Sleep difficulties as a consistent risk factor for medically treated injuries among adolescents in 46 countries

Adolescent poor sleep is common and has been associated with unintentional injury risks. Yet the comparability of evidence is limited by differences in measures of sleep and injury implemented across studies. We examined the potential cross-national consistency of relationships between poor sleep and unintentional injury using self-reports from 239 816 adolescents (50.8% girls) in 46 countries collected using a common survey procedure. A cross-sectional study was conducted using nationally representative records from the 2017/2018 International Health Behaviour in School-aged Children study. The prevalence of sleep indicators (difficulties in falling asleep, insufficient sleep, social jetlag) and annual medically treated injuries (any, multiple) were described cross-nationally and by gender. Multivariable modified Poisson regression analyses were conducted within and across countries to test the consistency of associations between sleep and injury. 16.3%–48.3% of adolescents reported an indicator of poor sleep and 44.0% sustained any injury. We observed striking cross-national variations in sleep, yet consistent gendered patterns across countries [e.g. sleep difficulties more prevalent among girls vs. insufficient sleep (non-school days) more prevalent among boys]. Country-level models displayed relatively consistent and positive associations. Multi-country (pooled) models demonstrated a consistency of effects, with the strongest association observed between difficulties in falling asleep and multiple injuries (prevalence ratio: 1.58, 95% CI: 1.55–1.61); these effects were especially pronounced in girls. Using standard indicators, this novel cross-national study demonstrated that poor sleep is a consistent risk factor for adolescent injuries. Given the recent epidemic of adolescent sleep problems, sleep hygiene represents a novel target for injury prevention.peerReviewe

Effect of bar jump height on kinetics and kinematics of take-off in agility dogs

Sport-related injuries have been reported to occur in around one-third of agility dogs. Higher bar height in competitions has been shown to increase odds of an injury. This study evaluated the effect of bar height on the kinetics and kinematics at take-off to a bar jump. Forces from fore- and hindlimb pairs were measured with force plates. A three-dimensional motion capture system was used to measure sagittal joint kinematics of the shoulder, elbow, carpus, hip, stifle, and tarsal joints, as well as limb coordination, trunk horizontal velocity, take-off distance, and take-off angle. Data were collected for 17 Border Collies at three different bar heights: 80%, 100%, and 120% of wither height. A linear mixed model was used for statistical analysis. At higher bar height, decelerative impulses were greater and accelerative impulses decreased along with greater vertical impulses from forelimb and hindlimb pairs (p<0.001). Post-hoc analyses revealed differences between all three bar heights (p<0.01), except for forelimb decelerative impulse, which did not differ between 80% and 100% heights. Sagittal range of motion was greater, through increased peak flexion or extension, at 120% bar height than at lower bar heights (p<0.05) in almost all measured limb joints. The only exceptions were leading forelimb shoulder and elbow joints and leading hindlimb hip joint. With increasing bar height, the horizontal velocity of trunk decreased (p<0.001), and take-off angle became steeper (p<0.001), with all bar heights differing from each other (p<0.01). Temporal synchronicity between trailing and leading limbs increased and craniocaudal distance decreased in forelimbs (p<0.05) and hindlimbs (p<0.01) as bar height increased. Increased vertical and decelerative impulses, as well as the greater peak flexion and extension angles of joints, may indicate greater load on the tissues at higher bar heights, which could explain the increased odds of injury at higher bar heights in agility dogs.peerReviewe

Care poverty and sources of care : Formal services, informal care or a combination

peerReviewe

Ympäristöasiantuntijaksi ei kasveta vain luentosaleissa vaan myös junassa Brysseliin

Yliopistonlehtori Panu Halme kirjoittaa opintomatkasta, jonka hän teki opiskelijoidensa kanssa Euroopan parlamenttiin ja komissioon.nonPeerReviewe

Opiskelijoiden ja laajojen kielimallien vuorovaikutuksen kautta tapahtuva arvon yhteisluonti ja yhteistuhoaminen

Artificial intelligence (AI) has transformed the way we operate and live. Also, the education sector has integrated artificial intelligence into its practices. The change in technology’s nature, from passive tool to an active participant em-phasized the importance of studying the interaction between human and AI. In recent years significant interest has been directed towards large language mod-els powered by generative AI. Previous studies have identified numerous ben-efits, but also drawbacks of student engagement with large language models. No previous studies have explored the interaction from the perspective of val-ue co-creation and co-destruction. Instead, research has primarily focused on human-robot interaction. Past research within the context of education has gen-erally studied the effects of AI and robotics. This study was conducted using a literature review and qualitative research methods. Participants were selected through a preliminary survey. Data collection was done through semi-structured interviews. The interviewees were individuals who had previously used ChatGPT in their studies. The data from the interviews were analyzed in relation to previous research. It allowed deeper understanding of the interac-tion between students and large language models, as well as the value that was either created or destroyed in the process. The value processes were primarily student-driven, influenced by prior experiences, general knowledge of the technology underlying these applications, and the student’s value drivers. However, the successful integration of resources alone does not guarantee a positive value process. This study supports previous research suggesting that positive and negative value processes occur simultaneously. Ultimately, the outcome is determined by an individual’s subjective perception of value.Tekoäly on muuttanut tapaamme toimia ja elää. Myös koulutus toimialana on ottanut tekoälyn osaksi toimintaansa. Muuttunut teknologian luonne, apuväli-neestä aktiiviseksi toimijaksi, korostaa tarvetta tutkia ihmisen ja tekoälysovel-lusten vuorovaikutusta. Viimeisempien vuosien aikana erityisen suurta kiin-nostusta on herättänyt generatiivista tekoälyä hyödyntävät laajat kielimallit. Aikaisempi tutkimus on havainnut paljon hyötyjä opiskelijoiden käyttäessä laajoja kielimalleja, mutta myös paljon erilaisia haittoja. Arvon yhteisluonnin ja -tuhoamisen näkökulmasta aikaisempaa tutkimusta vuorovaikutuksesta ei ole tehty. Aikaisempi tutkimus on keskittynyt ihmisen ja robottien väliseen vuoro-vaikutukseen. Koulutuksen kontekstissa tutkimukset ovat aiemmin keskitty-neet yleisesti tekoälyn vaikutuksiin ja robotiikkaan. Tämä tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksen ja laadullisen tutkimusmenetelmän avulla. Laadulli-seen tutkimuksen osallistujat valikoitiin ennakkokyselyn kautta ja varsinainen aineistonkeruu toteutettiin teemahaastatteluilla. Haastatteluihin osallistuneet olivat aikaisemmin opiskeluissaan ChatGPT:tä hyödyntäneitä henkilöitä. Haas-tatteluaineisto analysoitiin hyödyntämällä teoreettista viitekehystä, joka muo-dostettiin aiemman kirjallisuuden pohjalta. Aineiston analyysin kautta päästiin kiinni syvemmin opiskelijan ja laajan kielimallin vuorovaikutukseen ja siinä syntyneeseen ja tuhoutuneeseen arvoon. Arvoprosessit olivat lähtökohtaisesti hyvin opiskelijajohtoisia. Niihin vaikutti erityisesti opiskelijan aikaisemmat kokemukset laajojen kielimallien käytöstä, yleisesti tietämys sovelluksen hyö-dyntämästä teknologiasta ja opiskelijaa ohjaavat arvon ajurit. Pelkkä resurssien onnistunut integraatio ei kuitenkaan takaa positiivista arvoprosessia. Tämä tutkimus täydentää aikaisemman tutkimuksen tuottamaa ymmärrystä siitä, että positiiviset arvoprosessit tapahtuvat rinnakkain negatiivisten arvoprosessien kanssa. Lopulta tapahtuneen määrittää ihmisen yksilöllinen käsitys arvosta.unknown accessibilityei tietoa saavutettavuudest

Поведение ИИ : потенциальные причины вредоносного взаимодействия людей с чат-ботами

Tekoälypohjaisten sosiaalisten viihdepalvelujen kehitys on johtanut siihen, että käyttäjät saattavat kehittää läheisiä, parasosiaalisia suhteita. Niissä botille annetaan saman verran vaikutusvaltaa kuin ihmistenvälisessä kommunikaatiossa, ja viestit otetaan yhtä vakavasti, mikä voi johtaa ikäviin seurauksiin. Monet käyttäjät eivät ole tietoisia nopeasti kehittyvien bottien ominaisuuksista, eivätkä aina voi kriittisesti arvostella botin sanojen paikkansapitävyyttä. Potentiaalisen riippuvuuden ja pakkomielteisyyden lisäksi on mahdollista, että ihminen botin neuvon johdosta toimii tavalla, joka on itselleen haitallinen, koska luottaa bottiin ja inhimilliseen yhteyteen tämän kanssa. Botilla ei ole moraalista kompassia, ja se voi valita käyttäytyä mediassa esitettyjen vuorovaikutusmallinen mukaan: uhkaavasti, kiusaavasti tai manipuloivasti, mistä ihmiselle on tullut tiettävästi haitallisia jälkiseurauksia. Botti-palvelun tarjoaja ole vastuussa ihmisen päätöksestä toimia botin neuvomalla tavalla, vaikka siihen päätökseen botti olisi vaikuttanut jollakin tavalla. Esimerkiksi henkisesti haavoittuvainen ihminen saattaa käyttää tekoälyä psyykkisten ongelmien ratkaisemiseen ammattilaisen avun sijaan, koska botti on ilmainen ja väittää pystyvän samaan kuin oikea ammattilainen. Tätä tilannetta ei auta tekoälyn nopea ja jatkuva kehitys, jonka ansiosta chatbotit näyttävät vuorovaikutuksessaan yhä enemmän ihmisiltä, mikä auttaa ihmisiä uskomaan ja samaistumaan hahmoon, jota chatbotin on tarkoitus edustaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on analysoida tämän ilmiön kehitystä, käyttämällä esimerkkejä mediassa esiin tulleista, nettipalstoilla (Quora.com) dokumentoiduista ja henkilökohtaisista tapauksista. On pyrkimys selvittää mahdollinen syy siihen, miksi viestinnästä tulee epäterveellistä tai jopa haitallista käyttäjälle, sekä verrata chatbottien tarkoitusta siihen tarkoitukseen, joka tiettyä palvelua etsivillä käyttäjillä on mielessään. Lopuksi tietojen analysoinnin jälkeen mietitään mikä voisi auttaa korjaamaan tietyt ongelmatilanteet ja edistämään käyttäjien turvallisuutta alustalla. Tämän tuominen ihmisten ja yritysten tietoon voi mahdollisesti auttaa parantamaan näitä palveluita ja estää haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, kuten masentuneita, yksinäisiä ja alaikäisiä.unknown accessibilityei tietoa saavutettavuudest

The European Parliament : On the Politics of Naming

In this article, I discuss the early history of the expression of the European Parliament and analyse the political points of its different rhetorical nuances and connotations. I shall use as the background a wider discussion on the politics of naming, indebted to the rhetorical work of Quentin Skinner as well as to the historical repertoire of alternative titles for parliamentary assemblies. The expression “European Parliament” had already been in use in the post-war years, first among the pro-federalist wing of the European movement. In the initial sitting of the ECSC Common Assembly on 13 September 1952, Théodore Lefevre spoke of the Assembly as “la première à mériter le nom de ‘Parlement européen’” in the sense of both describing and legitimising the political novelty of that Assembly. In the Ad Hoc Assembly’s debates on the constitutional draft for the European Political Community in 1952/1953, which proposed a supranational parliamentary government, the expression—first in French and then in English—became a colloquial title for the two chambers of the Parliament of the European Political Community. The European Parliamentary Assembly of the EEC changed its name to the European Parliament on 30 March 1962. The title European Parliament has been used both for an existing assembly with a low “parliamentarity” and for a future assembly with full parliamentary powers.peerReviewe

Application of neural networks in forecasting – case study: Bitcoin

The advances in information technology development have led to a new era of artificial intelligence. The way people work, and the way they cooperate with each other has changed. Thus, it is vital to understand some of the ideas that lay down at the core of AI. With tools powered by AI using a single sentence, it is possible to generate multiple variants of data. It has changed the way we look at our working habits. For instance, the Midjourney program allows the user to create illustrations from simple prompts. To create an essay on a given subject, a user only needs to describe the problem in a few sentences. If some-one needs a guide or a teacher of specific ability – they can use a generative AI chatbots. These are fascinating features, however, there are always minor flaws in the form of syntax errors, linguistic barriers, or lack of information. The following issues may rise due to asking an undiscovered topic or providing an invalid user input. These programs are powered by machine learning and can also be used to predict future prices of the assets on the market. Along with the new tools, the era of digitalization started to bring new innovations to other aspects of our lives, and modern technologies such as decentralized currencies or cryptocurrencies in general, digital money have been created. That started with Bitcoin's introduction back in 2008 as the pioneering technology in decentralized virtual currency. It is crucial to understand the concept of cryptocurrencies, to see how they can improve people’s lives from a point of convenience, from the investment point, and from the innovation perspective. This research aims to use Bitcoin phenomenon as an example to investigate various machine learning models and to explore the complex factors behind price formations of cryptocurrency over time.ei tietoa saavutettavuudestaunknown accessibilit

Framing elite sport sponsorships in Finland: Strategic perspectives and dimensions of legitimacy

Lepomäki, J. 2025. Framing elite sport sponsorships in Finland: Strategic perspectives and dimensions of legitimacy. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä. Master’s thesis, Responsible Management and Business of Sport. 90 pages, 2 appendices. Finnish elite sports have suffered from weakened competitiveness, attributed to insufficient funding relative to the requirements of professionalized elite sports. In Finland, elite sports have been primarily funded with public funds generated from the gambling monopoly of the Finnish Lottery. The monopoly is planned to be opened for competition in 2026, leading to an expected decrease in public funding and an increase in the demand for private sponsor revenue in elite sports. However, securing sponsorship revenue has been challenging for Finnish sports organizations due to a perceived lack of legitimacy. This master’s thesis aims to map the justifications behind elite sport sponsorship decision-making and understand the constructs for strengthening the legitimacy of Finnish elite sport sponsorships. The conceptual framework of the study is based on institutional theory, its understanding of legitimacy, and sport sponsorship strategies based on previous literature. In addition, insights on integrating corporate social responsibility in sport sponsorships are included. This framework enables the understanding of elite sport sponsorships and the multidimensional nature of related decision-making motives and justifications. The research is conducted in a qualitative manner, interviewing representatives from four sports federations and four sponsors. A thematic analysis is executed based on the interview data. The thematic analysis enables interpretation of which attributes influence the sponsors’ and sponsees’ willingness to commit to elite sport sponsorships, how CSR-related themes are integrated in elite sport sponsorships, and what issues challenge the commitment to elite sport sponsorships. The findings indicate that the key attributes influencing the willingness to commit to elite sport sponsorships are rational benefits to the organization, shared values and goals, as well as organizational traditions and the decision-maker’s own perceptions of elite sports. Furthermore, responsibility principles and the reputational impacts of elite sport sponsorship play a significant role in decision-making. Directly integrating CSR-related themes to elite sport sponsorships is rare, but the indirect societal impacts are considered to create added value to them. The challenges in elite sport sponsorships are caused by misalignments in expectations regarding sport sponsorships, as well as the perceived passivity and lack of strategic competence of the other party. The findings imply that the legitimacy of elite sport sponsorships is based on perceptions of both pragmatic and normative appropriateness. Additionally, the cognitive interpretations of elite sports in general clearly influence sponsorship decision-making. Keywords: elite sports, legitimacy, sport sponsorship, strategy, corporate social responsibilityLepomäki, J. 2025. Huippu-urheilun sponsorointi Suomessa: strategiset näkökulmat ja legitimiteetin ulottuvuudet. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto. Pro gradu -tutkielma, Responsible Management and Business of Sport. 90 sivua, 2 liitettä. Suomalainen huippu-urheilu on kärsinyt heikentyneestä kilpailukyvystä, jota on perusteltu riittämättömällä rahoituksella ammattimaistuneen huippu-urheilun tarpeisiin nähden. Suomessa huippu-urheilua on rahoitettu suurimmaksi osaksi julkisin, Veikkauksen rahapelimonopolista kertynein varoin. Vuonna 2026 toteutettavaksi suunniteltu monopolin purku, tullee aiheuttamaan merkittävän loven huippu-urheilun julkiseen rahoitukseen ja näin ollen kasvattamaan tarvetta yksityisen sektorin sponsorirahoitukselle. Sponsorirahoituksen hankkiminen on kuitenkin ollut urheiluorganisaatioille haastavaa, minkä on katsottu johtuvan legitimiteetin puutteesta. Tämä pro gradu -tutkielma pyrkii selvittämään perusteluja huippu-urheilun sponsorointipäätöksille ja näin ollen ymmärtää legitimiteettiin vaikuttavat tekijät, joiden pohjalta voidaan kehittää toimintamalleja legitimiteetin vahvistamiseksi. Tutkielman viitekehys perustuu institutionaalisen teorian mukaiseen käsitykseen legitimiteetistä, sekä aikaisempaan tutkimukseen urheilusponsoroinnin strategioista. Lisäksi viitekehys sisältää näkökulmia yritysvastuun yhdistämisestä sponsorointiin. Tämä viitekehys mahdollistaa huippu-urheilun sponsorointisuhteiden sekä niihin liittyvän päätöksenteon motiivien ja perusteluiden moniulotteisuuden ymmärtämisen. Tutkimus toteutetaan laadullisin tutkimusmenetelmin haastattelemalla neljän urheiluliiton ja neljän sponsoriyrityksen edustajia, sekä suorittamalla temaattinen analyysi haastatteluaineistojen pohjalta. Temaattisessa analyysissa keskitytään siihen, mitkä tekijät vaikuttavat osapuolten halukkuuteen sitoutua huippu-urheilun sponsorointisuhteisiin, miten niihin on sisällytetty yritysvastuuteemoja sekä mitkä tekijät luovat haasteita sitoutumiselle. Tutkimus osoittaa, että tärkeimmät sitoutumishalukkuuteen vaikuttavat tekijät huippu-urheilun sponsorointisuhteissa ovat rationaaliset hyödyt organisaatiolle, jaetut arvot ja tavoitteet sekä organisaation perinteet ja päätöksentekijän oma suhtautuminen huippu-urheiluun. Lisäksi vastuullisuusperiaatteet ja sponsorointisuhteen maineelliset vaikutukset ovat suuressa roolissa päätöksenteossa. Yritysvastuuteemojen suora liittäminen huippu-urheilun sponsorointiin on vähäistä, mutta epäsuorien yhteiskunnallisten vaikutusten katsotaan luovan lisäarvoa sponsoroinnille. Haasteita sponsorointisuhteisiin luovat eriävät odotukset sponsorointiyhteistyön suhteen sekä vastapuolen koettu passiivisuus ja puutteet strategisessa osaamisessa. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että huippu-urheilun sponsorointisuhteiden legitimiteetti perustuu näkemyksille sekä niiden pragmaattisesta että normatiivisesta asianmukaisuudesta. Lisäksi on selvää, että kognitiiviset tulkinnat huippu-urheilusta yleisesti vaikuttavat sponsorointipäätöksentekoon. Avainsanat: huippu-urheilu, legitimiteetti, urheilusponsorointi, strategia, yritysvastuuei tietoa saavutettavuudestaunknown accessibilit

Generatiivinen tekoäly työkaluna pelinkehityksessä

Viime vuosina generatiivisen tekoälyn kohdalla on tapahtunut nopeaa kehitystä. Tämä opinnäytetyö tutkii generatiivisten tekoälyteknologioiden integrointia pelien kehitysprosessiin. Tulokset osoittavat, että generatiiviset tekoälytekniikat voivat parantaa pelinkehitys prosessia mahdollistamalla etenkin nopeamman prototyyppien teon, tai toimimalla muuten tukena pelinkehitys prosessissa. Toisaalta generatiiviset tekoäly tekniikat voivat aiheuttaa muita ongelmia, kuten tekijänoikeusongelmia. Tutkimus edistää meneillään olevaa keskustelua tekoälyn soveltamisesta pelien kehityksessä ja tarjoaa käytännön menetelmiä, miten tekoäly voi edistää kehitysprosessia ja mitä pitää ottaa huomioon kehitysprosessissa.In recent years, generative AI has advanced rapidly. This thesis explores the integration of AI-driven technologies in the game development process. Results indicate that generative artificial intelligence technologies can enhance the game development process by enabling quicker creation of prototypes or offering other support. On the other hand, though AI technologies may cause other problems, such as copyright controversies. The findings suggest that while AI offers benefits in certain situations. This research contributes to the ongoing discourse on the use of AI in game development and offers practical methods on how AI can be implemented as part of the game development process.unknown accessibilityei tietoa saavutettavuudest