Päiväkodin johtajuus

Tutkimuksen tehtävänä on kuvata suomalaista päiväkodin johtajuutta. Tutkimuksen kehysteoria jäsentää tutkittavan ilmiön osana laajaa kontekstia, substanssista ja päiväkodin mikrosysteemeistä suomalaisen yhteiskunnan makrosysteemeihin. Johtajuutta tarkastellaan erilaisten paradigmojen kautta. Tutkimuksen ontologia on tulkinnallisessa paradigmassa. Keskiössä on teoria todellisuuden sosiaalisesta rakentumisesta. Ilmiötä lähestytään kuitenkin monimetodisesti. Tutkimuksessa käytetään hyväksi sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista aineistonkeruu- ja analyysitapaa. Tutkimus rakentuu monivaiheisena tutkimuspolkuna, jossa tieto kumuloituu tutkimusvaiheittain. Tutkimus osoitti, että päiväkotijohtajuus Suomessa on moniulotteinen ilmiö. Johtajuus voi olla sekä intentionaalista että latenttia. Yleisesti ottaen, päiväkodin johtajuus hakee muotoaan pedagogiikka-painotteisen substanssi-intressin ja hoivakorosteisen hallinto-intressin välissä. Selvimmin tämä heijastuu varhaiskasvatuksessa tapahtuvan opetuksen heikkoon asemaan. Johtajat näkevät päiväkotityön asiakkaina olevien perheiden ja lasten palveluna. He myös korostavat päiväkotityön yhteisöllistä luonnetta. Kuitenkin vanhemmat saattavat jäädä tämän yhteisöllisyyden ulkopuolelle. Tutkimusta voidaan pitää suomalaista päiväkotijohtajuutta koskevana perustutkimuksena. Sen osatulokset avaavat väyliä useille jatkotutkimuksille.The aim of this study is to describe leadership in Finnish educare. The theoretical frame of the study exposes the phenomenon in a broad context from substance and microsystems of educare centre to the wide macrosystems in the Finnish society. Leadership is discussed through different paradigms. The ontology of the study is in the interpretative paradigm. The main focus is on the theory of socially constructed reality. However, the study is multimethodological. Both quantitative and qualitative methods are used. The study follows an eventful path in which the knowledge increases through different phases. The study shows that leadership in Finnish educare has various dimensions. It can be intentional but also very latent. In general, it searches for its own identity in the pressure between pedagogy oriented interest in substance and the care-oriented interest in administration and social service. Pedagogical leadership should be developed with special consideration of the children's learning issues. Finnish educare centre leaders consider educare as a service for families and children. They also emphasise the social nature of the centre. Still, parents can be outsiders in this society. This is a basic research. New researches can be established on the basis of the findings of this research.ei tietoa saavutettavuudest

Asiakkaan autonomiaako rakentamassa? : tapaustutkimus kunnallisesta kotipalvelusta asiakkaan suoriutumisen tukijana

Tutkimuksen tarkoituksena on analysoida kunnallista kotipalvelua asiakkaan näkökulmasta osana hyvinvointivaltiollista sosiaalipalvelujärjestelmää. Asetelmallisesti kyseessä on tapaustutkimus, jossa tarkastelen, miten kunnallinen kotipalvelu todellistuu yhden kunnan joidenkin kotipalveluasiakkaiden elämismaailmassa. Metodisesti on kysymys grounded¬-teorian mukaisesta lähestymistavasta. Tutkimukseni primaariaineistona ovat kotipalveluasiakkaiden haastattelut, joiden avulla rakennan kuvan asiakkaiden elämänprosesseista nousevista elämäntilanteista, joissa kunnallinen kotipalvelu viime kädessä todellistuu. Sekundaariaineistona ovat kunnallista kotipalvelua koskevat juridis-hallinnolliset asiakirjat, joiden avulla kehystän tutkimukseni päänäyttämön yhteiskunta-, kunta- ja toimeenpanojärjestelmän tasoilla. Tutkimukseni asiakkaiden suoriutumista vaikeuttavat monet eri tekijät: sosiaaliset suhteet eivät jousta, fyysinen tila on heikentynyt, ulkoiset resurssit ovat puutteelliset ja sisäiset voimavarat ehtyvät. Suoriutumista vaikeuttavat tekijät vaihtelevat asiakaskohtaisesti ja samankin asiakkaan kohdalla eri ajankohtina. Suoriutumisen vaikeuduttua tutkimukseni kotipalveluasiakkaiden toimintaa ohjaavaksi pyrkimykseksi tulee halutun elämäntavan puolustaminen ja legitimointi suhteessa kunnalliseen kotipalveluun, koska subjektiivista oikeutta kunnalliseen kotipalveluun ei ole. Kunnallisesta kotipalvelusta muodostuu tutkimukseni kotipalveluasiakkaille halutun elämäntavan toteuttamisen väline. Kunnallinen kotipalvelu tuottaa tutkimukseni asiakkaille suoriutumisen perusrakenteita: praktisia työsuorituksia ja puhuntaa, jotka tukevat todellisuuden ja identiteetin rakentamista, kun ennalta-arvaamattomat elämäntapahtumat vaikeuttavat suoriutumista. Kunnallisen kotipalvelun toimeenpanossa kohtaavat hyvinvointivaltiolliset juridis¬hallinnolliset ja yksilölliset asiakkaiden subjektiiviset tarpeentulkinnat. Tutkimukseni asiakkaille eri lähtökodista nousevat tarpeiden tulkinnat näyttäytyvät kotipalveluavun erilaisina niukkuuksina ja sen käsittelyinä; kunnallista kotipalveluapua ei saa silloin, kun sitä tarvitsisi, kodinhoitajien työtehtävät on rajattu, kodinhoitaja vaihtuu usein ja uhkana on kotipalvelumaksujen nousu ja avun määrän supistuminen. Hyvinvointivaltiollisena juridis-hallinnollisena järjestelmänä kunnallinen kotipalvelu muodostaa monikehyksisen ja -liikkeisen kokonaisuuden, joka laitospalveluiden vaihtoehtona tuottaa hoito-, hoiva- ja huolenpitopalveluita kotiin osana muita sosiaalipalveluita.The aim of the study is to analyse the loca1 home-help service from a client’s point of view as a part of social service system in a welfare state. The research design is a case study in which I investigate how the loca1 home-help service manifests itself in some home-help service recipients' everyday life in one municipality. The methodological approach to the issue is done in accordance with that used in grounded theory. The study is based on the primary data from the interviews given by the home-he1p service recipients. With the help of these interviews I construct a vision of the conditions the clients live in due to the processes of their lives. Ultimately, the local home-help service does manifest itself in these particular conditions of life. The secondary data of the study consists of judicial and administrative documents with the help of which I provide a setting for the main scene of the study on the level of social, municipal and executive systems. Coping forms a viewpoint combining different levels and dimensions of the loca1 home help service. There are lots of different factors that make coping difficult for the clients in the study: social relationships are far from flexible, physical condition is failing, external resources are poor and the internal ones will he exhausted. The factors making coping difficult vary among the clients. This holds even for one and the same client at times in the course of his life. After having started to face difficulties in coping, the most essential thing that starts to conduct the home-help service recipients' action is the aim to defend an legitimate the desired way of life in relation to the loca1 home-help service, because there is no subjective right to that service. The loca1 home-help service turns into a means with the help of which the home-help service recipients of the study may fu1fill the desired way of life. The loca1 home-help service provides the clients in the study with such basic structures for coping as a series of practical performances and talk, which support for building up reality and identity when unforeseen events in life make coping difficult. In the implementation of the loca1 home-help service, the judicial and administrative assessments of needs and the individual subjective ones of the clients will meet. The different starting points for assessing the needs of the clients in the study seem to provide different sorts of inadequate services and decision-making on them; one does not receive he1p from the loca1 home-help service when in urgent need of it; the duties of the home he1pers are clearly defined; the home helper on duty will often he some other worker time after time; there is a threat of an increase in the charges and a decrease in the amount of help available. The loca1 home-help service as a judicial and administrative system in a we1fare state forms a multimobile whole with a multiple setting which, as an alternative to institutional services, provides people living in their own homes with caring services as a part of other social services.ei tietoa saavutettavuudest

Tahdosta riippumattoman psykiatrisen hoidon oikeutus moraalifilosofisessa katsannossa

Moraalisen vastuun alaisuuden pulmat ovat psykiatriassa kliiniseltä painoarvoltaan aivan toista luokkaa kuin somatiikassa. Tahdosta riippumattoman psykiatrisen hoidon eli ns. pakkohoidon tarpeen harkinta on jokapäiväistä rutiinia psykiatrisissa sairaaloissa. Lähtökohtanani on hypoteesi, että moraalisen vastuunalaisuuden täysi status edellyttää sekä vapautta valita vaihtoehtoisten toimintamallien kesken että kykyä ymmärtää olevansa valintatilanteessa. "Langettava" hoitopäätös merkitsee, että yksilön status erilaisten oikeuksien ja velvollisuuksien haltijana katsotaan mielisairauden perusteella oleellisesti alentuneeksi. Tutkimukseni tehtävänä on tarkastella psykiatrisen pakkohoitopäätöksen oikeutusta moraalifilosofisena päätösongelmana. Voimme luonnostella tämän päätösongelman eräänlaisena moraalisena dialogina kahden osa¬puolen kesken: pakkohoitopäätösharkintaa suorittava psykiatri ja tahdostaan riippumattoman sairaalahoidon tarpeessa mahdollisesti oleva potilaskandidaatti. Ratkaiseva kysymys kuuluu: kuinka tehdä rationaalinen ja moraalisesti kestävä päätös, ts. päätös, joka parhaalla mahdollisella tavalla turvaisi potilaan lääketieteellisen ja persoonallisen "hyvyyden"? Pyrin esittelemään joitakin uusia, ko. dialogia kuvaavia moraalifilosofisia näkökulmia ja suuntaviivoja. Järkevän valinnan tulisi olla tasapainossa tiettyjen kliinisten ehtojen kanssa. Näitä ehtoja ovat esimerkiksi (i) psykiatrin yleinen ja tasapuolinen, lääkärin etiikkaan perustuva velvoite lievittää kipua ja kärsimystä ja - ehkä tärkeimpänä - (ii) välttämättömyys hallita jännite, joka on seurausta psykiatrin professionaalisesta rooliristiriidasta: yhtäältä toiminta Suomen mielenterveyslain 8. pykälän pakkohoitoa koskevia säädöksiä toteuttava legaalisena päättäjänä, mutta toisaalta potilaan elämäntarinaa terapeuttisesti ymmärtävänä auttajana. Kliinisin esimerkein tarkastelen mm. seuraavia moraalifilosofisia teemoja: intuitiivinen vs. kriittinen harkinta, komparatiivinen vs. ei-komparatiivinen oikeus ja harkinnan tasapainopiste.The problems of moral responsibility are much more acute in psychiatry than in somatic medicine. As a starting point I have a clinically relevant hypothesis that a full status of moral personhood presupposes both a freedom to choice between alternative action-models, and a capability to understand one's being in a choosing-situation. From this standpoint a "verdict" to involuntary psychiatric care means that one's status as a bearer of various right and responsibilities is essentially diminished. The aim of my study is to scrutinize the justification of involuntary psychi¬atric care as a decision-problem from a moral philosophical point of view. We can sketch a clinically and morally relevant psychiatric decision problem as a sort of moral dialogue between two parties: a psychiatrist considering the alternatives within the axis voluntary vs. involuntary psychiatric care and a patient candidate possibly in the need of psychiatric hospitalization independently of his (or her) own will. The crucial question remains: how to make a morally solid and prudential decision so as to maximize the medical and personal goodness of a patient. I shall try to put forward some new guidelines of prudential choice of a psychiatrist's moral dialogue. Requirement of prudence must have sufficient correlativity balance between e.g. following requirements: (i) a psychiatrist's prescriptive duty to alleviate pain and suffering equally and - most importantly - (ii) a necessity to master the "intrinsic tension" between two somewhat incom-mensurable professional roles: the role of a legal decision-maker and the role of a therapeutically understanding helper. Moral philosophical themes scrutinized with clinical examples are e.g. intuitive vs. critical thinking (R.M. Hare), comparative vs. non-compara¬tive justice (Joel Feinberg) and the concept of reflective equilibrium (John Rawls).ei tietoa saavutettavuudest