Talotyyliopas ja käyttöliittymän visuaalinen ilme

Insinöörityön tarkoituksena oli toteuttaa kattava talotyyliopas IT-alalla toimivalle yritykselle. Talotyylioppaan perusteella toteutettiin raikas ja nykyaikainen käyttöliittymän visuaalinen ulkoasu puhelintyöskentelyn apuvälineeksi tulevaan sovellukseen. Hyvä visuaalinen ulkoasu on tärkeää, jotta yritys pärjää nykyaikaisessa kovassa kilpailussa. Yrityksen visuaalinen ulkoasu on suuri kokonaisuus, joka koostuu monesta eri osa-alueesta. Näillä jokaisella osa-alueella tulee olla yhtenevä visuaalinen linja, jotta saadaan muodostettua toimiva imago ja brändi. Työ toteutettiin luomalla toimiva talotyyliopas, jossa pyrittiin ottamaan kantaa mahdollisimman moneen visuaaliseen seikkaan käyttöliittymien suunnittelussa. Käyttöliittymä, joka työssä suunniteltiin, on Windows-sovellus. Sovelluksesta luotiin rautalankamallit, joista tehtiin visuaalisesti todentuntuiset prototyypit, koska sovellus tehtiin Windows-käyttöjärjestelmälle, se vaati omat kuvakkeet, jotka suunniteltiin myös talotyyliopasta myötäillen. Haasteena oli luoda visuaalisesti miellyttävä ja nykyaikainen käyttöliittymä, joka tukee tehokasta työntekoa. Toisena haasteena oli, että sovellus tulee Windows-käyttöjärjestelmälle, joten sen prototyyppien teko oli haastavaa. Työn tuloksena syntyi tavoitteiden mukainen visuaalinen ilme käyttöliittymälle. Tämän lisäksi yritys sai toimivan talotyylioppaan, jota pystytään hyödyntämään tulevissa sovellusprojekteissa.The purpose of this final year project was to produce graphic guidelines for an IT company. The goal was to create a fresh and modern user interface utilizing new graphic guidelines. The user interface was developed for a new service desk application. Well-designed visual appearance is important for the company’s business. The company’s visual appearance has to be looked at as a whole, which consists of many different areas. When designing the company’s brand and image, there is a need to create a consistent visual outlook. The graphic guidelines were intended to take into account every visual aspect in user inter-face design. The first part of project was to create wireframe models for the application and then further process them to make visually realistic prototypes. The application also re-quires Windows icons, which were designed using graphical guidelines. Challenges in the project were to design a visually pleasing and modern user interface, which supports effective work. Another challenge was the prototypes of the applications because they needed a lot of effort. In conclusion, a visually successful design for a user interface was done. In addition, the company received working graphical guidelines, which can be utilized in future application projects.Työstä on poistettu salaiseksi luokiteltuja kohti

Sisustustuotteen suunnittelu yritykselle Muoto2

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella sisustustuote lahtelaiselle muotoilu- ja puusepänalan yritykselle Muoto2. Suunniteltavan tuotteen tuli sopia yrityksen olemassa olevaan tuotevalikoimaan ja sen tuli olla valmistettavuudeltaan kannattava. Sisustustuote päätettiin rajata työn alkuvaiheessa seinänaulakon tai yksittäisen seinäkoukun suunnitteluun. Tuotteen suunnittelun lisäksi tavoitteena oli alustavasti suunnitella tuotteelle visuaalista ilmettä tuotekortin muodossa. Tutkimusmenetelminä työssä käytettiin esineanalyysia yrityksen nykyisistä piensisustustuotteista sekä vertailevaa tutkimusta markkinoilla olevista skandinaavista tyyliä ilmentävistä naulakoista ja ripustuskoukuista. Tämän lisäksi työ eteni toimintatutkimuksen omaisesti vaiheissa, tekemisen ja sen analysoinnin kautta. Opinnäytetyön tuloksena syntyi yrityksen tuotevalikoimaan sopiva seinäkoukku, joka toimii lisäripustusmahdollisuutena ollen samalla koristeellinen sisustuselementti. Seinäkoukulle syntyi myös graafinen ilme, joka näkyy tuotteesta kertovassa esitekortissa.The objective of the thesis was to design a decorative product for Muoto2, a Lahti-based company specialized in design and woodworking. The product should fit in with the company’s existing product range and it should also be relatively easily produced. At an early stage of the project the product was narrowed down to a coat rack or a coat hook. In addition to designing the product itself, the objective was to also design some visual material for the product, such as the looks of the product brochure. Background research was conducted to help the designing of the product. This was done by analysing the company’s current products and conducting comparative research for Scandinavian styled coat racks and hooks available on the market. In addition to item analysis and comparative research, the project was carried out in stages typical to action research, through action and evaluation. As a result of the thesis, a coat hook was designed, which compliments the company’s product catalogue. The coat hook offers additional storage while also functioning as a decorative element. A product brochure was also designed for the product as a part of the thesis

Ketterät kehitysmenetelmät ja työkalut Internet-palvelun uudistusprojektissa

Insinöörityön aiheena oli MTV3:n Katsomo-verkkopalvelun uudistusprojekti. Palvelu uudistettiin käyttöliittymän ja joidenkin ominaisuuksien osalta. Insinöörityössä paneuduttiin uudistusprojektissa käytettyihin projektinhallintamenetelmiin sekä työkalujen käyttöön. Projektinhallintamenetelmänä käytettiin Scrumia ja sovelluksen kehityksessä hyödynnettiin prototyyppejä käyttäviä kehitysmenetelmiä. Projektinhallinnan työkaluina käytettiin JIRA- sekä Basecamp-tehtävänhallintajärjestelmiä. Projektissa oli mukana neljä yritystä. Palvelun konsepti ja käyttöliittymän suunnittelu toteutettiin Palmu Inc. muotoilutoimistossa. Taustajärjestelmään tehtävät muutokset teetettiin Norjassa Vimond-yhtiössä. Cybercom Plenware Oy:ltä oli kolme ohjelmistokehittäjää mukana toteutuksessa ja MTV3:lta oli mukana projektipäällikkö sekä yksi ohjelmistokehittäjä. Neljän yrityksen yhteistyö toi erityisiä haasteita projektinhallinnan, kommunikoinnin ja työprosessien suhteen. Projektissa sovellettiin vahvasti ketterää Scrum-projektinhallintamenetelmää. Scrumin käyttö toi projektiin selkeyttä ja joustavuutta, mutta ei kuitenkaan kankeita dokumentaatioita tai prosesseja. Myös muutoksiin oli helppo reagoida ja mahdolliset ongelmat havaittiin hyvissä ajoin, jolloin ne pystyttiin ratkaisemaan helposti. Scrumin lyhyet iteraatiot ja päivittäiset kokoukset toivat projektiin hyvän tahdin ja pitivät huolen että työt edistyvät. Ongelmia projektinhallinnassa ilmeni Cybercomin ja taustajärjestelmästä vastaavan yrityksen välillä. Osa ongelmista oltaisiin voitu ratkaista yhtenäistämällä yritysten projektinhallintaa ja käyttämällä yhteistä Scrum-prosessia. Koska sovelluksen taustajärjestelmään tehtävät muutokset toteutettiin toisessa yrityksessä, käytettiin kehityksen apuna prototyyppejä. Käyttöliittymästä luotiin prototyypit, jotka toimitettiin määrittelyn ohella taustajärjestelmästä vastanneelle yritykselle. Tehtävänhallinnan työkaluna projektissa käytettiin JIRA- sekä Basecamp-tehtävänhallintajärjestelmiä. Näistä JIRA osoittautui erittäin käteväksi työkaluksi Scrum-projektin hallinnassa.The purpose of the present thesis was renewing of the Katsomo web site. The whole user interface and some of the main functionalities were renewed in the project. This thesis takes a closer look on an agile project management methodology Scrum and prototype driven software development. Task management tools JIRA and Basecamp were used in conjunction with these methodologies and those tools are also covered in the thesis. There were four companies participating in this project. The concept and user interface were designed by Palmu Inc. design office. Changes to the backed system were implemented in Norway by Vimond. Three software designers were participating from Cybercom Plenware Oy. MTV3 acted as a customer and project manager and one software designer was from there. Cooperation of the four companies brought some challenges related to project management, communication and working processes. The Scrum methodology was utilized strongly in this project. Scrum brought flexibility and clarity to the project and cut down unnecessary documentation and processes. Adapting to changes was easier because of the use of Scrum. Also, upcoming problems were noticed earlier so they were easier to resolve. Use of short iterations and daily Scrum meetings helped to keep within the time schedule. Some problems occurred in project management which were related to cooperation between us and the Norwegian company. Some problems could have been resolved by unifying our project management and using only one Scrum process. Because the changes to backend system were implemented in the other company, we used prototypes to aid the development. We implemented prototypes of the user interface and backend changes were implemented based on the prototypes and written specifications. We used JIRA and Basecamp issue tracking systems for task management. JIRA was a helpful tool because it has very good support for managing Scrum projects

Palvelujen tuotteistamisen käsikirja - Osallistavia menetelmiä palvelujen kehittämiseen

Tuotteistaminen on ihmisten ajattelutapojen ja toiminnan muuttamista. Sitä ei voi täysin ulkoistaa tai eristää niistä ihmisistä, jotka ovat muutoksen kohteena – asiakkaista ja työntekijöistä. Tässä käsikirjassa on kuvattu ohjeita ja esimerkkejä osallistavasta tuotteistamisesta. Se täydentää jo olemassa olevia tuotteistamisen malleja kiinnittämällä huomiota ensisijaisesti siihen, miten palveluun osallistuvien toimijoiden kesken luodaan yhteinen ymmärrys palvelusta tuotteistamisen avulla. Käsikirja tarjoaa vinkkejä siihen, miten luoda palvelusta elävä ja toimiva kokonaisuus niin palvelun tuottajille kuin asiakkaille. Siinä kuvataan osallistavan tuotteistamisen malli sekä annetaan vinkkejä osallistujien valintaan ja osallistumisen tavan suunniteluun. Käsikirjassa esitellään 17 osallistavaa menetelmää palvelujen tuotteistamisen eri vaiheisiin ja 10 esimerkkiä työpajoista, joissa menetelmiä on sovellettu. Käsikirja perustuu kolmivuotisen LEAPS (Leadership in the Productisation of Services) -tutkimusprojektin tuloksiin. Käsikirjassa esitetyt menetelmät kehitettiin yhteistyössä projektin tutkijoiden ja yritysten kanssa. Vaikka menetelmien periaatteet ovat tunnistettavissa useissa palvelujen ja työyhteisöjen kehittämisen otteissa, näitä menetelmiä ei ole aiemmin sovellettu tuotteistamiseen

Pakkauksen optimointi

Opinnäytetyössä tehostettiin yrityksen pakkausprosessia pakkaus- ja layout-suunnittelun avulla. Työssä suunniteltiin tutkittaville tuotteille uudet pakkaukset, joista valmistettiin prototyypit arvioitavaksi. Työn aikana toteutettiin pakkausprosessiin arvovirtakuvaus, jonka perusteella uutta layoutia alettiin suunnittelemaan. Layout-suunnittelulla pyrittiin parantamaan pakkaamisen tehokkuutta vähentämällä hukan määrää. Toissijaisena tavoitteena oli kartoittaa muita mahdollisia menetelmiä pakkaamisen tehostamiseksi ehdotustasolle asti. Työn lähtötilanteessa tutkittiin kahdenkymmenen tuotteen pakkausprosessia, joista työn edetessä valittiin tuotteet, joiden pakkausprosessia kehitettiin. Valintaprosessin aikana tehtyjen havaintojen ja pakkaajien toiveiden perusteella kahdentoista tuotteen nykyiset pakkauskustannukset arvioitiin. Arvioinnissa eriteltiin työvoima- ja materiaalikustannukset vuositasolla. Kustannusarvioiden perusteella valittiin kahdeksan tuotetta pakkaussuunnitteluun. Pakkaussuunnittelussa syntyneiden mallien mukaan valmistettiin tai tilattiin pakkausratkaisuista prototyypit. Prototyyppien avulla kehitetyt pakkausratkaisut voitiin erilaisin testein todentaa toimiviksi ja kustannustehokkaiksi. Layout-suunnitelmasta mallinnettiin kolme erilaista ehdotusta, joita arvioitiin työn aikana. Toissijaisina menetelminä kartoitettiin erilaisia pakkauskoneita ja uusia pakkauslaatikkomalleja. Työn tuloksena seitsemälle tuotteelle kehitettiin uusi pakkausratkaisu, joista viisi päätettiin ottaa käyttöön työn aikana ja kahden käyttöönotosta yritys päättää työn päättymisen jälkeen. Uusilla ratkaisuilla saavutettiin merkittäviä kustannussäästöjä. Layout-suunnittelun tuloksena laadittiin lean-filosofian mukaisesti kolme erilaista layout-ehdotusta, joista yksi ehdotus päätettiin toteuttaa työn päättymisen jälkeen, kun työn aikana kehitettyjen pakkausratkaisujen materiaalien tilantarve ilmenee. Toissijaisena menetelmänä löydettiin kilpailukykyinen pakkausmateriaalin toimittaja sekä laadittiin ehdotuksia pakkauskoneiden ja -materiaalien hankinnasta

Teollisen muotoilun yhdistäminen tuotekehitysprosessiin teknologian tutkimukseen perustuvassa tuotekehityksessä

Pro gradu -tutkielmani käsittelee teollisen muotoilun integroimista tuotekehitysprosessiin. Tutkimukseni on laadullinen tapaustutkimus. Esimerkkitapauksenani VTT:n (Valtion Teknologian tutkimuskeskus VTT) Photonic devices and measurement solutions -yksikkö, joka valmistaa prototyyppejä ja mittalaitteita. Työssäni selvitän miten muotoilu toimintana integroituu VTT:n tuotekehitysprosessiin. Lisäksi pyrin tunnistamaan haasteita, jotka liittyvät muotoilun integrointiin tuotekehitysprosessin alkuvaiheeseen. Tutkimukseeni sisältyy taustatutkimusta teknologiayritysten menestyksellisistä muotoilukäytännöistä. Kirjallisuuden avulla pyrin ymmärtämään mitä etua muotoilusta on teknologian tutkimukseen perustuvassa tuotekehityksessä ja mittalaitesuunnittelussa. Käsittelen työssäni myös muotoilujohtamista ja sen eri osa-alueita lähtökohtana muotoilun kehittämiseen VTT:llä. Havainnoin meneillään olleita kädessä pidettävien mittalaitteiden suunnitteluprojekteja. Haastattelin mukana olleita henkilöitä ja muita VTT:n työntekijöitä. Lisäksi käyn läpi muotoilijan työskentelytapoja havainnollistaakseni millaista prosessia käyttäen muotoilua voidaan parhaiten hyödyntää tuotekehityksessä. Aineiston tulkintaan Perustuen tein parannusehdotuksia muotoilun käyttöön ja tuotekehitysprosessin kehittämiseen. Työni perusteella insinöörien ja muotoilijoiden suunnittelukäytännöt eroavat toisistaan. Muotoilijan on hyvä olla alusta asti mukana suunnittelussa, jotta muotoon ja käytettävyyteen pystyy vaikuttamaan. Joissain projekteissa muotoilijan rooli on väistämättä vain ulkonäön viimeistely. Muotoilusta on etua myös prototyyppien valmistamisessa, ei vain valmiiden mittalaitteiden suunnittelussa.This Master´s thesis studies integrating industrial design to a product development process. The research work is made as a qualitative case study. The subject of the study is VTT (Technical Research Centre of Finland) Photonic devices and measurement solutions department. The department developes prototypes and measuring devices. The aim of this research is to examine how industrial design can be integrated to VTT´s product development process and to recognize the challenges in integrating industrial design to the early stages of a product development process. This study examines the advantages of industrial design in product development based on technology research and designing of measuring devices. It includes research of successful design practices in technology based companies. As a starting point of developing design practices in VTT I examine design management and its different areas. I documented development processes of hand held measuring devices and interviewed some participants of the ongoing projects and other empoyees of VTT. This research outlines how a designer works to demonstrate how to make use of industrial design in the best way in the process. Based on the examination of the material I made suggestions for improvement of the process and improvement of the utilization of design. Based on the research the practices of engineers and designers in product development differ from each other. Industrial design should be part of the process from the early stage so that usability and different design solutions can be taken account of. In some projects design is inevitably limited to details. There are advantages in using industrial design in designing prototypes, not only measuring devices

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmät verkkopalvelun suunnittelussa: Suomen suurin Mummola -hankkeen verkkoportaalin esiselvitys

Opinnäytetyömme käsittelee käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmiä osana uuden verkkopalvelun luomista. Opinnäytetyön tavoitteena on tietopohjan kerääminen verkkopalvelun konseptisuunnitelmaa varten. Toiminnallisessa osiossa tavoitteena oli selvittää rääkkyläläisten ikäihmisten toiveet verkkopalvelusta ja miten rääkkyläläisten käyttäjien tarpeet otetaan huomioon verkkopalvelun suunnitteluvaiheessa. Opinnäytetyömme on tehty toimeksiantona Rääkkylän kunnalta Suomen suurin Mummola -hankkeessa. Tietopohjaa on kerätty käyttäjäkyselyillä ja käytettävyystutkimuksilla. Käyttäjäkyselyyn osallistui 66 noin 40–80-vuotiasta rääkkyläläistä. Opinnäytetyössä selvitettiin oliko käyttäjä- ja käytettävyystutkimuksen menetelmistä hyötyä suunnitellessa uutta verkkopalvelua. Kyselyistä selvisi, että rääkkyläläiset toivovat uutta verkkopalvelua Rääkkylään. Verkkoportaalin tulisi olla helppokäyttöinen, selkeä ja laajasti käyttäjän tarpeisiin mukautuva. Käytettävyystutkimuksilla selvitettiin parhaiten käyttäjien toimintatapoja ja käyttötasoja. Käytettävyystutkimuksia tulisi jatkaa verkkopalvelua eteenpäin suunniteltaessaOur thesis deals with user-centered design methods as a part in creating a new web service. The aim of the thesis was to collect knowledge base for the web service concept plan. The functional part of the thesis was to find out, what kind of web services elderly Rääkkylä residents require and how their needs are taken into account in planning stage of web service. Our study was commissioned by municipality Rääkkylä for the project Suomen suurin Mummola. The knowledge base has been collected from user surveys and usability studies. User surveys involved 66 approximately 40-80-year-old residents of Rääkkylä. The thesis studied whether the user and usability research methods are useful in designing new online services. The surveys revealed that residents of Rääkkylä require new web service to Rääkkylä. Web portal should be easy to use, clear and highly adaptable to user needs. Usability research examined the users’ best practices and usage levels. Usability research should be continued when designing web portal onward

Naisen kanssa - Verkkokonseptin kehitys ja toteutus

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää ja toteuttaa Naisen kanssa -sarjakuvalle verkkokonsepti. Konseptin päätavoitteina oli saada sarjakuvalle tunnettavuutta Suomen ulkopuolella, sekä löytää optimaalinen tapa esittää Naisen kanssa -sarjakuvan jaksoja verkossa. Tämänhetkisiä sarjakuvan verkkoesitystapoja tutkiessani huomasin että mikään niistä ei täytä Naisen kanssa -sarjakuvalle asetettuja tarpeita, joten pääsin kehittämään uuden lukutavan tälle sarjakuvalle. Projektin kehyksenä käytin tuotekehityksessä käytettävää prosessia, joka voidaan jakaa karkeasti neljään osaan: konseptointi, suunnittelu, toteutus ja arviointi. Tässä työssä prosessista esitellään yksityiskohtaisesti eri osat sekä esimerkkien avulla havainnollistetaan mitä ne sisältävät. Tätä opinnäytetyötä voidaan käyttää käsikirjana tuotekehitysprosessin avulla tehtävissä projekteissa. Työn pohjana käytin omaa yhdeksän vuoden aikana tämänkaltaisten projektien saralta kertynyttä kokemusta sekä lähdemateriaaleja. Sivuston tunnettavuuden ja käytettävyyden arvioinnissa käytin Google analytics -sivunseurantatyökalusta saatavaa kävijädataa. Tässä opinnäytetyössä vertaan myös perinteistä käyttäjätestausta analyticsin datan perusteella tehtävään käytettävyystestaukseen. Lopputuloksena voin suositella tämänkaltaisen käytettävyystestauksen käyttämistä ainakin perinteisen käyttäjätestauksen rinnalla. Naisen kanssa -sivusto löytyy osoitteesta www.comicliving.com

Käyttäjät ovat merkittävä, mutta vähän hyödynnetty mahdollisuus tutkimus- ja kehitystyössä

Olemme siirtymässä teollisesta- ja tietoyhteiskunnasta kohti palvelutaloutta tai jopa elämystaloutta, jossa keskeistä on yksilö ja hänen kokemuksensa. Elämystalouden kuluttajat, asiakkaat, odottavat että palvelujen kuluttaminen on helppoa, sujuvaa ja miellyttävää sekä hakevat yhä enemmän emotionaalisia ja kokemuksellisia palveluja. Palveluja pitäisi pystyä käyttämään missä vain ja milloin vain, myös vaihtoehtoisten jakelukanavien kautta. Tässä murroksessa ja yhteiskunnan muutospaineissa käyttäjälähtöisyys on noussut palvelujen kehittämisessä keskustelun kohteeksi. Käyttäjälähtöisyys tarkoittaa kokonaisvaltaista käyttäjän huomioimista ja käyttäjistä inspiroitumista. Siihen liittyy tiiviisti käyttäjien kuunteleminen ja halu ymmärtää käyttäjää. Ammattikorkeakouluissa korostetaan monella taholla käyttäjälähtöistä tk-toimintaa. Käyttäjät nähdään aktiivisina tk-toimintaan osallistujina ja tärkeänä voimavarana. Keskeistä on tieto käyttäjien tarpeista. Työ-ja elinkeinoministeriön linjaaman käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan taustalla on näkemys siitä, että yritysten menestyminen rakentuu entistä enemmän käyttäjien varaan. Pelkkä uuden teknologian kehittäminen ei riitä, koska arvonluonti perustuu yhä useammin käyttäjiä varten räätälöityihin tuote- tai palveluratkaisuihin. Käyttäjälähtöisyyden tunnistamisen myötä syntyy uusia tutkimus- ja analyysimenetelmiä, joilla luodaan kilpailuetuja. Työ- ja elinkeinoministeriö linjaa myös, että käyttäjälähtöisyyden toinen merkittävä sovellusalue on julkiset palvelut ja niiden uudistumisen, tuottavuuden ja asiakkaiden osallistumisen vahvistaminen. Tämä edellyttää merkittävää asennemuutosta ja julkisen sektorin toimijoiden uudentyyppistä osaamista. Ammattikorkeakoulu voi tukea käyttäjälähtöisen tk-työn osaamisellaan sekä yritysten, että julkisen sektorin tuote- ja palvelujen kehittämistyötä