Häiriöpäästöjen ympäristöriskianalyysi – YMPÄRI -hankkeen suositukset

Julkaisun 14.5.2007 päivitetty tarkistuslista (liite 1), seurausmatriisi (taulukko 2, sivulla 29) ja riskimatriisi (taulukko 3, sivulla 36) ovat erillisenä tiedostona.Häiriöpäästöjen hallinta on riskien hallintaa, jossa keskeinen hallinnan keino on riskianalyysi. Riskianalyysin avulla tunnistetaan ja arvioidaan riskit sekä niiden hallintaan tarvittavat toimenpiteet. Tässä raportissa tarkastellaan laitoskohtaista teollisen toiminnan häiriöpäästöjen ympäristöriskien arviointia. Hankkeessa laadittiin ns. YMPÄRI-suositukset hyvän ympäristöriskianalyysin sisällöstä ja terminologiasta sisältäen keskeiset häiriöpäästöjen ympäristöriskianalyysien tekemisen avuksi kehitetyt työkalut. Suomen ympäristökeskuksen, Turvatekniikan keskuksen ja VTT:n yhteistyö sekä haastattelut ja hankkeessa järjestetyt työpajat tarjosivat laajalle joukolle viranomaisia, konsultteja, johtamisjärjestelmäsertifioijia ja yritysedustajia mahdollisuuden kommentoida ja vaikuttaa ympäristöriskianalyysin sisällön määrittämiseen. YMPÄRI-suositusten avulla toimijat voivat varmistua siitä, että analyysi täyttää sekä ympäristö- että kemikaalivalvontaviranomaisten, kuin myös johtamisjärjestelmiä arvioivien sertifiointielimien vaatimukset. YMPÄRI-suosituksessa nojaudutaan vahvasti riskianalyysitekniikoiden hyödyntämiseen järjestelmällisessä riskien tunnistamisessa. Todennäköisyyden ja seurausten arvioimiseen annetaan selkeät ohjeet ja työkalut - ympäristöriskien seurausmatriisi ja arvottamismatriisi. Molemmat matriisit sisältävät jo valmiiksi näkemykset riskien hyväksyttävyydestä. Jatkohankkeessa on tarkoitus testata YMPÄRI-suosituksia muutamassa teollisuuslaitoksessa, tarvittaessa parantaa niitä ja laatia tietokonepohjainen ohjelma ympäristöriskianalyysien tekemisen avuksi

Hyvän kuntoutuskäytännön perusta : Käytännön ja tutkimustiedon analyysistä suosituksiin vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa.

Laki Kelan kuntoutuksesta määrittää, että kuntoutuksen tulee olla hyvän kuntoutuskäytännön mukaista. Tämän Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeeseen (VAKE) kuuluvan tutkimuksen tavoitteena oli kolmen diagnoosiryhmän – aivoverenkiertohäiriön (AVH), multippeliskleroosin (MS) ja Cerebral Palsyn (CP) – avulla kuvata Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen nykytilaa, sen kehittämistarpeita ja eri kuntoutustoimenpiteiden vaikuttavuutta sekä laatia suositukset hyvästä kuntoutuskäytännöstä. Tutkimus toteutettiin laajassa tutkimusyhteistyössä vuosina 2007–2009. Kirjan toisessa osassa kuvataan AVH-, MS- ja CP-kuntoutuksen nykykäytännöt, jotka perustuvat kuntoutusalan ammattilaisille ja asiantuntijoille tehtyihin kysely- ja haastattelututkimuksiin, sekä esitellään Kelalle lähetettyjen kuntoutussuunnitelmien analyysit. Kirjan kolmas osa käsittelee kuntoutuksen arviointikäytäntöjä. Tulokset perustuvat nykykäytäntöjä selvittäneisiin kysely- ja haastatteluaineistoihin sekä vaikuttavuustutkimuksissa käytettyihin arviointimenetelmiin. Neljännessä osassa esitetään järjestelmällisiin katsauksiin perustuva vaikuttavuusnäyttö AVH-, MS- ja CP-kuntoutujien fysio-, puhe- ja toimintaterapiasta sekä MS:n osalta neuropsykologisesta kuntoutuksesta. Näytön asteen määrittely perustuu Käypä hoito -suosituksen kriteereihin. Kirjan viidennessä osassa esitetään tunnistettujen ongelmien sekä tutkimustulosten perusteella laaditut suositukset hyvistä kuntoutuskäytännöistä Kelan järjestämisvelvollisuuteen kuuluvan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen osalta. Suositukset perustuvat edellä mainittuihin tutkimuksiin ja Asiakkaan äänellä -tutkimukseen. Suositusten tavoitteena on mahdollistaa tämänhetkisen tiedon mukainen asiakaslähtöinen, oikea-aikainen, oikein kohdennettu ja vaikuttava kuntoutus vaikeavammaisille kuntoutujille. Kuntoutujan sujuva ja yksilöllinen kuntoutusprosessi edellyttää suomalaisessa kuntoutusjärjestelmässä eri organisaatioiden välistä, moniammatillista sekä osaavaa yhteistyötä, kuntoutujan näkemyksen ja elämän kokonaistilanteen ymmärtämistä, joustavaa tiedonvälitystä sekä pitkäaikaista ohjausta, tukea ja seurantaa. Kuntoutuksen viitekehyksenä tulee käyttää ICF-luokitusta. Hyvien kuntoutuskäytäntöjen edelleen kehittämiseksi on saatava lisätietoa nykyisistä kuntoutuskäytännöistä, kuntoutuksen vaikuttavuudesta ja sen osoittamiseen soveltuvista arviointimenetelmistä.15,00 euro

Koitereen säännöstelyn vaikutukset ja kehittämismahdollisuudet. Yhteenveto ja suositukset

Koitereen säännöstelyn kehittämisselvitys toteutettiin vuosina 2004-2006. Selvitystyö perustui Koitere-Koitajoki työryhmän, Ilomantsin kunnan, voimayhtiön ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen aloitteeseen Koitereen säännöstelyn vaikutuksien ja kehittämismahdollisuuksien selvittämiseksi. Hankkeessa tuotettiin tietoa säännöstelyn vaikutuksista Koitereella ja siitä kuinka eri sidosryhmät kokevat vaikutukset sekä arvioitiin tarvetta ja mahdollisuuksia säännöstelykäytännön muuttamiseen. Säännöstelyn vaikutusten arviointia tukevia osaselvityksiä tehtiin 10 kappaletta. Hankkeen yhteydessä tiedotettiin Koitereen tilasta, säännöstelystä ja säännöstelyselvityksestä sekä tunnistettiin keinoja tiedottamisen parantamiseksi. Laaja ja monitieteinen selvitys toteutettiin vesistön eri käyttäjäryhmien, viranomaisten ja tutkijoiden yhteistyönä. Erityistä huomiota kiinnitettiin sidosryhmien ja paikallisen väestön kuulemiseksi sekä heidän näkemystensä huomioon ottamiseksi selvitystyössä. Tässä raportissa on esitetty selvitystyön toteutustapa, yhteenveto Koitereen säännöstelyn vaikutuksista sekä hankkeen keskeiset tulokset, 22 suositusta. Suositukset koskevat säännöstelykäytännön parantamista, rantojen kunnostusta, kalakantojen hoitoa ja kalastusta, virkistyskäyttöä ja veneilyä, yhteistyötä ja viestintää sekä seurantaa ja jatkotutkimuksia. Selvitystyön ohjausryhmä on hyväksynyt suositukset yksimielisesti 28.3.200

Muistisairaan kohtaaminen : pikaopas sairaanhoitajille

Sairaanhoitajat kohtaavat työssään yhä enenevässä määrin potilaita, joilla perussairautena on jokin muistia heikentävä sairaus. Yleisimpinä näistä ovat Alzheimerin tauti, verisuoniperäiset muistisairaudet, Lewyn kappale -tauti ja otsa-ohimolohkorappeuma. Hoitoon saapuvan muistisairautta sairastavan potilaan kohtaamiseen liittyvät erityishuomioitavat seikat eivät aina ole itsestään selviä toimintatapoja sairaanhoitajalle. Potilaan haastava käyttäytyminen voi johtaa turhiin rajoittamistoimenpiteisiin, kuten liikkumisen rajoittamiseen tai lääkitsemiseen. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä helposti käsillä oleva opas muistisairautta sairastavan potilaan kohtaamiseen. Opinnäytetyön tavoite oli helpottaa sairaanhoitajien työtä, kun he kohtaavat työssään muistisairautta sairastavan potilaan. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Turun Ammattikorkeakoulun ja Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen kanssa. Opinnäytetyön toiminnallisena osuutena valmistui A4-kokoinen pikaopas, jonka voi kiinnittää ilmoitustaululle kaikkien luettavaksi. Pikaoppaan sisällössä keskityttiin erityisesti vuorovaikutukseen liittyviin asioihin, koska niiden avulla voidaan parhaiten vähentää potilaan hämmennystä ja käyttäytymisen häiriöitä. Pikaopas tehtiin Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen käyttöön. Pikaopas julkaistaan yhdistyksen Internet-sivuilla, josta se on tulostettavissa sairaaloihin ja muihinkin kohteisiin, joissa pikaoppaasta nähdään olevan hyötyä. Opas sisältää yleishyödyllisiä ohjeita, joita voi soveltaa helposti kaikkien muistisairauksien kognition ja toiminnanohjauksen ongelmiin.Nurses are facing the increasing number of patients with a history of memory impairment. The most common of these are Alzheimer's disease, vascular memory disorders, Lewy's body dis-ease, and frontotemporal dementia. Special considerations regarding the encounter of a patient with a history of memory impairment are not always self-evident practices for a nurse. The patient's challenging behavior can lead to unnecessary restriction measures such as limiting movement or medication. The purpose of this thesis was to make an easy handbook for meeting a patient with memory disease. The main goal of the thesis was to ease the work of nurses when they meet a patient with memory disease. The thesis was carried out in co-operation with the Turku University of Applied Science and the Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry. As an operational part of the thesis, an A4-sized quick guide was completed. It can be attached to the notice board for everyone to read. The contents of the Quick Guide were focused on interaction-related issues, as they best help to reduce the confusion and disruption of the patient. The Quick Guide was made available to Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry. The Quick Guide will be published on the association's website, from where it can be printed to hospitals and other places where this Quick Guide is seen to be useful. The Quick Guide contains generally useful guidelines that can easily be applied to the problems of cognition and resource management of all kind of memory disorders

Lastentarhanopettajien kokemuksia Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten toteutumisesta liikuntakasvatuksen suunnittelun ja toteutuksen osalta

Tässä opinnäytetyössä selvitimme lastentarhanopettajien kokemuksia Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten toteutumisesta liikuntakasvatuksen suunnittelun ja toteutuksen osalta. Toteutimme tutkimuksen Kirkkonummen kunnallisessa päivähoidossa haastattelemalla viittä lastentarhanopettajaa kevään 2014 aikana. Tutkimusmenetelmäksi valitsimme teemahaastattelun, jonka aiheet pohjautuvat Varhaiskasvatuksen liikunnan suosituksiin. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli saada tietoa siitä, miten realistisiksi lastentarhanopettajat kokevat varhaiskasvatuksen liikunnan suosituksissa esitetyn liikuntakasvatuksen suunnittelun ja toteutuksen osion, sekä miten lastentarhanopettajat hyödyntävät varhaiskasvatuksen sisällöllisiä orientaatioita liikuntakasvatuksessa. Lisäksi tärkeimpiä teemoja olivat lasten mahdollisuus vaikuttaa liikuntakasvatuksen suunnitteluun sekä lastentarhanopettajien toteuttama lasten motoristen taitojen arviointi. Opinnäytetyömme teoriataustan aiheita olivat Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten osio Liikuntakasvatuksen suunnittelu ja toteutus, alle kouluikäisen lapsen motorinen kehitys sekä liikunta lapsen kehityksen tukena varhaiskasvatuksessa niin fyysisten, kognitiivisten kuin sosioemotionaalisten taitojen osalta. Analysoimme saadun haastatteluaineiston teemoittelemalla. Saadut teemat vastasivat odotetusti haastattelurungon teemoja. Lastentarhanopettajien kokemukset mukailivat suurilta osin Varhaiskasvatuksen liikunnan suosituksia. Tulokset osoittavat suositusten toteutuvan heidän päiväkotiryhmissään yleisesti ottaen hyvin. Liikuntakasvatuksen suunnittelun ja toteutuksen sisältö vaikutti haastateltaville melko tutulta opetustyylien käyttöä lukuun ottamatta. Lisäksi kokemukset Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten realistisuudesta omassa työssä olivat ristiriitaisia. Asiasanat: liikuntakasvatus, Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset, lapsen motorinen kehitysKindergarten teachers’ experiences of the execution of physical education recommendations in early childhood education with respect to planning and implementation. In this thesis we study kindergarten teachers’ experiences of the execution of physical education recommendations in early childhood education with respect to planning and implementation. The study was carried out in the municipal day care of Kirkkonummi by interviewing five kindergarten teachers during the spring 2014. Theme interviews were used as the research method. The themes of the interviews were based on the physical education recommendations of early childhood education. The aim of this thesis was to gain information about kindergarten teachers’ experiences of how realistic the planning and implementation part of the early childhood physical education recommendations is and how the kindergarten teachers use the content orientations of early childhood education in physical education. The most important themes were also the children's possibility to participate in the planning of physical education and the assessment of motor skills of children by kindergarten teachers. The themes in the theoretical background of our thesis consist of the planning and implementation of the early childhood physical education recommendations, the motor development of an under seven-year-old child, and of the role of physical exercise as a support in the evolution of a child’s physical, cognitive and socioemotional skills. The interview material was analysed by themes. The obtained themes corresponded expectedly to the themes of the interview structure. The kindergarten teachers’ experiences followed mostly the recommendations for the early childhood physical education. According to our findings the recommendations are executed well in the kindergarten groups. The interviewees were familiar with the content of the planning and implementation of the recom-mendations of physical education with the exception of the use of teaching styles. In addition, the experiences of how realistic the recommendations are were controversial. Keywords: Physical education, early childhood physical education recommendations, a child’s motor developmen

Ge hopp om ett nytt liv - riktlinjer för det ideala vårdandet av gravida missbrukare

Syfte med detta utvecklingsarbete är att framföra riktlinjer för det ideala vårdandet av gravida missbrukare. Meningen med riktlinjerna är att vårdpersonal skall kunna använda dem som stöd i sitt arbete. Studien strävar efter att ge svar på följande fråga: Vad skulle vara det ideala vårdandet av gravida missbrukare? Riktlinjerna bygger på ett lärdomsprov, Ge hopp om ett nytt liv? (Sand, 2011), Käypä hoito-suositukset om missbrukarvård för personer med problem med alkohol och droger(2006; 2010), samt begreppet vårdande enligt Eriksson(2000), Roach (1995), Paterson och Zderad (1988). Riktlinjerna gjordes för att vårdarna lätt skulle få mera kunskap av det ideala vårdandet av gravida missbrukare.The purpose of this study is to present guidelines, for the ideal care of pregnant substance users. The intention of the guidelines is that health professionals can use them as support in their work. The study seeks to answer the following question: What would be the ideal treatment of pregnant drug users? The guidelines are based on the thesis Give hope for a new life? (Sand, 2011), Käypä hoito-suositukset care recommendations for people with problems with alcohol and drugs (2006, 2010), and caring of Eriksson (2000), Roach (1995), Paterson and Zderad (1988). The guidelines were made in order to help nurses easily get more knowledge of the ideal treatment of pregnant addicts

KÄSIKIRJA AKUUTTITIIMIN HENKILÖKUNNALLE : Ohjeistuksia psykiatriseen akuuttitiimiin

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa käsikirja Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrian poliklinikan yhteydessä toimivan akuuttitiimin henkilökunnalle. Akuuttitiimin tehtävänä on tarjota psykiatrista akuuttihoitoa ympäri vuorokauden, sekä osallistua potilaiden sijoitteluun psykiatrisen tulosalueen sisällä. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota yhteen akuuttitiimin sairaanhoitajan päivittäisessä työssä tarvitsemia ohjeistuksia. Kirjallisten ohjeistusten tavoite oli helpottaa ja yhtenäistää sairaanhoitajan toimintaa sekä toimia lähtökohtana toiminnan kehittämistyölle. Työn tavoitteet olivat lähtöisin työelämän tarpeista. Henkilökohtaisina tavoitteina oli saada tietoa psykiatrisessa avohoidossa käytetyistä hoitomenetelmistä sekä perehtyä sairaanhoitajan työhön avohoidon yksikössä. Opinnäytetyön teoriaosuuteen koottiin perustietoa mielenterveyshoitotyöstä. Mielenterveyshoitotyö on laaja käsite, tässä työssä olemme käsitelleet mielenterveyspalveluiden järjestämistä Suomessa sekä mielenterveyshoitotyössä käytettyjä menetelmiä. Lähteinä käytettiin tuoreita kirjalähteitä sekä uusimpia käypä hoito -suosituksia psykiatrisesta avohoidosta. Teoreettinen viitekehys rajattiin koskemaan lähinnä psykiatrista avohoitoa. Selkeän kokonaiskuvan saavuttamiseksi tekstissä on sivuttu myös psykiatrista laitoshoitoa. Tämä opinnäytetyö tehtiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jonka tuotoksena oli käsikirja akuuttitiimin henkilökunnan käyttöön. Käsikirja sisältää mm. Lapin sairaanhoitopiirin omia ohjeita henkilökunnalle sekä ajankohtaisiin lähteisiin perustuvaa teoriatietoa, jota henkilökunta voi hyödyntää päivittäisessä työssään. Tuotos luovutettiin akuuttitiimille sähköisenä, jotta sen muokkaaminen ja päivittäminen on jatkossa helppoa. Tuotoksen muokkaus- ja päivitysoikeuden annettiin akuuttitiimin henkilökunnalle. Tuotos toimii pohjana kehittämistyön jatkolle

Nuorten männiköiden kehitys : taimikonhoito ja ensiharvennus

The aim of this study was to investigate the effects of location, site type, regeneration method and precommercial thinning on the characteristics and development of young, even-aged, pure Scots pine stands. In addition, the effects of timing and intensity of first commercial thinning on the yield and profitability during the rotation period were also studied. The stand characteristics and external quality of young Scots pine stands and stand-level growth models were based on extensive inventory data of the Finnish Forest Research Institute for young Scots pine stands (3 measurement times, 192 stands). The effect of precommercial thinning on stand development was examined on the basis of long-term experiments (13 stands, 169 plots). The effect of timing and intensity of the first commercial thinning on yield and profitability were based on measurements made in first commercial thinnings (27 stands of Metsähallitus), and the further stand development was modeled using the MOTTI simulator. The thesis was based on four articles and a summary. Stand level growth models were developed for young, even-aged Scots pine stands. The models reliably predicted the development up until the first commercial thinning stage. The stand density of young Scots pine stands in Finland was moderately low compared to the target values. In addition, the external quality of pines was low on average. The low stand density and poor external quality will result in the need for quality tree selection in thinnings, if high quality sawn timber is required. In Northern Finland, only 20% of the dominant trees were classified as normal. This will lead to the situation where external quality will remain relatively poor up until the end of rotation. Early and light precommercial thinning (Hdom 3 m, to a density of 3000 trees per hectare) increased the thinning removal by 40% compared to late and more intensive precommercial thinning (at 7 meters to a density of 2000 trees per hectare). A model for the effect of precommercial thinning on merchantable thinning removal at the first commercial thinning was developed for forest management planning purposes. When the recommended time of first commercial thinning was delayed from a dominant height of 12 m to 16 m, or by ten years, the yield of merchantable wood was doubled. Simultaneously, the current value of the stumpage revenues (with 4% interest rate) was increased on the average by 65% (330 € per hectare). Variation in stumpage prices or interest rates did not have any effect on the final results. Without exception, delaying the first commercial thinning by ten years seemed to be the most profitable method. This presupposes that precommercial thinning has been carried out at the right time and that tree quality aspects do not be specially considered. Furthermore, the wood yield and economic outcome from the entire rotation were similar regardless of whether the first thinning was performed at the time currently recommended or ten years later.Mänty on yleisin vallitseva puulaji Suomen metsissä. Männyn osuus puustosta on suurin Pohjois-Suomessa, jossa mänty on pääpuulajina 77 % metsämaan pinta-alasta. Puuston kasvu metsissä on lisääntynyt Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan 1970-luvulta lähtien. Kasvun lisäys viime vuosikymmeninä on seurausta nimenomaan männiköiden kasvunlisäyksestä, sillä suuri osa männiköistä on nuoria lisääntyvän kasvun vaiheessa olevia metsiköitä. Metsikön nuoruusvaiheen kehitys ja tehdyt metsänhoitotoimet vaikuttavat ratkaisevasti koko loppukiertoajan metsikön puuntuotokseen ja taloudelliseen tuottoon. Tutkimuksessa tarkastellaan metsikön sijainnin, kasvupaikan, syntytavan ja taimikonhoidon vaikutusta nuorten tasaisten ja puhtaiden männiköiden metsänhoidolliseen tilaan ja kehitykseen. Lisäksi työssä arvioidaan ensiharvennuksen ajoituksen ja voimakkuuden tuotos- ja tuottovaikutuksia aina kiertoajan loppuun asti. Nuorten, 1970–1980-luvulla perustettujen, männiköiden tiheys on kohtalaisen alhainen. Lisäksi nuorissa männiköissä on paljon ulkoisia laatuvikoja. Heikko laatu yhdistettynä kohtalaisen alhaiseen tiheyteen johtaa laatuharvennustarpeeseen, mikäli halutaan kasvattaa laatupuuta. Pohjois-Suomessa metsikön valtapuista vain 20 % on hyvälaatuisia. Tämä tarkoittaa sitä, että hyvälaatuisia valtapuita ei ole tarpeeksi kasvatettavaksi kiertoajan loppuun asti. Taimikonhoidon ajoituksella ja voimakkuudella on selvä vaikutus myytävän ainespuun määrään ensiharvennuksessa. Aikainen ja lievä taimikonhoito (valtapituus 3 metriä, tiheys 3000 puuta hehtaarilla taimikonhoidon jälkeen) lisää ensiharvennuskertymää 40 % verrattuna myöhäiseen ja voimakkaampaan taimikonhoitoon (valtapituus 7 metriä, tiheys 2000 puuta hehtaarilla taimikonhoidon jälkeen). Ensiharvennuksen ainespuukertymä kaksinkertaistuu, kun ensiharvennusta viivästetään 12 metrin valtapituusvaiheesta 16 metrin valtapituusvaiheeseen tai vastaavasti 10 vuodella. Ensiharvennuksen viivästäminen 10 vuodella lisää ensiharvennuksen kantorahatuloja 65 % (330 €/ha, 4 %:n laskentakorkokannalla). Kantohintojen vaihtelu tai laskentakorkokannan muutokset eivät heikennä ensiharvennuksen viivästämisen kannattavuutta hoidetuissa nuorissa metsissä. Ensiharvennuksen viivästäminen edellyttää, että taimikonhoito on tehty ajallaan eikä metsikön laatunäkökohtiin tarvitse kiinnittää erityistä huomiota. Metsikön puuntuotos ja taloudellinen tuotto koko kiertoajalla ovat jokseenkin samat riippumatta siitä tehdäänkö ensiharvennus suositusten mukaisena ajankohtana tai kymmenen vuotta myöhemmin. Tutkimuksessa laaduilla malleilla pystytään kuvaamaan luotettavasti nuorten, kasvatuskelpoisten mäntyjen kehitys ensiharvennusvaiheeseen saakka. Mallit kattavat maantieteellisesti koko Suomen sekä tyypilliset männyn kivennäismaiden kasvupaikat. Lisäksi työssä laadituilla malleilla voidaan tarkastella käytännön metsäsuunnittelutilanteissa taimikonhoidon ajoituksen ja voimakkuuden vaikutusta ensiharvennuksen ainespuukertymään. Nuorten männiköiden tiheys, ulkoinen laatu ja metsikkötason kasvumallien laadinta perustuvat Metsäntutkimuslaitoksen talousmetsien taimikoiden inventointikokeisiin (TINKA) (kolme mittauskertaa, 192 metsikköä). Taimikonhoidon vaikutus metsikön kehitykseen pohjautuu Metsäntutkimuslaitoksen järjestettyihin taimikkokokeisiin (13 metsikköä, 169 koealaa). Ensiharvennuksen ajoituksen ja voimakkuuden vaikutus metsikön tuotokseen ja tuottoon perustuu Metsähallituksen 27 ensiharvennusmetsikön mittauksiin ja metsikön jatkokehityksen ennusteisiin MOTTI-ohjelmistolla