Intia maalimantaloudessa

Intian merkitys maailmantaloudessa on vielä pieni, mutta maan kansainvälinen merkitys on noussut nopeasti erityisesti IT-palvelujen tuotannon ja kaupan nopean kasvun takia. Intian talouden avautuminen ja siihen liittyvä talouskasvun nopeutuminen alkoi myöhemmin kuin Kiinassa. Osin tästä syystä Intian teollinen sektori on vahvistunut huomattavasti Kiinaa heikommin. Kun Kiinan avautuminen alkoi 1970-luvun lopulla, niin Intiassa avautumisen ensi askelia otettiin 1980-luvulla. Varsinainen talouden avautuminen ja markkinaehtoistuminen alkoi vuoden 1991 vakavasta vaihtotasekriisistä ja sitä seuranneesta talouden uudistusohjelmasta. Tätä ennen puhuttiin yleisesti ns. ”hindukasvusta”, johon noin 1.5 prosentin vuotuiseen henkeä kohden laskettuun hitaaseen kasvuun Intian katsottiin kulttuurisista syistä sidotun. Reformit ja maan omavaraisuuspolitiikan muuntaminen avoimeen suuntaan ovat lisänneet maan talouskasvua tuntuvasti. Intia on osin englanninkielentaitoisen väestönsä ansiosta pystynyt olemaan esimerkiksi IT-palvelujen maailmankaupan edelläkävijöitä. Intian talouskasvu on ollut vuoden 1991 kriisin jälkeen noin neljä prosenttia vuodessa henkeä kohden laskettuna. BKT:n vuotuinen keksikasvu on ollut noin 6 prosenttia. Kasvunäkymät ovat hyvät myös pitkällä aikavälillä, koska työvoima lisääntyy nopeasti, investointitahti ja tuottavuuden kasvu kiihtynevät mm. lisääntyvien ulkomaisten investointien tukemana ja talouden toimintaa rajoittavien säännösten keventyessä. Intia on vieläkin tulotasolla mitattuna selvä alisuoriutuja, jos sitä verrataan muihin kehittyviin maihin

Masiinan sisältä

Masiinan sisältä on kulutuskulttuuria tutkiva teos. Se valaisee sekä kulutuskäyttäytymiseemme johtaneita seikkoja, että siitä aiheutuneita ongelmia. Käsittelen teorioita, kuten miten 1920-luvun lama on johtanut suunnitellun hajoamisen syntyyn, miksi nykyelektroniikka on hajoaa helpommin kuin vanha ja yksinkertainen, ja miksi uuden laitteen osto tuntuu kannattavammalta kuin vanhan korjaaminen. Pohdin myös miten länsimainen kuluttaminen vaikuttaa Ghanalaisten elämään ja tuhoaa Afrikan luontoa, ja kuinka lahjoitetut vaatteet johtavat järjettömiin jätemääriin ja Afrikan vaateteollisuuden kuihtumiseen. Olen löytänyt myös mahdollisen vastauksen kulutuskulttuuriin kyllästyneille: degrowth eli kulutuksen hidastamisen kautta voidaan mahdollisesti hidastaa pallomme tuhoutumista. Sarjan visuaalinen ilme on seistsemän graafista kuvaa koneista, jotka on purettu ja aseteltu tarkkaan järjestykseen. Koneet – kamera, puhelin, lamppu, kirjoituskone, faksi, kelamankka ja kello– edustavat nykypäivän koneiden tai asioiden edeltäjiä niin symbolisesti kuin käytännön tasolla. Inspiraation lähteitä ovat niin sosiaalinen media, erityisesti Things Organised Neatly –blogi, kuin isäni suuri rakkaus: vanhat autot ja niiden kokoaminen.Inuti apparaten är en serie som undersöker konsumtionskulturen. Jag tar fram både saker som har lett till konsumtionskulturen och vad den orsakar. Jag belyser teorier, som till exempel hur 1930-talets lågkonjunktur har lett till planerad föråldring, varför dagens elektronik går lättare sönder än gammal och simpel sådan, och varför det är mera lönsamt att köpa nytt än att reparera det gamla. Jag undersöker också hur västerländsk konsumtion påverkar livet i Ghana, och hur donerade kläder leder till absurda mängder av avfall och förstör Afrikas egen klädindustri. Jag har också hittat, i alla fall en lösning till problemet: degrowth, alltså hur man genom att minska konsumtionen kanske kan sakta ner förstörningen av vår planet. Den visuella serien består av sju grafiska bilder av apparater, som jag har plockat isär och ställt ut i en noggrann ordning. Apparaterna – lampan, bandspelaren, kameran, klockan, faxen, telefonen och skrivmaskinen – representerar föregångare till moderna apparater och saker, både symboliskt och i praktiken. Jag har dragit inspiration både från sociala medier, speciellt Things Organised Neatly–bloggen, och från min pappas stora kärlek: gamla bilar och renovering av dem.Inside the machine is a series that investigates the consumption culture. I disclose both reasons that led to consumption culture and what it causes. I enlighten theories like for example how 1930’s big depression has caused planned obsolescence, why modern technology breaks easier than older and simpler technology, and why is it more valuable to buy a new than repair the old. I investigate also how western consuming affects life in Ghana and how clothes donations lead to absurd amounts of waste and destroy Africa’s own clothes industry. I have also found at least one answer to the problem: degrowth –how reducing consumption might slow down the destruction of our planet. The visual side is a series of seven graphical pictures of machines that I have disassemble and arranged in a precise order. The machines – a lamp, a tape recorder, a camera, a clock, a fax, a telephone and a typewriter – represent predecessor of modern machines and things, both symbolically and in practice. I’ve got the inspiration from both social media, especially Things Organized Neatly –blog, and from my father’s big passion: old cars and their renovation.Innehåller 7 stycken 90x90 cm diasec bilder

Kriisi-istunto : Dialogi ekologiseen hyvinvointivaltioon siirtymisestä

Miten turvaamme hyvinvoinnin ekologisen kriisin aikakaudella? Voiko hyvinvointivaltion irrottaa lyhytnäköisestä talouskasvun tavoittelusta? Millaista on ekososiaalinen hyvinvointi? Miten voimme toimia paremman tulevaisuuden luomiseksi? Ekologisen kriisin vaikutukset suomalaiseen hyvinvointivaltioon tunnistetaan vielä heikosti. Yhteiskuntaamme hallitsee tarina taloudellisen kasvun ja elintason nousun välttämättömyydestä ihmisten hyvinvoinnin turvaajana. Sen tilalle tarvitaan uusia tarinoita ja uusia merkityksiä, jotka suuntaavat kohti ekososiaalista hyvinvointivaltiota. Tarvitaan ajattelu- ja tunnelukoista irtipääsyä sekä yhteen kokoontumisia ja yhteistoimintaa. Yksinkertaisesti: tarvitaan dialogia. Tässä kirjassa kaksitoista eri tieteenalojen tutkijaa käy dialogia luontoperustaltaan kestävästä hyvinvointivaltiosta. Dialogi liikkuu sekä syvissä arvokysymyksissä ja käsitteellisissä määrittelyissä että uudenlaisten hyvinvointikäytäntöjen pohdinnoissa.20,00 euro

Miksi Kapitalistit Eivät Halua Talouden Elpyvän (Why Capitalists Don't Want Recovery)

Motiivinsa onkin kasvattaa valtaansa suhteessa muihin? Tällöin kapitalisteilla on hyvä syy rakastaa kriisiä ja jämähtää paikoilleen. Suomennos: Matias Kaupp

Metsäsektorin suhdannekatsaus 2014-2015

Tekninen toimitus: Sari Elomaa (taitto, kuvat), Jouni Hyvärinen (kansi)Yhteenveto Jari Viitanen ja Antti Mutanen ... 3 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys ... 8 1.1 Kansainvälinen talous Jari ... 8 Ikkuna: Ennustamisen sietämätön vaikeus Jari ... 11 1.2 Kotimaan talous Jari Viitanen ... 15 Metsäteollisuus ... 16 2.1 Saha- ja vaneriteollisuuden vienti ja tuotanto Riitta Hänninen ja Antti Mutanen ... 16 2.2 Massa- ja paperiteollisuuden vienti ja tuotanto Maria Riala ja Juha Laitila ... 20 2.3 Metsäteollisuuden kustannukset ja kannattavuus Antti Mutanen ... 25 Ikkuna: Metsäteollisuuden kustannusrakenne Antti Mutanen ... 27 2.4 Metsäteollisuuden työllisyys Sinikka Västilä ... 30 Metsätalous ... 33 3.1 Puuvarojen käyttö Kari Härkönen ... 33 3.2 Raakapuumarkkinat Jussi Leppänen ja Esa Uotila ... 35 Ikkuna: Kanto- ja vientihintojen suhteen kehitys Antti Mutanen ja Jari Viitanen ... 36 3.3 Bioenergiamarkkinat Johanna Routa ja Tanja Ikonen ... 40 3.4 Yksityismetsien investoinnit ja kannattavuus Esa Uotila ... 44 3.5 Metsätalouden työllisyys Sinikka Västilä ... 46 Ennusteiden osuvuus 2003–2013 Jari Viitanen ja Riitta Hänninen ... 4

Suomen metsäteollisuuden uusien mahdollisuuksien aluetaloudelliset vaikutukset

Biojalostamo lisäisi talouskasvua ja työllisyyttä Tutkimuksessa selvitettiin biojalostamotoiminnan aluetaloudellisia vaikutuksia Kymenlaakson ja Satakunnan maakuntiin. Biodieselin valmistus kohentaisi molemmilla alueilla talouskasvua yhteensä 3,0–3,5 prosenttiyksiköllä eli noin 200 miljoonalla eurolla vuoteen 2020 mennessä. Työllisyys paranisi Kymenlaaksossa 437 ja Satakunnassa 420 henkilötyövuodella. Biojalostamotoiminta näyttäisi tukevan työllisyyttä suhteellisesti vähemmän kuin talouskasvua johtuen alan pääomavaltaisuudesta. Kymenlaakso hyötyisi biojalostamosta hiukan enemmän kuin Satakunta johtuen aluetalouksien rakenteellisista eroista. Metsäteollisuuden menetyksiä voitaisiin kompensoida Kymenlaakso on kärsinyt metsäteollisuuden supistumisesta tähän asti suurimmat menetykset. Biojalostamon perustaminen Kymenlaaksoon voisi merkittävästi korvata paperin tuotannon laskusta aiheutuneita menetyksiä. Talouskasvun suhteen biojalostamo voisi korvata puolet menetyksistä. Työllisyysmenetyksistä biojalostamotoiminta pystyisi kompensoimaan noin neljäsosan. Tukien merkitystä biojalostamon aluetaloudellisiin vaikutuksiin selvitettiin tukityypeittäin ja -tasoittain. Sekä raaka-aine- että tuotantotukivaikutukset jäivät simuloinneissa vaatimattomiksi. Tukien tehottomuutta selittää niiden pienuus. Muut toimialat kärsivät biojalostamoalan tukemisesta, mikä vähentää tukien aluetaloudellista vaikuttavuutta. Toisaalta reaalimaailmassa tuet voivat olla ratkaisevassa asemassa bioenergia-alan käynnistyessä ja sen kehityksen alkumetreillä. Bioenergia-strategian mukainen kehitys tuottaisi tulosta Bioenergian käytön lisäämisen aluetaloudellista vaikuttavuutta tutkittiin Keski-Suomen maakuntaa koskevan tapaustutkimuksen avulla. Vaikutusten laskenta pohjautui maakunnan bioenergian käytön tavoitteiden mukaisiin määriin. Mikäli bioenergian käyttö kasvaisi Keski-Suomessa neljällä terawattitunnilla vuoteen 2015 mennessä, vaikutus talouskasvuun olisi yhteensä 0,5 prosenttiyksikköä eli 35 miljoonaa euroa. Maakunnan työllisyys paranisi yli 200 henkilötyövuodella. Todennäköisesti myönteisiä aluetalousvaikutuksia vahvistaisi vielä alueen energiaostoista johtuvien vuotojen väheneminen energiaomavaraisuuden kasvaessa. Keski-Suomelle voisi kertyä hyötyjä myös bioenergiateknologian alan laitevalmistuksen osaamisen lisääntymisen kautta. Biojalostamotoiminta on täysin uudenlaista toimintaa, joten tilastollista seurantatietoa tältä alalta ei ole käytettävissä. Julkisia teknis-taloudellisia selvityksiä biodieselin tuotannosta on saatavilla suhteellisen niukasti. Koska simuloinneista saadut tulokset perustuvat biojalostamolle oletettuun kustannusrakenteeseen, tuloksia on tästä syystä käsiteltävä vain suuntaa-antavina. Ruralia-instituutti suosittaa biojalostamotoiminnan aluetaloudellisten vaikutusten seuraamista ja laskelmien päivittämistä, kun tarkempaa tietoa biojalostamon tuotannon kustannuksista ja tuotteiden kysynnän rakenteesta on saatavilla. Biojalostamon kustannusrakenne. Biojalostamotoiminta kompensoisi noin puolet massa- ja paperiteollisuuden supistumisesta aiheutuneista talouskasvun menetyksistä Kymenlaaksossa