flow-tilaa tukivat keskittymistä edistävät studio-olosuhteet, kun taas työn haasteet heikensivät sitä. Käytettävyys näyttäytyi tehokkaana työskentelynä ja sitä tukivat sisätiloissa oleva studiotila, esivalmistelupäivä sekä muokattavat studioelementit. Studion ja LED-seinän rajallinen koko heikensivät käytettävyyttä. Tuotannollinen ja tekninen ammattitaito koettiin riittävänä: tuotantotiimi sovelsi aiempaa osaamistaan virtuaalituotantoympäristöön — tekninen tiimi vastasi studion toimivuudesta. Myönteiset tunteet liittyivät uuden kokemuksen saamiseen, osaamisen kehittymiseen, ongelmanratkaisuun sekä myönteiseen palautteeseen. Kielteiset tunteet puolestaan liittyivät aikataulupaineisiin sekä asiakashankinnan epävarmuuteen. Prosessin aikana ei ilmennyt kokemuksen seurauksia. Teknologian omaksuminen näyttäytyi osaamisen kehittymisenä, tuotannon teknologisten vaatimusten hahmottumisena sekä tuotannon sujuvoittamiseen liittyvinä oivalluksina. Virtuaalituotantoprosessin kokonaisarvio oli myönteinen; lähes kaikki tavoitteet saavutettiin ja yhteistyö koettiin sujuvana. Kehityskohteet liittyivät dokumentoinnin tarpeeseen, henkilöstöresurssien lisäämiseen ja studioteknologian potentiaalin rohkeampaan hyödyntämiseen. Tutkimus osoitti VTST-hankkeen virtuaalituotantostudion toimivuuden media-alan tuotantoprosesseissa sekä tuotti uutta ymmärrystä sen roolista yhteistoiminnallisena oppimisympäristönä, jossa monialainen yhteistyö rakentui kollektiivisen oppimisen ja asiantuntijuuden pohjalta

Evaluating policy design sprint outcomes: A Proposition for a Novel Tool

Policy Design Sprints are increasingly used in public policy development, but their long-term impacts are often unclear due to the lack of systematic evaluation frameworks. This thesis addresses this gap by developing and testing a structured evaluation tool (the “Better Outcome” tool) for sprint outcomes. Drawing on interdisciplinary literature (Service Design, Innovation Studies, Legal Design, Systems and Futures Thinking, and Behavioral Economics) and government practice, the tool evaluates outcomes against multiple criteria, including implementation feasibility, systemic alignment, behavioral uptake, and future adaptability, to determine their viability and value. Using a qualitative approach, data from participant surveys, interviews with practitioners, and expert walkthroughs were collected and used to iteratively refine the tool. The empirical findings confirm a persistent “last-mile” gap: many promising ideas stall after the sprint. Applying the framework helps participants to clarify and score proposed solutions on the defined dimensions, facilitating discussion of strengths and weaknesses. Experts reported that the tool improved clarity in outcome assessment and alignment with institutional objectives. Overall, the research demonstrates that a multidimensional, criteria-based evaluation framework can bridge creative ideation and policy implementation. The Better Outcome tool offers Policy Design Sprint participants and facilitators an actionable method to rigorously assess and guide design-led policy interventions, thereby enhancing accountability, evidence-based decision-making, and the sustainable impact of public-sector innovation

Exploring the User Experience of Self-checkout Systems through Design

This thesis explores user experiences and expectations of self-checkout (SC) systems in grocery stores, focusing on both usability and socio-technical aspects. Using a mixed-method approach, including heuristic evaluation, thematic media analysis, design prototyping, a user study and an online survey, I investigated how users perceive current SC systems and what design improvements they might desire. The findings show that while users appreciate the efficiency of SC systems, they frequently encounter issues such as cramped layouts, inconsistent features, usability errors, and limited accessibility. Emotional and social factors, including past negative experiences, feelings of being watched, and a desire for human interaction, also influence their perceptions. Based on these insights, I propose design improvements that emphasise clearer user interfaces, better spatial design, enhanced accessibility, and a stronger human presence in SC areas. These recommendations aim to support designers, developers, and store owners in creating more inclusive, user-friendly, and socially aware self-service technologies

Sulautuminen ja jakautuminen PerVL 55 §:n mukaisen sukupolvenvaihdoksen aputoimena

Perintö- ja lahjaverolain pääsäännön mukaan lahjaveron peruste on lahjana saadun omaisuuden käypä arvo verovelvollisuuden alkuhetkellä. Lain 55 §:n mukaan lahjavero voidaan kuitenkin jättää kokonaan tai osittain määräämättä silloin, kun lahjaan sisältyy yritys tai sen osa, ja lahjansaaja jatkaa yritystoiminnan harjoittamista lahjaksi saaduilla varoilla. Yritystoimintaa harjoittavan osakeyhtiön osakkeiden lahjoittamiseen voidaan siis soveltaa lain edellytysten täyttyessä sukupolvenvaihdoshuojennusta, jonka soveltuessa lahjavero voidaan määrätä huojennettuna, tai jättää kokonaan määräämättä. Yhtiörakennetta ei kuitenkaan ole välttämättä optimoitu ajatellen myöhempää sukupolvenvaihdosta. Yhtiöön on myös voinut kertyä yritystoiminnan jatkamisen kannalta tarpeettomia varoja, jotka kasvattavat toiminnan jatkajalle aiheutuvia lahjaveroseuraamuksia. Toiminnan jatkamisen kannalta tarpeettomat varat voivat myös estää sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltumisen. Tutkielma on lainopillinen ja sen on tarkoitus selvittää, miten elinkeinoverolain mukaisia veroneutraaleja sulautumisia ja jakautumisia voidaan hyödyntää perintö- ja lahjaverolain 55 §:n mukaisen sukupolvenvaihdoksen aputoimina. Lopuksi pohditaan myös, milloin tällaisiin järjestelyihin voidaan soveltaa veron kiertämistä koskevia säännöksiä. Tutkielmassa hyödynnetään materiaalina oikeuskirjallisuutta, lainsäädäntöä ja virallislähteitä sekä erityisesti oikeuskäytäntöä, joiden kautta yritysjärjestelyjä ja veron kiertämistä koskeva oikeustila on kehittynyt. Tutkimuksesta voidaan nähdä, että yritysjärjestelyillä voidaan monin tavoin edesauttaa sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltumista suunniteltuun sukupolvenvaihdokseen. Yritysjärjestelyillä voidaan myös PerVL 55 §:n soveltuessa vaikuttaa lahjaverotuksessa määrättävän lahjaveron määrään. Veron kiertämistä koskevien säännöksien soveltuminen sukupolvenvaihdosta aidosti edistäviin yritysjärjestelyihin on kuitenkin epätodennäköistä