Hyvän keittiömestarin tiedot ja taidot hienossa ravinto-lassa ammattilaisten kertomana

Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää mitä keittiömestarin työ on ja mitkä ovat hyvänmestarin tiedot ja taidot hienossa ja hyvätasoisessa illallisravintolassa. Työssä pyrittiin myös selvittämään mitä fine dining on. Tutkimuskysymykset olivat: (1) Mitä on fine dining, (2) millainen on keittiömestarin ammatti ja (3) mitkä ovat hyvän keittiömestarin tiedot ja taidot? Työ on laadullinen tutkimus ja se toteutettiin teemahaastattelujen avulla. Työtä varten haastateltiin kymmentä ravintola-alan ammattilaista, eri taustoineen ja kokemuksineen. Haastateltavia yhdistävä tekijä oli, että heillä on ollut keittiömestareita alaisina tai rinnakkaisina. Työssä ei haastateltu keittiömestareita, vaan halutut tiedot ja taidot selvitettiin henkilöiltä, jotka työskentelevät päivittäin keittiömestarin kanssa. Työn tekeminen alkoi tietoperustan kasaamisesta syksyllä 2016. Teemahaastattelun kysymysrunko muodostettiin tietoperustan pohjalta ja ensimmäinen haastattelu toteutui talvella. haastatteluja tehtiin vuoden 2017 kesään asti, jolloin haastattelut litteroitiin ja analysoitiin. Sisältöanalyysissä löydettiin ydinkäsitteitä ja poikkeavuuksia, joista muodostui työn tulokset. Työ valmistui vuoden 2017 lopussa. Tuloksien mukaan fine diningin määritelmällä tarkoitetaan ruoan ja palvelun todella hyvää laatua, kun siihen on ennen liitetty vahvasti luksusmiljöö ja hienostelu. Keittiömestarin työtehtäviä kuvattiin näin: keittiömestari on kokki, joka johtaa keittiön henkilökuntaa, suunnittelee ruokatuotteen, vastaa ruokatuotteen laadusta ja ravintolan tuloksesta keittiön osalta. Kokin ja keittiömestarin erottaa toisistaan siis hallinnolliset työt sekä johtaminen. Päätulokset hyvän keittiömestarin tiedoista ja taidoista ovat: Hyvät ruoanlaittotaidot; suunnittelemansa tuote pitää pystyä valmistamaan. Keittiömestarin pitää olla luova ja hänellä on oltava aistitiedot kunnossa. Erikoisruokavaliot pitää tuntea hyvin ja ravitsemuksen perusteet on oltava kunnossa. Hänen on oltava hyvä ihmisten johtaja, joka on alaisia kohtaan tasavertainen. Hänellä tulee olla erinomaiset kommunikointi ja vuorovaikutustaidot. Työssä vaaditaan suunnitelmallisuutta ja organisointikykyä. Liikkeenjohdolliset taidot ja tuloslaskeman lukujen ymmärtäminen ovat tärkeitä taitoja. Keittiömestarin kannattaa myös verkostoitua alan muihin ammattilaisiin ja sidosryhmii

Ravintoloitsijoiden näkemys hyvästä tyypistä ravintolan salissa

Opinnäytetyön aiheena on tutkia ravintoloitsijoiden näkemys hyvästä tyypistä ravinto-lan salissa. Lähtökohtana tälle tutkimukselle on tutkijan oma mielenkiinto ja uteliaisuus aihetta kohtaan. Tutkimuksen tietopohjassa käytetään kirjallisuutta ja aikaisemmin teh-tyjä tutkimuksia palvelutyöstä ja laadukkaan palvelun tuottamisesta, yksilöstä, persoo-nallisuuden piirteistä, sosiaalisista taidoista, vuorovaikutuksesta sekä osaamisesta, joita käytettiin pohjana tutkimuksen laatimiselle. Tavoitteena tälle opinnäytetyölle on selvittää millainen persoona on hyvä tyyppi sali-työntekijänä. Millaisia ominaisuuksia ja piirteitä tulee salihenkilön omata, jotta häntä voi kutsua hyväksi tyypiksi työpaikalla. Tavoitteena on saada mahdollisimman laaja ja monitahoinen näkemys. Opinnäytetyö on toteutettu käyttäen kvalitatiivista tutkimusmenetelmää hyödyntäen teemahaastattelua. Tutkimukseen haastateltiin viittä helsinkiläistä ravintoloitsijaa, joilla on yhdestä kolmeen omaa ravintolaa ja he ovat tiiviisti mukana ravintolan arjessa. Haastattelut suoritettiin huhtikuussa 2014 ja itse opinnäytetyö toteutettiin tammi-huhtikuun välisenä aikana 2014. Haastatteluista saadut tulokset olivat laajat ja monipuoliset. Ravintoloitsijoiden näke-mykset yhtyivät paljolti toisiin, mutta tuloksissa löytyi myös näkemyseroja. Yleisimmät ominaisuudet, joita ravintoloitsijat mainitsivat hyvän tyypin omaavan, ovat ulospäin-suuntautuneisuus, hyvä asenne, hyvät sosiaaliset taidot sekä pelisilmä ja tilanteenluku-taito

Hoitotyöntekijöiden valmiudet näyttöön perustuvassa hoitotyössä : kirjallisuuskatsaus

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata hoitotyöntekijöiden valmiuksia toteuttaa näyttöön perustuvaa hoitotyötä. Tutkimustehtävänä oli selvittää 1) Millaiset ovat hoitotyöntekijöiden asenteet näyttöön perustuvaa hoitotyötä kohtaan ja 2) Millainen on hoitotyöntekijöiden tietoperusta näyttöön perustuvassa hoitotyössä sekä 3) Millaiset ovat hoitotyöntekijöiden taidot toteuttaa näyttöön perustuvaa hoitotyötä. Tämä opinnäytetyö on osa suurempaa kehittämisprojektia Näyttöön perustuvan hoitotyön osaamisen vahvistaminen työelämässä, joka toteutetaan Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Helsingin kaupungin terveyskeskuksen akuuttisairaalaosastojen sekä Bournemouthin yliopiston yhteistyönä. Kirjallisuuskatsauksen aineisto muodostui 16 hoitotieteellisestä artikkelista. Aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan hoitohenkilökunta pitää mahdollisuutena kehittyä paremmaksi näyttöön perustuvassa hoitotyössä. Näyttöön perustuvan hoitotyön projekteihin osallistuneen henkilökunnan asenne muuttui positiivisemmaksi tutkittua tietoa kohtaan ja kehitti heidän taitojaan tutkitun tiedon käytöön. Esteenä näyttöön perustuvalle hoitotyölle on osaavien hoitajien puute ja vastustus sekä haluton asenne tutkimustietoa ja sen hyödyntämistä kohtaan. Myös ajan puute, rahoitus, internetyhteydet, työn kuormittavuus, yhteistyön puute ja henkisen tuen puute koettiin esteiksi. Hoitajat arvioivat itsensä aloittelijoiksi tutkimustiedon löytämisessä ja tarkastelussa. Näyttöön perustuvat tiedon lähteet tunnettiin huonosti ja hoitotieteellisiä tutkimuksia käytettiin vähän. Koulutus vaikutti tietolähteiden käyttöön positiivisesti. Edistävinä tekijöinä tutkimustiedon hyödyntämiselle mainittiin tutkimuksen esittely ja tutkimuksen lukemisen opetus sekä tutkimuksesta saatava hyöty käytäntöön. Osa hoitajista hyödynsi hyvin tutkimustietoa hoitotoimien hallinnassa ja potilaiden hoidossa. Kokeneemmat hoitajat olivat varmempia käyttämään tutkimusnäyttöä ja kokemus toi varmuutta soveltaa lukemaansa hoitotyöhön. Näyttöön perustuvan hoitotyön esteenä oli tutkimustiedon vieraskielisyys. Tutkimusraporteilta odotettiin tulosten sovellettavuuden selvittämistä, helpompaa saatavuutta ja parempaa tarjontaa sekä raportin tulisi olla omalla kielellä.The Purpose of this study was to describe nurses’ readiness to practice evidence-based nursing. The aim was to clarify nurses’ attitudes, knowledge and skills concerning evidence-based nursing. This study forms a part of a larger development project called Development of Competence in Evidence-based Nursing Practice which is carried out as a joint venture with Helsinki Metropolia University of Applied Sciences, the acute wards of Helsinki Health Centre and Bournemouth University. The data for this study was collected from nursing science publications. The total number of articles was 16. The method used in the analysis of the data was deductive content analysis. According to the results, the nursing staff see themselves capable of improving in evidence-based nursing. The evidence-based nursing projects changed the attitudes of the staff towards research knowledge in a more positive direction. The projects also developed the skills of the staff in using research knowledge. Obstacles for evidence-based nursing are the on deficiency and resistance of skillful nurses and also a reluctant attitude towards research knowledge and its exploitation. Also, the lack of time, funding, internet connections, cooperation and mental support as well as high work load were seen as barriers. Nurses evaluated themselves as beginners in finding and reviewing the research knowledge. The sources of knowledge on evidence-based nursing were poorly known and studies in nursing were hardly ever used. Education affected the use of knowledge sources in a positive way. Introduction of a study, teaching how to read it and practical benefits of it were mentioned as promoting factors in using knowledge sources. Some of the nurses used the knowledge sources well in mastering the nursing chores and patient care. The more experienced nurses were more confident in using evidence-based nursing and in applying their knowledge to the work. What hindered the evidence-based nursing was research knowledge written in a foreign language. It was expected that the research reports should explain how the findings could be applied into practice, they should also be more easily accessible and there should be a better supply of them. The reports were also expected to be in one’s own native language

Sirkusta varhaiskasvatukseen : Sirkusopas 5-6-vuotiaiden lasten ryhmiin

Tässä toiminnallisessa opinnäytetyössä on valmistettu sirkuskansio varhaiskasvattajien käytettäväksi heidän toimintansa suunnittelemisen tueksi päivähoidossa. Sirkuskansio on tehty päivähoidon työntekijöiden tarpeeseen, ja sen sisältö on valittu varhaiskasvattajien näkökulmasta. Kansiosta on pyritty tekemään selkeä ja helppokäyttöinen, jotta jokainen varhaiskasvattaja osaa sitä käyttää ja voi hyödyntää kansion materiaaleja varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään kolmea lapsen eri kehitysosa-aluetta varhaiskasvatuksessa: sosiaalista-, liikunnallista- sekä taidekasvatuksellista kehitystä. Lisäksi kuvataan, kuinka sirkus voi osaltaan kehittää näitä lapsen kehitysosa-alueita osana päivähoidon arkea. Sirkuksen hyödyntäminen varhaiskasvatuksessa onnistuu parhaiten, kun se liitetään mukaan osaksi jokapäiväistä ja monipuolista toimintaa. Siksi teoriaosuudessa tuodaan esiin sirkuksen hyödyt lapsen kehitykselle monesta eri näkökulmasta, vaikka työn teoria painottuukin erityisesti lapsen sosiaalisen kehityksen tarkasteluun. Opinnäytetyön toiminnallinen produkti, sirkuskansion valmistaminen, avataan vaiheittain aina sisällön määrittämisestä valmiin kansion kokoamiseen saakka. Sirkuskansion sisältöön on myös vaikuttanut päiväkoti Sakaran henkilökunta. Materiaalisisältö kansioon koottiin yhteisten keskustelujen sekä toisen opiskelijan oman sirkustaiteen osaamisen pohjalta. Sirkusaiheinen kansio sisältää sirkusaiheista musiikkia, kirjallisuutta, askartelua ja temppukortit. Tämän projektin tuotoksena syntyi 36-sivuinen monipuolista materiaalia kattava sirkuskansio, jota voidaan käyttää kaikissa 5–6-vuotiaiden lasten päiväkotiryhmissä. Sirkuskansio voidaan ottaa helposti käyttöön jokaisessa päivähoitoyksikössä ympäri maan, sillä koko kansio löytyy liitteenä tämän opinnäytetyön lopusta.In this functional bachelor thesis project a circus folder was prepared for the use of early childhood educators to support the planning of their activities in daycare. The circus folder was made for the needs of daycare workers and the content of it was chosen from the point of view of the early childhood educators. The first part of the theory is about three different developmental areas in early childhood education: social, motoric and art education development. In addition, it is described how circus can help to develop these child development areas as a part of day care. The use of the circus in early childhood education is the most successful when it is included into everyday and versatile activities. Therefore, there is a section in the theory about the benefits of the circus to the development of the child from many different perspectives even if the theory is focused especially on the social development of children. The functional product of the thesis, making a circus folder, is described step by step from defining the content until the finished folder is compiled. The workers of kindergarten Sakara have also affected the content of the folder. The material content was collected based on the joint discussions and the expertise of circus arts by one of the authors. The circus folder includes music, literature, hobby crafts and trick cards with circus theme. The result of this project was a 36-page versatile circus folder that can be used in all 5–6-year-old children's nursery groups. The circus folder can be easily introduced in each day care unit around the country, as the entire folder can be found attached at the end of this thesis

Valmistuvan sairaanhoitajaopiskelijan lääkehoidon osaaminen

Tämä opinnäytetyö on osa Turun ammattikorkeakoulun Turvallinen lääkehoito – kehittämishanketta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa valmistuvan sairaanhoitajaopiskelijan lääkehoidon osaamisesta viimeisellä lukukaudella. Saatuja tietoja voidaan hyödyntää lääkehoidon opetuksen kehittämisessä. Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena. Tutkimuksessa käytettiin strukturoitua kysely-lomaketta, joka pohjautui aikaisempiin tutkimuksiin ja kirjallisuuteen. Tutkimuksessa testattiin opis-kelijoiden hoitotyön eri osa-alueiden osaamista. Näitä osa-alueita ovat: lääkelait ja säädökset, lääk-keiden käsittely ja käyttökuntoon saattaminen, lääkkeiden vaikutukset, lääkkeen antaminen potilaalle, kliininen farmakologia, lääkelaskenta, lääkkeen anto laskimoon, lääkehoidon vaikutusten seuranta ja dokumentointi sekä osassa myös potilaan lääkehoidon ohjaus. Aineistonkeruu toteutettiin keväällä 2008 ja 2009 sekä syksyllä 2009. Tutkimuksiin osallistui 67 sairaanhoitajaopiskelijaa. Saadut vastaukset analysoitiin SPSS Statistics 17.0- ohjelmalla. Valmistuvan sairaanhoitajan oletetaan olevan heti valmistuttuaan pätevä toteuttamaan turvallisesti ja laadukkaasti lääkehoitoa. Aikaisemmat tutkimukset kuitenkin osoittavat puutteita valmistuvien sairaanhoitajien lääkehoitoon liittyvässä osaamisessa. Lisähaastetta turvalliseen lääkehoidon toteu-tukseen sekä käytännössä että lääkehoidon koulutuksessa tuovat lääkehoidon mahdollisuuksien laajentuminen ja lääkkeiden käytön lisääntyminen. Lääkkeet ovat myös entistä tehokkaampia. Sekä lääkkeiden antotapoja, reittejä ja lääkemuotoja kehitellään tehokkaasti. Tutkimustuloksista ilmeni että kyselyyn vastanneiden sairaanhoitajaopiskelijoiden lääkehoidon ko-konaisosaaminen kolmen eri mittauskerran välillä oli tyydyttävää. Teoreettiset lääkehoidon osaami-sen taidot olivat keskimäärin puutteellisia, ainoastaan lääkelaskujen osaaminen oli hyvää. Käytän-nön lääkehoitotaidoista osaaminen oli parhainta seurannan ja dokumentoinnin osalta, puutteellisinta lääkkeiden antamisen osalta.This thesis is part of Safe medical care -project that is launched by Turku University of Applied Sciences. This thesis purpose is to yield information about undergraduate nurses´ knowledge in drug therapy during the final semester. The information provided from this thesis can be utilized in developing the curriculum in drug therapy education. This thesis was executed as quantitative survey. The survey was collected using as structured questionnaire that was based on previous researches and literature. The questionnaire tested stu-dents’ knowledge in different aspects of nursing and drug therapy. These aspects were legal code and regulations of drug therapy, processing and handling of pharmaceuticals, effects of pharma-ceuticals, administrating pharmaceuticals to patients, clinical pharmacology, medical calculation and administrating intravenous pharmaceuticals, interactions of pharmaceuticals and documentation and guidance of patients. The data were collected during spring 2008, spring 2009 and fall 2009. The data involved 67 undergraduate nurses. The gathered data were analyzed using statistical methods (SPSS Statistics 17.0- program). Graduate nurses are expected to be qualified to execute safe and good drug therapy. However previous researches implicate deficiencies in undergraduate nurses´ knowledge in different aspects of drug therapy. The broaden potential of drug therapy and the increased use of pharmaceuticals places more challenges to the practice and education of drug therapy. Pharmaceuticals are also more efficient and the ways of distributing pharmaceuticals are developed efficiently. Based on the results graduating nurses´ knowledge of drug therapy in all three realizations was mainly satisfactory. The theoretical knowledge in drug therapy was on average insufficient. Only the proficiency in medical calculation was good. The practical knowledge was best possessed in inte-ractions of pharmaceuticals and documentation. Knowledge was most insufficient in administrating pharmaceuticals to patients

Esiopetuskirjat tukemassa koulu- ja oppimisvalmiuksien kehitystä

Pro gradu -tutkielmassa tarkastelemme esiopetuskirjoja koulu- ja oppimisvalmiuksien näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa koulu- ja oppimisvalmiuksia kuvataan kognitiivisen, sosioemotionaalisen ja fyysisen kompetenssin sekä niiden ulottuvuuksien kautta. Tutkimusongelmana on: Mitä koulu- ja oppimisvalmiuksien kompetensseja esiopetuskirjojen tehtävillä tuetaan? Tutkimusaineistona on viisi eheytettyä esiopetuskirjaa kolmelta eri kustantajalta. Teoreettinen viitekehys rakentuu esiopetusikäisen lapsen kehityksen ja oppimisen tarkastelusta sekä koulu- ja oppimisvalmiuksien kompetensseista. Tutkimuksemme on laadullinen ja perustuu teorialähtöiseen sisällönanalyysiin. Olemme luokitelleet ja tyypitelleet esiopetuskirjojen tehtävät teoriassa esiintyvien käsitteiden mukaisesti. Sisällönanalyysin tueksi kvantifioimme luokitellut tehtävät. Tarkastelimme, miten koulu- ja oppimisvalmiuksien eri kompetenssit jakaantuvat esiopetuskirjoissa. Lisäksi syvensimme analyysia tutkimalla, mitä kompetenssien ulottuvuuksia tehtävät tukevat. Tutkimustuloksemme osoittavat, että kognitiivinen kompetenssi ja sen ulottuvuudet korostuvat esiopetuskirjojen tehtävissä. Tehtävillä pyritään tukemaan erityisesti lapsen kielen ja ajattelun kehittymistä. Esiopetuskirjoilla voidaan tukea myös sosioemotionaalista ja fyysistä kompetenssia. Kyseisiä kompetensseja tukevien tehtävien osuudet olivat esiopetuskirjoissa kuitenkin huomattavan pieniä. Tehtävien päätavoitteissa sosioemotionaalinen ja fyysinen kompetenssi usein yhdistyivät kognitiiviseen kompetenssiin. Yhdistyminen näyttäytyi selkeänä myös kompetenssien ulottuvuuksia tarkasteltaessa. Esiopetuskirjoissa lap-sen koulu- ja oppimisvalmiudet näyttäytyvät ennen kaikkea kognitiivisina taitoina, mutta kirjat antavat mahdollisuuden myös muiden kompetenssien kehittämiseen

Musiikkipedagogin työllistymismahdollisuuksia

Tämä opinnäytetyö esittelee seitsemän haastattelemaani ammattikorkeakouluopintonsa päättänyttä musiikin opiskelijaa ja heidän kokemuksiaan työelämän alkuvaiheista. Näiden haastattelujen myötä voidaan päästä sisälle muusikon arkeen ja nähdä erilaisia mahdollisuuksia sijoittua työelämään tänä päivänä. Freelancemuusikko määrittelee keikkojen ja oppilaiden määrällä oman työmääränsä, vapaa-aikansa ja palkkansa. Hänellä on vapaus määrätä itse tekemisistään, mutta samalla hänen on oltava valppaana saadakseen töitä riittävästi. Monet kokevat vaikeana sen, että muusikon palveluammatissa pitää olla yrittäjämäinen asenne ja yrittäjän taidot. Tulee osata mainostaa ja myydä omia taitojaan, löytää asiakkaita ja säilyttää jo hankittu asiakaskunta. Koska freelancemuusikon tulot ovat epävakaat, kultaisen keskitien löytäminen työn ja vapaa-ajan välillä on vaikeata. Vaarana voi olla se, että freelancer haalii töitä yli voimavarojensa silloin, kun niitä on tarjolla.This study presents seven already graduated polytechnic music students and their experiences of their work life. With the help of these interviews one can get an insight into the practical life of a musician and see different possibilities for positioning oneself in the work life. Having the ability to decide the number of performing jobs and students to take, a freelance musician can define his work load, free time and salary. He has the freedom to choose what to do, but at the same time he has to stay alert in order to get enough work. Many people find it difficult that in the service life of a musician one has to have an entrepreneurial attitude and skills. One has to advertise and sell his skills, find clients and retain the already existing clients. Since the income of a freelance musician can be unstable, it can be difficult to find the golden path between working hours and leisure time. There is also the danger that a freelance musician gets overloaded with work when the demand is high

Opiskelijan kokemuksia tiimiyrittäjyydestä tietotekniikan koulutusohjelmassa

Tämän työn tarkoituksena oli tarkastella tiimiyrittäjyyden kokemuksia tietotekniikan koulutusohjelmassa opiskelijan näkökulmasta Saimaan ammattikorkeakoulussa. Työssä esille nousee opiskelijan näkemys siitä, kuinka opiskelu on koettu tiimiyrittäjyyden opintolinjalla. Työssä tarkastellaan, mitä valmiuksia tiimiyrittäjyys on antanut työelämään, kuinka tietotekniset valmiudet ovat kehittyneet ja mitä kehitettävää opintolinjalla olisi ollut. Opinnäytetyön tutkimusmeneltemänä käytettiin tapaustutkimusta. Tutkimusaineistoa kerättiin tutkimalla olemassa olevia töitä tiimiyrittäjyydestä, niiden ja omien kokemuksien pohjalta haastateltiin tiimiyrittäjyyden opintopolun valinneita opiskelijoita. Haastatteluita reflektoitiin työssä käytettäviin omiin kokemuksiin, etteivät tutkittavat asiat jää vain yksittäisiksi mielipiteiksi. Työssä todettiin ryhmäkoon, ryhmädynamiikan, motivaation ja valmentajan vaikutukset opiskelijoiden insinööritaitojen kehittymiseen. Asiasanat: tiimiyrittäjyys, uusi opintopolku, sosiaaliset taidotThe purpose of the study was to examine experiences in team entrepreunership in IT-Bachelor study from the student point of view. The study shows up how students have felt studying in new way of learning for IT-Bachelor and what readinesses it has given for a work life, how students have felt improvement on IT-skills and what would have gone better in team entrepreunership way of learning. The study was carried out as a Case-study. Data for this study was collected from previous studies and interviews. Interviews were made for students who were involved in team entrepreunership way of learning. Interviews were reflected to own experiences to find out that experiences were equal. The results of the study show how team size, group dynamics, motivation and the coach affect improving students IT-bachelor skills in a new way of learning. Keywords: team entrepreunership, new way of learning, social skill