An exploratory study of factors facilitating key employee retention during implementation process of Mergers and Acquisitions

Globalization and intense competition during the last two decades have led many firms to form mergers and acquisitions (M&As) in order to seek new markets, products and economies of scale. However, despite the popularity and many potential benefits of M&As, prior research shows that more than half of M&As fail to meet their objectives. Prior research has indicated that most important factor for M&A success is the retention of key employees. However, we have very limited understanding of factors companies use to retain key employees during M&As. Hence, the main purpose of this thesis is to investigate the factors com-panies use to retain key employee during the implementation process of M&As. Qualitative re-search method is used to collect interview data from three different case companies that have recently formed mergers or acquisitions. Two cases are cross-border M&As between two compa-nies, and one case is a combination of multiple firms in Finland. The findings of this research show that leadership, integration speed, autonomy, integration type, benefits, communication, and commitment affected the employee retention. Some of the factors had more effect on the retention than others. However, employee retention cannot be fully pre-dicted and ensured as human issues are so complex and as everyone reacts differently to these factors. However, this thesis offers an overview of these factors and how they should be used and how they affect the employee retention. These findings have important implications for companies planning to use M&As as their growth strategy.Globalisaatio ja voimakas kilpailu ovat lisänneet fuusioiden ja yritysostojen määrää viime vuosi-kymmeninä, kun yritykset etsivät uusia markkinoita, tuotteita ja skaalaetuja. Suurin osa fuusioista ja yritysostoista kuitenkin katsotaan epäonnistuneiksi, sillä ne eivät saavuta niille asetettuja ta-voitteita ja mahdollisia synergia etuja. Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että tärkeä osa fuusioiden onnistumista on avainhenkilöi-den säilyttäminen, jotta heidän osaamisensa ja tietonsa säilyvät yrityksessä. Kuitenkin fuusioiden ja yritysostojen aikana tapahtuvan henkilöstön vaihtuvuuden taustalla olevat syyt eivät ole saa-neet paljon huomiota tutkijoilta tai johtajilta. Tämän takia tässä opinnäytetyössä tutkitaan niitä avainasioita, joita yritykset käyttävät säilyttääkseen avainhenkilöitä ja mitä tekijöitä niiden tulisi käyttää työntekijöiden sitouttamiseen fuusion tai yritysoston toteutusprosessin aikana. Tämä tutkimus toteutetaan laadullisena tutkimuksena käyttäen puolistrukturoituja haastatteluja. Ai-neisto kerätään kolmesta eri yrityksestä, jotka ovat äskettäin fuusioituneet tai ostaneet toisen yrityksen. Kaksi tapausta on rajat ylittäviä fuusioita tai ostoja kahden yrityksen välillä, ja yksi on useamman yrityksen fuusio Suomessa. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että erilaiset tekijät kuten johtajuus, integraation no-peus, autonomia, integraatiotyyppi, edut, viestintä ja sitoutuminen vaikuttivat työntekijöiden pysymiseen yrityksessä. Jotkut tekijät vaikuttivat työntekijöiden pysymiseen yrityksessä enemmän kuin toiset. Kuitenkin työntekijöiden säilyttämistä ei voida täysin ennustaa ja heidän lähtemistän-sä estää, koska inhimilliset kysymykset ovat niin monimutkaisia ja koska jokainen reagoi näihin tekijöihin eri tavalla. Tämä opinnäytetyö tarjoaa kuitenkin yleiskuvan näistä tekijöistä ja siitä, miten niitä tulisi käyttää ja miten ne vaikuttavat työntekijöiden sitouttamiseen. Näistä havain-noista hyötyvät yritykset, jotka suunnittelevat ja käyvät läpi yritysfuusioita ja -ostoja

"Siinä kahvihetkessä on sellanen yhdistävä voima" : Kuluttajien näkemyksiä kahvimaisemista

Kahvi on yksi suosituimmista juomista maailmanlaajuisesti, ja sillä on tärkeä rooli kulutuskulttuurissamme. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella, minkälaisia kahvimaisemia kuluttajille muodostuu kesäaikaan ja mitkä tekijät ohjaavat kuluttajien kahvivalintaa. Ensimmäisenä tavoitteena on selvittää, miten kuluttajien ruokavalinnat muodostuvat ja kuinka nämä valinnat ovat näkyvissä erilaisissa ruokamaisemissa. Ensimmäisen tavoitteen avulla pyritään myös ymmärtämään, kuinka ruokamaisemat rakentuvat. Tutkielman ensimmäinen tavoite saavutetaan tarkastelemalla aiempia tutkimustuloksia ja aiempaa teoriaa aiheeseen liittyen. Tutkielma on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkielma. Tutkielman ote on fenomenologis hermeneuttinen. Tutkielman empiirinen aineisto kerättiin haastatteluiden avulla. Tähän tutkielmaan haastateltiin suomalaisia työssäkäyviä 33—43-vuotiaita kahvinkuluttajia. Tutkielman lähestymistapana on sosiaalinen ja kulttuurinen näkökulma. Toisena tavoitteena on selvittää, miten erilaiset kahvimaisemat muodostuvat. Samalla luodaan ymmärrystä siitä, miten kuluttajat kokevat erilaiset kahvimaisemat. Haastatteluiden pohjalta aineistosta muodostettiin viisi erilaista kahvimaisemaa, joita ovat aamulla heräämisen jälkeen, lounaalla tai lounaan jälkeen, iltapäivällä klo 13—15 aikaan, työpäivän jälkeen/vapaa-ajalla ja juhlahetkissä. Kolmantena tavoitteena on analysoida sitä, mitkä tekijät vaikuttavat kuluttajien kahvivalintoihin. Sekä haastatteluista saaduista vastauksista että aiemmista tutkimuksista esiin nousseista tekijöistä löytyi paljon yhtäläisyyksiä eli aiemmat tutkimukset tukevat tästä tutkielmasta havaittuja löydöksiä. Näitä ovat esimerkiksi kahvin maku, laatu sekä se, että kahvin kuluttaminen näyttäytyy tapana. Haastatteluaineiston pohjalta erilaiset kahvimaisemat näyttäytyvät sekä sosiaalisina tapahtumina että hetkinä, jolloin otetaan omaa aikaa. Tutkielman aineiston pohjalta voidaan todeta, että kahvikulttuurissamme on havaittavissa selkeitä trendejä kahvin kulutukseen liittyen. Näitä ovat kofeiinittomuus ja vastuullisuus, jotka tulevat todennäköisesti kasvamaan kuluttajien tietoisuuden kasvaessa ja kahvin saatavuuden vähentyessä. Kahvin kulutusta on tutkittu erilaisissa konteksteissa, esimerkiksi kahvin terveyshyötyihin liittyen. Näyttäisi siltä, että sitä ei ole tutkittu suomalaisten kuluttajien keskuudessa kontekstissa, joka pyrkii luomaan erilaisia kahvimaisemia ruokamaisema -käsitettä hyödyntäen ja analysoimaan kuluttajien kahvivalintoja erilaisissa kahvimaisemissa. Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi kuluttajamarkkinoinnissa sekä elintarvikealan yrityksissä siten, että markkinointia voidaan kohdentaa oikeille segmenteille heidät parhaiten tavoittavien kanavien kautta

Energiankierrätys ja -varastointi : Case: Vähittäiskaupan energiajärjestelmä

Tämän diplomityön tarkoituksena on perehtyä lämpöenergian varastointimenetelmiin sekä energiankierrätysjärjestelmiin, joita voidaan hyödyntää osana energiatehokkuuden parantamista erityisesti ikääntyneissä rakennuksissa. Tutkimuksen case-kohteeksi valikoitui Seinäjoella sijaitseva vähittäiskaupparakennus. Tutkittava rakennus on alkuaan rakennettu tehtaaksi 1970-luvulla ja vuonna 2012 rakennus on laajennettu vastaamaan nykyistä käyttötarkoitusta. Diplomityön kirjallisuusosiossa kartoitetaan perinteisiä ja vielä kehitteillä olevia lämpöenergianvarastointimenetelmiä. Tutkittavat varastointimenetelmät jaotellaan kolmeen pääkategoriaan: tuntuvaan lämpöön, faasimuutokseen ja termokemialliseen reaktioon perustuviin lämpövarastoihin. Lisäksi kirjallisuusosiossa käsitellään energiankierrätysjärjestelmän periaatteita sekä perusteita rakennusten energiakustannusten muodostumiselle. Energiankierrätysjärjestelmän keskiössä olevan lämpöpumpun avulla on mahdollista kerätä tehokkaasti talteen rakennuksen käytöstä syntyvät hukkaenergiavirrat sekä hyödyntää energia uudelleen rakennuksen lämmitykseen ja käyttövedentuotantoon. Tarkastelluista lämpöenergian varastointimenetelmistä valikoitiin tutkimuksen laskentatapauksia varten tuntuvaan lämpöön perustuvat lämpövarastot. Työn tutkimusosiossa kiinteistön energia- ja kustannussäästöpotentiaalia on tarkasteltu neljän laskentatapauksen muodossa. Energiankulutuksen tarkastelua varten rakennuksesta tehtiin myös simulointimalli, jolla voitiin luoda energiantarvetta kuvaavat tuntisarjat taulukkolaskentatyökalulle. Laskentatapauksissa energia- ja kustannussäästöjä haettiin pelkän energian varastoinnin lisäksi ratkaisuilla, joissa hyödynnetään kaupan kylmäjärjestelmän lauhdelämpöpotentiaalia lämpöpumpun sekä lämpövaraston avulla. Lämpövarastojen tarkastelua on tehty lämpöenergian kausivarastointiin sekä vuorokausitason varastointiin soveltuvien lämpövarastojen osalta. Laskentatapauksissa saatuja tuloksia verrataan rakennuksen nykytilaan, jossa rakennusta lämmitetään ainoastaan kaukolämmöllä. Laskentatapauksista saatujen tulosten perusteella kannattavimmiksi vaihtoehdoiksi muodostuivat ratkaisut, jotka sisälsivät lämpöpumpun avulla kaupan kylmäjärjestelmästä saatavan lauhdelämpöenergia talteenoton. Investoinneille saatiin lisäarvoa myös tilanteessa, jossa energiankierrätysjärjestelmään liitettiin lämpövarasto. Suurimmat elinkaarikustannussäästöt saavutettiin laskentatapauksella, jossa energiakierrätysjärjestelmä yhdistettiin päivätason energianvarastointiin soveltuvaan säiliölämpövarastoon

Alueellisen muutoskestävyyden tekijät : Sosiaalinen ja taloudellinen muutoskestävyys hyvinvointialueiden strategioissa

Väestörakenteen muutokset, taloudellisen huoltosuhteen heikkeneminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävyys ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä ja ajankohtaisia muutosilmiöitä, jotka vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin. Muutokset etenevät hitaasti eivätkä ne ilmene yksiselitteisesti kaikilla alueilla. Yhteiskunnallisten muutosten hallintaan tarvitaan keinoja, joita voidaan tarkastella alueellisen muutoskestävyyden kautta. Tutkielman tutkimuskohteena ovat alueellisen muutoskestävyyden tekijät, joita tarkastellaan sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmasta. Muutoskestävyys ymmärretään tutkielmassa resilienssin osa-alueena, jolloin muutoskestävyys kattaa alueita äkillisesti kohtaavien kriisitilanteiden sijaan alueen pitkäaikaisen muutostilanteen hallinnan. Tämän pro gradu -tutkielman metodologisena lähtökohtana on kvalitatiivinen tutkimus. Tutkielman aihetta lähestytään tapaustutkimuksellisella otteella ja käsiteltävänä tapauksena on hyvinvointialue. Tavoitteena on tutkimuskysymyksiin pohjautuen selvittää mitä on alueellinen muutoskestävyys ja miten alueellinen muutoskestävyys ilmenee hyvinvointialueilla sekä sosiaalisen että taloudellisen muutoskestävyyden näkökulmasta. Tutkielman teoriaosuus on systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jonka teoriaa on rajattu osittain aineiston perusteella. Tutkielmassa tarkasteltavia muutoskestävyyden tekijöitä ovat hyvinvoinnin edistäminen, alueen erityispiirteet, palvelujen tuottaminen ja järjestäminen sekä kestävä talous. Empiirisessä osuudessa on käytetty tutkimusmenetelmänä dokumenttianalyysia. Tutkielman aineistona ovat Etelä-Savon, Kainuun, Lapin, Pirkanmaan, Pohjanmaan sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueiden julkisesti saatavilla olevat hyvinvointialuestrategiat, jotka valittiin aineistoksi taloudellisen ja väestöllisen huoltosuhteen perusteella. Strategiadokumenttien sisältöä on luokiteltu teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Hyvinvointialueiden strategioissa on kartoitettu alueiden tilannetta ja tarpeita strategioiden laatimisajankohdan aikana saatavilla olleiden tietojen mukaan. Hyvinvointialueet ovat huomioineet keskeisesti lain velvoittamat vaatimukset strategioiden sisällössään. Sosiaalinen muutoskestävyys näyttäytyy strategioissa etenkin osallisuuden ja yhdenvertaisten palvelujen turvaamisen kautta. Taloudellista muutoskestävyyttä käsitellään toimijoiden välistä yhteistyötä, palvelurakenteen muutosta ja vaikuttavuutta kuvaten. Alueiden erityispiirteitä on huomioitu strategioissa eri lähtökohdista. Alue-erot hyvinvointialueiden strategioissa näyttäytyvät suurelta osin väestön rakenteessa ja taloudellisessa tilanteessa. Matalan väestöllisen ja taloudellisen huoltosuhteen hyvinvointialueilla haasteet painottuvat sosiaalisiin ongelmiin, kun taas korkean huoltosuhteen hyvinvointialueilla haasteet ovat liitännäisiä ikääntyvän väestön osuuden kasvuun ja suurempaan sairastavuuteen. Palvelujen riittävyyden haaste on kaikilla hyvinvointialueilla yhteinen, johon pyritään vastaamaan palveluverkkoa uudistamalla

Tehokkuutta vai juttuseuraa? : Laadullinen analyysi seniorikuluttajan asiakasmatkakokemuksesta vähittäiskaupassa

Väestön ikääntyminen on yksi maailmaa nopeasti muokkaavista megatrendeistä, joka on nähtävissä myös Suomessa väestön keski-iän selvänä nousuna varsinkin tulevina vuosikymmeninä. Seniorikuluttajat ovat siten tärkeä asiakasryhmä sekä yhteiskunnallisesti että liiketoiminnan näkökulmasta tarkasteltuna, joka on johtanut myös lisääntyvään akateemiseen mielenkiintoon seniorikuluttajia kohtaan. Vähittäiskauppa on merkittävässä roolissa seniorikuluttajien tarpeisiin vastaamisessa, tarjoamalla muun muassa arjen jokapäiväisiä ostospalveluita sekä tukemalla palvelujen saavutettavuuden kautta mahdollisuutta pitkään itsenäiseen elämään. Tutkimuksen kohteena ikääntyvä kuluttaja on nyt ja tulevaisuudessa erittäin ajankohtainen. Tämän fenomenologis-hermeneuttiseen tieteenfilosofiaan sitoutuvan tutkimuksen tarkoituksena on luoda syvällistä ymmärrystä seniorikuluttajan asiakasmatkakokemuksesta vähittäiskauppaliiketoiminnan kontekstissa. Tutkimuksen tarkoitukseen vastataan kahden tavoitteen kautta. Tutkimuksen ensimmäiseen tavoitteeseen vastataan teoreettisessa osuudessa, jossa muodostetaan tieteelliseen kirjallisuuteen pohjautuva seniorikuluttajan asiakasmatkaa vähittäiskaupan kontekstissa kuvaileva teoreettinen viitekehys. Tutkimuksen toiseen tavoitteeseen vastataan tutkimuksen empiirisessä osiossa toteuttamalla laadullinen etnografista lähestymistapaa soveltava tiheään kuvailuun pyrkivä tutkimus, jossa kuvataan ja analysoidaan kahden tutkimuksen kohteena olevan seniorikuluttajan kokemuksia asiakasmatkan eri vaiheiden kosketuspisteistä luonteeltaan poikkeavissa vähittäiskaupoissa. Luonteeltaan poikkeaviksi vähittäiskaupoiksi valikoituivat tutkimuksen kohteena olevien henkilöiden itsenäisen asioinnin kohteena olevat lähikauppa sekä hypermarket. Tutkimuksessa huomioidaan ikääntyvän asiakasryhmän haavoittuvuustekijät eettiseen tutkimustapaan sitoutumalla. Empiiristä aineistoa analysoitaessa tutkivan vuoropuhelun, kriittisen reflektion ja toistuvan prosessin kautta, tarkoituksena on ollut muodostaa uskottava tulkinta tutkimuksen kohteena olevien henkilöiden kokemuksista. Tulkinnan kautta aineistosta nousi esiin neljä seniorikuluttajan asiakaskokemuksia kuvaavaa teemaa, jotka yhdistyvät teoreettisen viitekehyksen myymäläasioinnin ulottuvuuksiin: tehokkuus (kognitiivinen ulottuvuus), itsenäisyys (affektiivinen ulottuvuus), vuorovaikutus (sosiaalinen ulottuvuus) ja helppous (fyysinen ulottuvuus). Teemojen sisällä korostuivat merkitykset ja arvostukset ruokaa kohtaan, myymäläasioinnin kosketuspisteet erityisesti itsenäisen ja tehokkaan asioinnin mahdollistajana, sekä myymäläasiointiin liittyvien vuorovaikutustilanteiden merkitysten monitahoisuus. Lähikauppa- ja hypermarket-asiakasmatkojen voi havaita olevan kosketuspisteiltään pääosin yhteneväiset, mutta kosketuspisteiden merkitykset vaihtelevat. Aineistosta nousi myös esille piilevä liikkeenjohdon huomiota sekä erityisesti jatkotutkimusta vaativa teema: yksityisyyden merkitys vähittäiskaupan myymäläasioinnin asiakaskokemuksen muodostumisessa

Eettisesti valveutuneiden kuluttajien vastuullisen muodin kokeminen:8 itsensä vastuulliseksi mieltävän henkilön kokemuksia vastuullisesta muodista

Vastuullinen muoti on ajankohtainen aihe, joka herättää paljon keskustelua niin ympäristöön liittyvien ongelmien kuin eettisten kysymystenkin kautta. Vaateteollisuudella ja etenkin pikamuodilla voi olla erittäin haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Kuluttajat ovat nykyään entistäkin tiedostavampia ja haluavat siten tehdä kestäviä ja vastuullisia valintoja. Taustalla vaikuttaa huoli ympäristön tilasta ja halu toimia sen hyväksi. Vastuullisella muodilla on havaittu olevan myös positiivisia vaikutuksia elämänmyönteisyyteen, sekä niin yksilön kuin ympäristön hyvinvointiin. Kuitenkin samaan aikaan pikamuoti on entistäkin suositumpaa ja mallistot vaihtuvat joissakin ketjumyymälöissä viikoittain. Ristiriitaa selittää osaltaan, etteivät kuluttajan mielikuva vastuullisesta muodista ja todellinen ostokäyttäytyminen aina kohtaa. Vastuullisista arvoista huolimatta mieliteot saattavat ohjata kulutusta ja muodostaa kuilun edellä mainittujen välille. Tämän vuoksi on tärkeää tunnistaa, millaiset tekijät ohjaavat vastuullisen muodin kuluttajan toimintaa kohti vastuullisempia valintoja. Tämän työn tarkoituksena on lisätä ymmärrystä vastuullisen muodin kulutusta muovaavista tekijöistä sekä siihen liitettävistä merkityksistä ja arkielämän kokemuksista. Tutkimuksen teoriaosuudessa avataan pikamuodin ja vastuullisen muodin käsitteitä, käydään läpi vastuullisen muodin motivaatioon ja kulutukseen vaikuttavia tekijöitä, tarkastellaan vastuullisen muodin ilmenemistä arjessa, sekä minkälaisia positiivisia seurauksia vastuullisella muodilla voi olla. Teorian pohjalta luodaan vastuullisen muodin kuluttamisen kokemista kuvaava viitekehys. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena, jonka aineiston keruumenetelmänä on käytetty teemahaastattelua. Haastateltaviksi on valittu itsensä vastuulliseksi muodinkuluttajaksi mieltäviä henkilöitä, ymmärryksen saamiseksi vastuullisen muodin kuluttajan näkökulmasta. Aineistoa on kerätty yhteensä kahdeksasta haastattelusta ja niitä on analysoitu sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että vastuullinen muoti ilmenee niin eettisinä kuin ekologisina periaatteina vaatteen ostossa, vaatteen pitkäaikaisena käyttönä sekä sen elinkaaren pidentämisenä korjaamalla ja kierrättämällä. Aineistosta tunnistettuja vastuullisen muodin motivaatiotekijöitä olivat omat arvot, kuten huoli ympäristöstä, ilmastonmuutoksesta, jätekuormituksesta, maapallon hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta. Vaatetta ostettaessa merkittävää oli sekä vaatteen kestävyys että laadukkuus ja niiden tuoma arvo, mutta myös miellyttävyys ja ulkonäkö. Kuluttajan arvot, tietoisuus ja normatiivinen vaikutus sekä muotisuuntautuneisuus heijastuvat kulutukseen. Vastuullisella muodilla havaittiin olevan monia positiivisia seuraamuksia muun muassa hyvinvointiin. Tämä heijastui esimerkiksi tyytyväisyytenä omista vastuullisemmista valinnoista ja merkityksellisyyden kokemisena siitä, että kykenee vaikuttamaan omilla teoillaan

Geopoliittisen kriisin vaikutus osakemarkkinoihin : Suomalaisten osakemarkkinoiden epänormaalit tuotot Venäjän hyökkäyssodan alkaessa

Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten Venäjän alkuvuodesta 2022 Ukrainaan tekemä hyökkäys on vaikuttanut Suomen osakemarkkinoihin lyhyellä aikavälillä. Venäjän ja Ukrainan välisen konfliktin vaikutuksista osakemarkkinoihin on tehty tieteellisiä tutkimuksia, mutta ei sellaisia, jotka keskittyisivät pelkästään Suomen osakemarkkinoihin. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että osakkeiden reaktion voimakkuus Venäjän hyökkäykseen riippuu monista tekijöistä, kuten yhtiön toimialasta, koosta sekä maantieteellisestä sijainnista. Tutkimus on toteutettu tapahtumatutkimuksena laskelmalla epänormaalit tuotot OMX Helsinki CAP -indeksiin kuuluville osakkeille ja tarkastelemalla havaittujen epänormaalien tuottojen tilastollista merkitsevyyttä valituilla ajanjaksoilla. Osakkeiden epänormaaleja tuottoja on vertailtu toimialoittain sekä kokoluokittain. Tutkimustuloksissa havaitaan, että Venäjän hyökkäyksellä oli negatiivinen vaikutus suomalaisiin osakemarkkinoihin. Vaikutus oli kuitenkin lyhytaikainen ja sen voimakkuuteen vaikutti yhtiön toimiala. Voimakkaimmin reagoi autoteollisuus. Tarkastelluilla ajanjaksoilla perusteollisuus ei kokenut lainkaan negatiivisa keskimääräisiä epänormaaleja tuottoja. Yhtiön koolla ei ollut vaikutusta siihen, miten voimakkaasti osake reagoi geopoliittiseen kriisiin. Aihe on edelleen ajankohtainen, joten jatkotutkimusmahdollisuutena sitä voisi tutkia pidemmällä aikavälillä tai osakkeiden reaktiota voisi vertailla laajemmin esimerkiksi maiden ja toimialojen välillä

International Diversification: Portfolio Optimization with Developed, Emerging and Frontier Markets

This study examines the benefits of international diversification especially with emerging and frontier markets. The purpose of the study is to investigate the performance of optimally constructed portfolios containing developed, emerging and frontier markets, and to test if the asset allocation to emerging and frontier enhance the performance of investment portfolio. Six portfolios are constructed to examine the value addition of emerging and frontier markets in internationally diversified portfolios. The first portfolio (P1) is considered the benchmark portfolio, and it contains only European developed markets. The second portfolio (P2) contains the developed markets and emerging markets, whereas the third portfolio (P3) is composed of developed and frontier markets. In order to examine the optimal allocation also for regional emerging and frontier markets, portfolios four (P4) and five (P5) consist of developed markets and regional emerging and frontier markets. Portfolio six (P6) combines all the markets selected for the study. The study has been carried out using two different portfolio optimization methods. The first method aims to minimize the variance of the portfolio, while the second optimization method minimizes the semivariance of the portfolio. In addition, the performance of the constructed portfolios is evaluated by utilizing three different portfolio performance measures. The empirical findings of this study indicate that while emerging and frontier markets offer diversification benefits in optimally constructed portfolios, there are significant differences in performance between the markets. The results show that exposure of emerging markets decreases when frontier markets are added to the portfolio, but still the performance of emerging markets, especially EM Asia index, clearly outperforms frontier markets. Therefore, despite the risk reducing effect of frontier economies, the risk-adjusted returns cannot be considered relatively attractive. Overall, in terms of the performance of both optimally constructed portfolios, the results indicate that diversification to emerging markets reduces the overall risk of the portfolio and outperforms the benchmark portfolio. This study underlines the importance of international diversification, especially to emerging markets. Furthermore, this study allows the investor to assess the attractiveness of different less developed geographical areas as an investment destination relative to developed economies.Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kansainvälisen hajauttamisen tarjoamia hyötyjä erityisesti kehittyvien ja rajamarkkinoiden osalta. Tarkoituksena on tutkia kehittyneitä, kehittyviä ja rajamarkkinoita sisältävien optimaalisesti rakennettujen portfolioiden suorituskykyä sekä mitata, parantaako varojen allokaatio kehittyville ja rajamarkkinoille sijoitussalkun suorituskykyä. Kehittyvien ja rajamarkkinoiden tarjoaman hajautushyödyn arvioimiseksi tässä tutkimuksessa on muodostettu yhteensä kuusi optimaalista portfoliota. Ensimmäinen vertailuportfolio (P1) sisältää ainoastaan eurooppalaisia kehittyneitä talouksia. Toinen portfolio (P2) sisältää kehittyneitä ja kehittyviä markkinoita, kun taas kolmas portfolio (P3) koostuu kehittyneistä ja rajamarkkinoista. Jotta voitaisiin arvioida optimaalisen allokaation muodostamista alueellisten kehittyvien ja rajamarkkinoiden osalta, portfoliot neljä (P4) ja viisi (P5) koostuvat kehittyneistä markkinoista sekä alueellisista kehittyvistä ja rajamarkkinoista. Portfoliossa kuusi (P6) yhdistetään kaikki tutkimukseen valitut indeksit kehittyneiden, kehittyvien ja rajamarkkinoiden osalta. Tutkimus on toteutettu hyödyntämällä kahta erilaista portfolion optimointimenetelmää. Ensimmäisessä menetelmässä tavoitteena on minimoida sijoitusportfolion varianssi, ja vastaavasti toisessa optimointimenetelmässä minimoidaan portfolion semivarianssi. Optimaalistesti muodostettujen portfolioiden suorituskykyä mitataan kolmen eri yleisesti käytetyn mittarin avulla. Tämän tutkimuksen empiiriset tulokset osoittavat, että vaikka kehittyvät markkinat ja rajamarkkinat tarjoavat optimaalisesti muodostetuissa sijoitusportfolioissa hajautushyötyjä, näiden markkinoiden suorituskyvyssä on merkittäviä eroja. Tulokset osoittavat, että kehittyvien markkinoiden osuus optimoidussa portfoliossa vähenee kun rajamarkkinoiden painoa portfoliossa lisätään, mutta silti kehittyvien markkinoiden, erityisesti EM Asia indeksin suorituskyky on selvästi parempi kuin rajamarkkinoille sijoittavien indeksien. Rajamarkkinoiden riskiä minimoivasta vaikutuksesta huolimatta niiden tarjoamia tuottoja ei voida pitää sijoittajan näkökulmasta kovinkaan houkuttelevina. Yleisesti, molempien optimaalisesti muodostettujen portfolioiden performanssin osalta tulokset osoittavat, että hajauttaminen kehittyville markkinoille vähentää salkun varianssia sekä parantaa sijoitusportfolion riskikorjattua tuottoa. Tämän tutkimuksen tulokset alleviivaavat kehittyvien talouksien merkitystä optimaalisesti hajautetussa portfoliossa, vaikka alueellisten erojen voidaan sanoa olevan huomattava. Tämän tutkimuksen avulla sijoittaja voi arvioida erilaisten vähemmän kehittyneiden maantieteellisten alueiden houkuttelevuutta sijoituskohteena suhteessa kehittyneisiin talouksiin

Kilpailulain ja sopimusoikeuden näkökulmasta: Millainen sopimusmuoto synnyttää kartelli?

Euroopan unionin kilpailulainsäädännön tavoitteena on luoda yrityksille toimintaympäristö, jossa ne voivat kilpailla terveillä markkinoilla. Tätä tavoitetta toteutetaan edistämällä ja suojaamalla toimivaa kilpailua Euroopan unionin kilpailusääntöjen avulla. Toimivan kilpailun tarkoitus on hyödyttää kuluttajia. Kilpailulainsäädännön mukaan yritysten laittomat sopimukset ovat kartelleja. Kartellit, jotka ovat yritysten yhteistyötä haittaavat markkinoiden toimintaa ja rajoittavat kilpailua. Kilpailua rajoitetaan usein sopimalla hinnoista tai kauppaehdoista. Tutkimuksessa tutkimusaihetta ja kysymystä tarkasteltiin kilpailuoikeuden ja sopimusoikeuden näkökulmasta. Sopimusoikeuden keskeinen laki on oikeustoimilaki, joka koskee kaikkia sopimuksia. Oikeustoimilaissa määritellään sopimuksen perussäännöt, kuten sopimuksen syntyminen, pätevyys, pätemättömyys ja sovittelu. Sopimusoikeus täydentää kilpailuoikeutta erityisesti kartellisopimusten osalta. Kilpailulainsäädäntöä ja sen horisontaalisia ja vertikaalisia rajoituksia on tarkasteltu laajasti, jotta ymmärrettäisiin, mitä kartellit ovat, millaisia niiden ilmenemismuodot ovat ja mitkä tekijät vaikuttavat kartellien syntymiseen ja menestymiseen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää horisontaalisten ja vertikaalisten sopimusmuotojen merkitystä kartellien muodostumista selittävänä tekijänä. Tutkimuksessa teoreettinen viitekehys liitettiin vahvasti markkinaoikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiin erilaisissa kartellitapauksissa, horisontaaliset ja vertikaaliset kartellit. Tutkimusmenetelmänä oli systemaattinen tulkinta, joka on keskeinen tulkintamuoto kaikessa lainsoveltamisessa. Tutkimuksessa perehdyttiin korkeimman hallinto-oikeuden ja markkinaoikeuden tekemiin päätöksiin, jotta syvennettäisiin ymmärrystä siitä, miksi yritykset päätyvät kilpailua rajoittavaan toimintaan, kartelleihin. Tapauksia tulkittiin kilpailulainsäädännön (kilpailulaki, EU: n säännökset, 101 ja 102 artiklat) pohjalta. Kokeellisen tarkastelun perusteella lähes kaikissa tarkastelluissa kartellitapauksissa motivaationa oli pyrkimys vaikuttaa hintatasoon, kilpailijan toimintaan tai jopa pois sulkemiseen markkinoilta. Tarkastelluissa tapauksissa kartellien syntyä voidaan selittää epäterveellä kilpailulla, jossa yrityksellä on määräävä markkina-asema, jota käytetään väärin. Kartellien syntyyn vaikuttivat myös kilpailijoiden palvelujen samanlaisuus sekä uusien kilpailijoiden tulon vaikeus alalle. Tutkimuksen tarkastelun perusteella havaittiin, että jotkut toimialat ovat herkempiä kartellien muodostumiselle, kun taas toisilla aloilla niiden syntyminen on vähemmän todennäköistä. Kartellien syntyminen liittyy suoraan kilpailun tasoon toimialalla, joka riippuu siitä, kuinka samankaltaisia yritysten tuotteet ovat. Kartellit ovat todennäköisimpiä markkinoilla, joilla kysynnän hintajousto on pieni. Tällöin kartellin yritykset voivat nostaa hintoja helposti ilman, että kysyntä reagoi hinnan nousuun. Mitä pienempi hyödykkeen kysynnän hintajousto on, sitä paremmat mahdollisuudet oligopoleilla on maksimoida voittonsa keskittyneillä markkinoilla

The Exploitation of Unlimited Contracts in a Recruitment Media Organization : Improving Profitability in the middle of an Economic Downturn

Especially during an economic downturn, it is essential for companies to keep the costs at minimum and focus on profitability. The economic situation has been difficult for a few years now and when different industries suffer, it naturally affects directly to the recruitment market. This master’s thesis examines the possible exploitation of unlimited contracts in a recruitment media organization. The organization offers recruitment and employer branding products to its customers. Unlimited contracts include unlimited amount of job ads posted on the website and customers pay a fixed amount per month for the contract. It has been recognized in the company that customers with unlimited contracts pay less for job ads than the ones with a price per ad contracts. The aim is to figure out if the unlimited contracts are being exploited or not and if there is a reason to reassess the pricing of these contracts. It describes whether there is a relationship between the number of posted job ads and the yearly contract price. Another point to examine is if the yearly fee influences whether the customer is using extra visibility and employer branding products together with their unlimited contract. The data is from the recruitment media organization’s internal data base and is collected from January 2023 to November 2023. The research method used is linear regression model. Both the results and suggestions based on the results as well as conclusions (21 pages) have been excluded from the published version because of the sensitivity of the data