PERHEILLE TUULTA PURJEISIIN : Palvelukartoitus porvoolaisten lapsiperheiden toiveista

Fast,Tanja ja Mölsä, Pilvi. Perheille tuulta Purjeisiin – palvelukartoitus porvoolaisten lapsiperheiden toiveista. Kevät 2017. 51 sivua, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma. Sosionomi (AMK) / Sosionomi (AMK) + lastentarhanopettajan kelpoisuus. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa, millaisia palveluja porvoolaiset lapsiperheet toivoivat IlOlo – Perheille iloista oloa ry:n järjestävän heille. Tulosten avulla pystyimme tarjoamaan yhdistykselle tutkimukseen perustuvaa tietoa toiminnan suunnittelun pohjaksi. Laadullinen tutkimus oli työelämälähtöinen ja toteutettiin sekä kirjallisena että verkkokyselynä Webropol-alustaa hyödyntäen. Verkkokyselyä jaettiin sosiaalisessa mediassa. Linkki kyselyyn löytyi myös kunnan Pedanetin varhaiskasvatuksen etusivulta. Kirjallinen kysely toteutettiin vain osassa Porvoon päiväkoteja. Nämä neljä päiväkotia valikoituivat maantieteellisesti katsottuna tasaisesti keskustan alueelta. Perheiden toiveita kartoitettiin neljän kysymyksen avulla. Ensimmäisessä kysymyksessä kartoitimme, minkälaista toimintaa perheet Porvooseen kaipasivat. Toisessa ja kolmannessa kysymyksessä selvitimme, minkälaisia toteutustapoja perheet toiminnalle suosivat ja viimeisessä kysymyksessä kartoitimme toiveita muun muassa perheleireistä ja tapahtumista. Aineiston käsittely aloitettiin riippuvuussuhteita vertailemalla. Halusimme selvittää, miten eri vastaajaryhmät erosivat mielipiteiltään. Havaintojen ja eroavaisuuksien jäsentelyn apuna käytimme kuvailevaa analyysiä. Avoimien vastausten analysoimisessa käytimme apuna teemoittelua. Johtopäätöksiä kirjoittaessamme pyrkimyksenämme ei pelkästään ollut todentaa eri ryhmien välillä havaittuja erovaisuuksia, vaan myös ymmärtää niiden taustalla piileviä syitä sekä tulkita vastaajien kokemuksia tutkimuksessa havaituista ilmiöistä. Kartoituksessa saatiin yleisesti selville, että Porvooseen kaivataan monenlaista toimintaa ja tapahtumia. Osa vastanneista oli kuitenkin tyytyväisiä nykyiseen palvelutarjontaan eikä kaivannut mitään uutta. Vastauksissa korostui toisten lapsiperheiden tapaaminen sekä vertaistuen saannin tärkeys. Perheet kaipasivat erilaisia kohdennettuja kerhoja sekä vanhemmille että lapsille. Ilmaista tai edullista lastenhoitoa ei koettu olevan Porvoossa lainkaan tarjolla. Palveluiden sekä tapahtumien toivottiin olevan myös joko ilmaisia tai edullisia. Vastaajien mielestä kartoituksessa ilmenneelle toiminnalle on kysyntää, jopa vapaaehtoisia löytyisi toiminnan järjestämiseen. Esiin nousi usein, ettei perheille, joissa on kouluikäisiä lapsia, tunnu olevan toimintaa, johon koko perhe voisi osallistua. Hienoa oli, että osa vastaajista oli tyytyväisiä tarjontaan, mutta silti saimme paljon tietoa nykytarjonnasta sekä kehitysideoita. Asiasanat: lapsiperheet, osallisuus, voimaantuminen, luovat menetelmätFast,Tanja and Mölsä, Pilvi. Wind in the sails for families – survey about wishes for services to families with children in the city of Porvoo. Spring 2017. 51 pages, 3 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Degree Programme in Social Services. Bachelor of Social Services / Bachelor of Social Services + early childhood education teacher eligibility.  The aim of this thesis was to chart, what kind of services families with children in Porvoo hoped that the IlOlo- Perheille iloista oloa ry- association would organize. Based on the results from our survey, we could provide the organization information about how to plan different activities. The qualitative survey was working life –based and put into practice both as a literary and a web survey using the Webropol database. The hyperlink to the survey was shared in social media. The hyperlink was also found on the first page of early childhood education website. The literary survey was put into action just in a few of the kindergartens in Porvoo. These four kindergartens were chosen geographically seen evenly in the downtown area. The wishes were chart with four questions. In the first question, we asked what kind of activities the families needed. In the second and third question, we tried to find out in which ways the families hoped the activities would be put into practice and in the last question we asked about wishes for other things as family-camps and events. We started the analyze of the data by comparing correlations. We wanted to find out how the different respondent groups diverged in their opinions from each other. As support in structuring the observations and differences we used descriptive analyze. As analyzing the open questions, we used thematising. When writing the conclusions, our aim was not just to verify the differences between the participant groups, but also to understand the reasons behind the divergent opinions and try to interpret the participants’ experiences about the phenomenon discovered in the survey. The survey generally showed that families in Porvoo hoped for all kinds of activities and events. Some of the respondents were satisfied with the current services and wasn’t yearning for something new. Families felt that meeting other families with children and peer support was important. They longed for different kinds of targeted clubs, both for parents and their children. Free or affordable child care was not considered to be found in Porvoo. The families hoped the services and events to be either free or at low cost. To conclude the study showed that the respondents felt there was a demand on the services that the association would provide in the future. Even volunteers could be found. Several families had the experience that there seemed to be little activities which the whole family could participate in. It was great that some of the respondents were satisfied with the current services, but the study gave us also a lot of information about the current supply and many development ideas. Keywords: families with children, participation, empowerment, creative method

Retinoblastoomaa sairastavan lapsipotilaan ja hänen perheensä tukeminen : katsaus tutkimustietoon

Opinnäytetyömme liittyi Tutkimustiedon oppimisen ja hyödynnettävyyden lisäämisen projektiin. Tämä oli yhteistyöprojekti Metropolia ammattikorkeakoulun ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin operatiivisen tulosalueen kanssa. Lähempää yhteistyötä teimme Helsingin Yliopistollisen keskussairaalan silmätautien klinikan kanssa, jonne Suomen retinoblastoomaa sairastavien lasten hoito on keskitetty. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata retinoblastoomaan sairastuneen lapsen sekä hänen perheensä tuen tarvetta tutkimustiedon pohjalta. Retinoblastooma on lasten yleisin silmäsyöpä mutta se on silti sairautena harvinainen. Suomessa retinoblastoomaan sairastuu vuosittain keskimäärin 3- 4 lasta. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli lisätä tutkimustiedon oppimista ja hyödynnettävyyttä. Opinnäytetyö toteutettiin katsauksena tutkimustietoon. Aineistona käytettiin suomalaisia sekä kansainvälisiä tieteellisiä artikkeleita, jotka analysoitiin sisällönanalyysilla. Analysoitava aineisto koostui 11 tutkimusartikkelista. Tutkimuksen päätuloksiksi nousivat perheiden suuri tarve saada henkistä- sekä informatiivista tukea sairaudesta ja sen hoidoista. Artikkeleita analysoitaessa korostuivat perheiden tarve saada henkistä tukea lähipiiriltään, omalta perheeltään, erilaisista vertaistuen muodoista sekä hoitotyöntekijöiltä. Perheet tarvitsivat hoitotyöntekijöiltä asiantuntevaa sekä rauhoittavaa tietoa retinoblastoomasta ja informaation tarve nousi analyysissamme vahvasti esille. Hoitotyöntekijät voivat vastata perheen tuen tarpeisiin antamalla perheelle aikaansa, jolloin he voivat tukea perhettä ohjaamalla sekä tukemalla heitä yksilöllisesti uudessa tilanteessa. Lopputuloksena voidaan todeta, että retinoblastoomaa sairastavan lapsipotilaan ja hänen perheensä tukemista tulisi tutkia Suomessa ja julkaista tutkimustulokset suomenkielisissä tieteellisissä julkaisuissa.The purpose of our final project was to describe the support needs for paediatric patient suffering from retinoblastoma and his/her family based on scientific research. Retinoblastoma is the most common childrens eye cancer, but it is still a rare disease. On average, there are 3 - 4 children who get sick with retinoblastoma annually. The aim of this final project was to increase Strengthening the Utilization of Nursing Research in Clinical Practice. The method of our final project was a literature review. The materials of this final project was Finnish and international scientific reasearch articles, and it was analysed by the methods inductive content analysis. The material consisted of eleven scientific reasearch articles. Our final project was part of Nursing Journal Clubs: Strengthening the Utilization of Nursing Research in Clinical Practice An Intervention Study. This larger project was carried out in co-operation with Helsinki Metropolia University of Applied Sciences and Hospital District of Helsinki and Uusimaa the operative profit unit. Our partner was Helsinki University Central Hospital (HUCH) Eye and Ear Hospital where the Finnish retinoblastoma patients treatment was centralized. The main results indicated that families needed most emotional and informational support of retinoblastoma and its treatment. While analysing, we noticed that families needed emotional support from relatives, friends, family, different peers and nurses. Families needed professional and comforting information on retinoblastoma. Need for information came up strongly in our analyse. Nurses may respond to families support needs by giving them their time, thus, individual patient guidance will support the family. Finally, based on the results in this final project, can be said that support of paediatric patient suffering from retinoblastoma and his/her family should be researched more in Finland and publish the results in Finnish scientific articles

Varaisovanhemmuus maahanmuuttajaperheen näkökulmasta

Yksi tapa tukea maahanmuuttajaperheitä kotoutumisessa on varaisovanhemmuus. Varaisovanhemmuus on vapaaehtoistoimintaa, jossa henkilö voi toimia tukihenkilönä yhteisössä tai yksittäisessä perheessä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kainuun piiri on järjestänyt vuodesta 2008 alkaen maahanmuuttajaperheille varaisovanhempia, jotka ovat olleet perheen tukena jokapäiväisessä elämässä. Koska toiminta on jatkunut jo pitkään, MLL:n Kainuun piiri halusi kartoittaa kokemuksia ja vuonna 2015 valmistui Palo-Parkkisen opinnäytetyö varaisovanhempien näkökulmasta. Tämä opinnäytetyö on jatkotutkimus Palo-Parkkisen työhön, ja tällä kertaa on selvitetty maahanmuuttajaperheiden kokemuksia varaisovanhemman kanssa toimimisesta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisena maahanmuuttajaperheet ovat kokeneet varaisovanhemman kanssa olemisen. Tavoitteena oli tulosten pohjalta tuoda esiin kehitysideoita, joita toimeksiantaja voi hyödyntää varaisovanhempitoiminnan kehittämisessä. Opinnäytetyötä varten haastattelimme neljää kajaanilaista maahanmuuttajaperhettä, joilla on MLL:n Kainuun piirin järjestämä varaisovanhempi. Haastateltavissa oli erilaisia perhemuotoja, ja myös perheiden lapset otettiin mukaan haastatteluun, koska lasten kokemukset olivat toimeksiantajan erityinen toive. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, ja aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla. Tuloksista kävi ilmi, että maahanmuuttajaperheet ovat tyytyväisiä siihen, että heillä on varaisovanhempi. Perheet kokevat, että varaisovanhempi on tullut osaksi perhettä ja auttaa aina kun tarvitaan. Varaisovanhemman merkitys kotoutumisessa on suuri, erityisesti alkuvaiheessa, kun kaikki on uutta ja vierasta. Koska perheet olivat tyytyväisiä tämän hetkiseen tilanteeseen, ei kehitysideoita juuri ollut. Perheet toivat kuitenkin esille sosiaalisten suhteiden vähäisyyden perheen ulkopuolella.Voluntary grandparenting is one form of supporting immigrant families in integration. It is voluntary work where one works as a support person for one specific family or in a community. Kajaani Association of Mannerheim League for Child Welfare has organized volunteer grandparents to immigrant families since 2008. Volunteer grandparents support and help families in their everyday lives. Because voluntary grandparenting had been available for so many years, Kajaani Association of Mannerheim League for Child Welfare wanted to know how volunteer grandparents and immigrant families had experienced this activity. In her 2015 thesis Palo-Parkkinen studied the phenomenon from volunteer grandparents’ point of view. This thesis is a follow-up research to Palo-Parkkinen’s thesis and focuses on immigrant families’ experiences. The purpose of this thesis was to find out what kind of experiences families had from having a volunteer grandparent. The aim was to bring out ideas how voluntary grandparenting could be developed. Four immigrant families with a volunteer grandparent were interviewed for this thesis. The families were of different types, and children also participated in the interviews. It was the commissioner’s wish to include children’s experiences. This thesis is qualitative, and the material was analyzed with a content analysis. The results show that immigrant families are very happy about having a volunteer grandparent. Families feel that volunteer grandparents have become a part of the family and are available whenever they are needed. A volunteer grandparent also has a significant role in integration. The development ideas were very few, because families felt that everything was good; however, families named the lack of social relationships outside the family as one issue

Äitiysneuvolan tekemä synnytyksen jälkeinen kotikäynti perheen kokemana

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa perheiden kokemuksia äitiysneuvo-lan tekemästä synnytyksen jälkeisestä kotikäynnistä. Tutkimuksen tavoitteena oli ke-rätä perheiltä sellaista tietoa, jonka avulla voidaan kehittää synnytyksen jälkeistä ko-tikäyntiä perheiden toiveiden mukaiseksi. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Eurajoen äitiys- ja lastenneuvolan kanssa. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen ja tutkimusaineisto kerättiin huhtikuun ja elokuun välisenä aikana vuonna 2015 Eurajoella. Tutkimusaineisto kerät-tiin kolmella avoimella kysymyksellä e-lomakkeella, jotka liittyivät tutkimusongel-miin. Kohderyhmänä oli äitiysneuvolan asiakkaista perheet, jotka olivat saaneet vau-van 2015 vuoden puolella. Perheille jaettiin äitiysneuvolassa saatekirje, joka sisälsi tietoa tutkimuksesta ja internet-osoitteen, josta pääsi vastaamaan kyselyyn. Tarkkaa määrää siitä, kuinka monta saatekirjettä jaettiin, ei ole tiedossa. Mutta arviolta +/- 30 perhettä ovat saatekirjeen saaneet, näistä 6 vastasi. Vastausprosentti on siis n. 20 %. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysi menetelmällä. Tutkimustulosten mukaan Eurajoen perheillä on hyviä kokemuksia äitiysneuvolan te-kemästä synnytyksen jälkeisestä kotikäynnistä. Kotikäyntiä pidettiin hyödyllisenä siksi, että pienen vauvan kanssa ei tarvinnut lähteä neuvolaan. Perheet olivat myös tyytyväisiä siihen, mitä kotikäynnillä tehtiin. Kotikäynnillä tärkeimpiä asioita olivat vauvan voinnin tarkistus ja painon mittaus, synnytyksen läpikäynti ja vauvan unen, syömisen (imettämisen) ja hoidon sujumisen tarkistus. Suurin osa perheistä koki myös, että kotikäynti oli sopivaan aikaan. Perheet halusivat kotikäynnillä annettavaksi kirjallisen ohjeen, joka sisältäisi tarpeelli-sia neuvoja ja ohjeita. Toivottiin myös listaa kysymyksistä ja vastauksista, joita tuo-reet vanhemmat ovat esittäneet ja terveydenhuollon ammattilaiset vastanneet. Koti-käynnin sisältöä perheet eivät kehittäisi enää mihinkään suuntaan. Jatkotutkimushaasteena voisi kartoittaa, että haluaisivatko perheet, että useampi neu-volakäynti tehtäisiin kotikäyntinä. Voisi myös kartoittaa minkälaisia kokemuksia per-heillä on neuvolakäynneistä, ja mitä he haluaisivat siellä tehtävän.The purpose of this thesis was to examine families’ experiences of home visit after labor arranged by maternity clinic. The goal of this thesis was to collect that kind of information what could develop home visit after labor more into families’ wishes. This thesis was made in collaboration with Eurajoki’s maternity- and child clinic. Examination was qualitative and examination material was collected between April and August 2015 in Eurajoki. Examination material was collected with three differ-ent open questions which were closely a like examination questions. Questionnaire was in the internet. Those families who are clients of maternity clinic and who have had a child in 2015 so far were the target group of this examination. Families got in the maternity clinic a covering letter made by me, which included information about this thesis and the internet website address where they could attempt to this examina-tion. There’s no exact information about how much of these covering letters were passed out. But about +/- 30 families received cover letters and six families respond-ed. So response rate was about 20 %. Material was analyzed by using content analy-sis. Examination’s results tell that families in Eurajoki have good experiences about home visit after labor arranged by maternity clinic. Home visit was useful because then the families didn’t have to travel to the maternity clinic with newborns. Families were also happy about the content of home visit. Most important things in home visit was checking the baby’s health, measuring baby’s weight, discussing about the labor and baby’s sleep, checking that taking care of baby is smooth and checking how baby is eating. Most of the families felt that home visit was on the right time. Families would like to have at the home visit written instructions. Written instruc-tions would content necessary advices and also questions what other parents have asked and health professionals answers to those questions. Home visit’s content they wouldn’t change. Follow-up examination challenge could be that somebody exanimate that if families would like to have other clinic appointments to be home visits. It could be also inter-esting to know what families think about all clinic appointments and what would be appointment’s content

Tuen tarpeessa oleva lapsi päivähoidossa Kiuruvedellä

Tiivistelmä Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Kiuruveden kaupungin Satumetsän päiväkoti. Opinnäytetyössä selvitettiin, miten Satumetsän varhaiskasvattajien ja tuen tarpeessa olevien lasten perheiden vuorovaikutusta pystyttäisiin parantamaan. Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, joka toteutettiin Webropol-kyselynä Satumetsän päiväkodin tukea tarvitseville lasten perheille. Kyselyssä selvitettiin, kuinka Satumetsän varhaiskasvattajat ovat onnistuneet tiedottamaan tuen tarpeessa olevien lasten perheitä eri tukimuodoista. Tutkimustuloksia ei voida yleistää, koska vastauksia saatiin vain viideltä perheeltä. Tutkimustuloksista keskeisimmäksi kehittämiskohteeksi nousi varhaiskasvattajien tietoisuus erilaisista tukimuodoista, joita perheet voisivat saada. Opinnäytetyön tuloksena saatiin päiväkodin varhaiskasvattajille tietoa, miten vuorovaikutus perheiden kanssa on onnistunut ja miten sitä voisi kehittää. Osa perheistä koki, ettei tukimuodoista ollut kerrottu tarpeeksi. Tukimuodoista kertominen on yksi kehittämiskohde Satumetsän varhaiskasvattajille. Yleisimmät tukimuodot koottiin opinnäytetyön liitteeksi, minkä Satumetsän varhaiskasvattajat voivat tulostaa tukea tarvitsevien lasten perheille. Webropol- kyselyn Miten arki sujuu perjeessänne- kysymyksessä, perheet toivat esille saavansa voimavaroja sopeutumisvalmennuksesta ja pienistä reissuista. Kysymyksessä Millaisia tukimuotoja tuen tarpeessa oleva lapsi ja perhe saavat, esille nousivat puhe- ja toimintaterapia sekä vammais- ja kotipalvelut, lisäksi vertaistuki. Vuorovaikutus varhaiskasvattajien ja perheiden välillä koettiin hyväksi, kuitenkin esille nousi, että kaikki työntekijät eivät osaa vastata kysymyksiin. Kiertävältä erityislastentarhanopettajalta saatiin kuitenkin puuttuva tieto.Abstract The client organization of the thesis was Satumetsä Kindergarten in Kiuruvesi. The purpose investigated out how to improve the interaction between Satumetsä's early childhood educators and families of children in need for support. The thesis was a qualitative research which was carried out as a Webropol survey for families of children in need for support in Satumetsä kindergarten. The questionnaire was aimed to find out how Satumetsä's educators have been able to inform the families in need for support of various forms of support. The research results cannot be generalized as only five families responded. The research showed that the main focus of development is the educators' awareness of the various forms of support that families can obtain. As a result of this thesis, information was provided to educators about how successful the interaction with the families had been and how to develop it further. Some of the families felt that they had not received enough information about the forms of support. One of the development targets for Satumetsä's educators is to give more information to families in need about the various forms of support are summarized on the appendix. In the appendix is summerized the most common forms of support. Satumetsä's educators can print this appendix to families in need for support. In a Webropol survey How your´s weekday work in your family question, the families introduce that they contract asset for adaptation training and small trips. In the question what kind of supports families of children in need for support, raised speech- and occupational therapy and disability- and homeservies in addition peer support. Interaction between early educators and families was felt good, however raised that all employees don´t know how to answer guestions. Itinerant kindergartenteacher give missing the information

Arkiliikunnan lisääminen perheissä varhaiskasvatuksen tuella

TIIVISTELMÄ Niina Miettunen ja Pia Rothberg. “Kaikkihan sen tietävät miten pitää liikkua, mutta.” Arkiliikunnan lisääminen perheissä varhaiskasvatuksen tuella. Pieksämäki, kevät 2017. 59 sivua, 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäki, Sosiaalialan koulutusohjelma. Sosionomi (AMK). + lastentarhanopettajan kelpoisuus. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda keinoja arkiliikunnan lisäämiseksi perheissä varhaiskasvatuksen tuella järjestämällä toiminnallisia vanhempainiltoja, joissa perheet saivat vinkkejä liikunnan lisäämiseksi. Tavoitteena oli myös tehdä houkutteleva ja hauska liikuntaopas perheille, jossa oli faktoja liikunnan hyödyistä lapsille ja liikuntavinkkejä perheille. Opinnäytetyö toteutettiin yhdessä Varkauden kaupungin Repokankaan päiväkodin Reppulit-ryhmän henkilökunnan, lasten ja perheiden kanssa. Toiminnallisten vanhempainiltoja avulla näytettiin perheille, kuinka pienillä asioilla voidaan vaikuttaa perheen yhteiseen tekemiseen, ja että se ei vaadi hienoja välineitä eikä taloudellista panostusta. Vanhempainillat onnistuivat hienosti, 9 perheestä parhaimmillaan paikalla oli 7 perhettä. Yhteistyötä päiväkodin ja perheiden välillä tuettiin toiminnallisten vanhempainiltojen myötä, ja vanhempien toive on, että päiväkodilla pidetään toiminnallisia vanhempainiltoja perinteisten vanhempainiltojen sijaan. Liikuntaoppaasta tehtiin helppolukuinen, lyhyt, selkeä, lapsenmielisesti toteutettu, kiinnostava ja persoonallinen tietopaketti. Oppaasta voi lukea hyviä vinkkejä yhteiseen liikuntaan ja tekemiseen sekä siitä saa tietoa lasten liikunnasta. Avainsanat: varhaiskasvatus, liikuntakasvatus, kasvatuskumppanuus, perheliikunta Säilytyspaikka: Diakonia Ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikön kirjasto.ABSTRACT Niina Miettunen & Pia Rothberg “Everyone knows how to exercise, but.” Increasing daily physical activity in families with the support of early childhood education. Pieksämäki, spring 2017, 59 pages, 2 appendices. Language Finnish. Diaconia university of Applied Sciences Diak Pieksämäki. Degree Programme in Social Services.. Bachelor of Social Services + qualification for an early childhood education teacher. This thesis aims at increasing daily physical activity in families with the support of early childhood education by organizing active and operational parents’ evenings where families were given tempting instructions to increase physical activity. The aim was also to make an attractive and fun exercise guide for families with events of the benefits of exercise for children and exercise points for families.The study was conducted together with the staff, children and families of Reppulit group from the Repokangas daycare centre of the city of Varkaus. By organizing active and operational parents’ evenings the families were shown how the things families do together can be affected by little issues, which do not require fancy equipment nor economic investment. The parents’ evenings succeeded with 7 out of 9 families present at its best. The cooperation between the daycare centre and the families was supported by means of the active and operational parents’ evenings, and the parents wish that the daycare centre arranges active and operational parents’ evenings instead of the traditional parents’ evenings. The exercise guide composed was easy to read, short, clear, childlike, interesting and individual information package. It provides good tips for things families can do and exercise together, together with information on children’s physical activity. Keywords: early childhood education, physical education, educational partnership, family exercise Storage location: Diaconia University of Applied Sciense, Unit Pieksämäki library

Hyvinvointia perheille yhdessä tekemisesta : Mäntylän päiväkodin perheliikuntamallin arviointi

Opinnäytetyöni tilaaja on Oulun kaupungin Lapanen-hanke, jonka puitteissa kehitettiin vuonna 2016 uudenlainen perheliikunnan toimintamalli päiväkoteihin. Toimintamallia testattiin syksyllä 2016 Mänty- län päiväkodissa. Toimintamallin tavoitteena oli lisätä perheiden tietoa ravitsemuksesta ja liikunnasta, sekä kannustaa vanhempia liikkumaan ja laittamaan ruokaa yhdessä lastensa kanssa. Tavoitteena on, että malli otettaisiin käyttöön myös muissa Oulun päiväkodeissa, ja että siitä tulisi pysyvä osa päiväko- tien arkea. Käytännössä toimintamalli toimi siten, että Mäntylän päiväkodissa järjestettiin syksyllä 2016 yhteensä neljä toimintapäivää, yksi joka kuukausi. Liikuntaneuvojaopiskelijat toimivat pääasiallisina ohjaajina toimintapäivissä. Jokaisesta päivästä perheet saivat mukaansa kotitehtäväohjeet, joihin sisältyi erilaisia liikuntatehtäviä ja ruokareseptejä. Kotitehtävät oli tarkoitus tehdä yhdessä lasten kanssa. Opinnäytetyöni tavoitteena on arvioida toimintamallia ja tuottaa tilaajalle konkreettista tietoa mallin toi- mivuudesta, sekä tuoda esille mahdollisia kehittämiskohtia. Lisäksi ideoin ehdotuksia toimintamallin kehittämistä varten. Valitsin näkökulmakseni mallin arvioinnin osallistuneiden vanhempien näkökulmas- ta. Keräsin aineistoa tekemällä vanhemmille kyselytutkimuksen ja havainnoimalla toimintaa toiminta- päivien aikana. Kyselyyn vastattiin kaikissa osallistuneissa perheissä. Havaintoja tein kahden toiminta- päivän aikana. Kiinnitin huomiota muun muassa toimintapäivien ohjelmaan ja kulkuun sekä ohjaajien, vanhempien ja lasten toimintaan. Opinnäytetyössäni tarkastelen liikuntaa ja ravitsemusta usealta eri näkökulmalta ja otan huomioon erilaisia niihin liittyviä ilmiöitä. Lisäksi pohdin yhteisöpedagogin ammatillista roolia varhaiskasvatuksen työkentällä. Opinnäytetyöni on esimerkki moniammatillisesta yhteistyöstä. Työn avulla pystytään kehit- tä- mään yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja yhteisöpedagogin ammattialojen välillä ja näin hyödyntämään molempien ammattialojen osaamista. Tutkimuksen tulosten mukaan perheliikuntamallille on tarvetta. Mallin toteutusta tulisi kuitenkin vielä kehittää, jotta se voitaisiin jalkauttaa varhaiskasvatuksen käyttöön yleisesti. Kehittämistä vaativat muun muassa toimintapäivien sisältö ja ohjelma. Toimintapäivien sisällön tulisi vastata perheliikuntamallin tavoitteisiin, eli lisätä perheiden yhdessä liikkumista ja tuoda perheille tietoa terveellisestä ravinnosta.The city of Oulu's Lapanen project ordered this thesis. Lapanen project developed new operations model of family physical education to the nurseries in 2016. The model was tested in the nursery of Mäntylä in autumn of 2016. The goal of the operations model was to add the information to families about nutrition and physical education and to encourage parents to exercise and to make food togeth- er with their children. The objective is, that the model would be brought into use also in other nurseries of Oulu and that it would become a permanent part of the workday of the nurseries. The model worked in practice so that in the nursery of Mäntylä were held four activity days, one in every month in the autumn of 2016. Physical education instructor students worked as supervisors in activity days. In each activity day families got homework that included different food recipes and exer- cises. The homework was meaning to do together with the children. The goal of my thesis is to evaluate the operations model, to create concrete information of how the operations model worked and to bring out possible targets for development. In addition I created ideas how to develop the operations model further. I chose to review the model from the parents perspective who took part of the operations model. I collected data by making a survey to the parents and by ob- serving how everything worked during the activity days. Every family who took part of the activity days answered to the survey. I took part of the two activity days and observed those. I paid attention to the programme and course of the activity days and how the supervisor, parents and children worked. In my thesis I examine physical education and nutrition from several different perspective and consider different phenomenon that relate to them. I also consider the professional role of community educator in the field of early childhood education. My thesis is a demonstration of multi-professional coopera- tion. This thesis helps to develop co-operation between the field of early childhood education and the field of community educator and also to take advantage of the know-how of the both fields. The results of this study show that there is a need for the model of family physical education. However implementation of the model should be developed further in order that it could be put into practise of early childhood education in general. Among other things the contents and the programs of the activity days should be improved. The contents of the activity days should answer to the aims of the opera- tions model. It should increase exercising together with the family and offer information of the healthy nutrition

LUONTOKOTO-BLOGI YHTEISÖLLISYYDEN JA OSALLISUUDEN EDISTÄJÄNÄ PAKOLAISTYÖSSÄ

Opinnäytetyönä kehitettiin uutta palvelua kotouttamiseen. Tarkoituksena oli e-palvelujen tuottaminen Iisalmen maahanmuutto- ja pakolaispalveluihin. Tavoitteena oli tukea iisalmelaisia pakolaisperheitä kotoutumisprosessissa järjestämällä heille luontopäiviä lähiluonnossa. Kehittämistyön tavoitteena oli edistää Iisalmessa asuvien pakolai sperheiden yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja luontotuntemusta yhteistoiminnallisen oppimisen avulla. Kehittämispr osessiin kuului dialogisen toimijaverkoston, vuorovaikutuksen ja toimintaympäristön rakentaminen. Kehittämistyön mallintamisessa käytettiin Urie Bronfenbrennerin Ekologista mallia ja John W. Berryn kaksisuuntaista Akkulturaatio teoriaa luontopäivien mallintamiseen William Edwards Demingin kehäm allia mukaillen ja David A. Kolbin kehähämallin mukaisesti kuvattiin yhteistoiminnallisia oppimiskokemuksia. Kehittämistyössä edistettiin pakolaisperheiden luontotuntemusta vuorovaikutuksen, kuvakommunikoinnin ja osallisuuden avulla. Mallinnettiin yhteistoiminnallista oppimismenetelmää pakolaisperheiden kotoutumiseen luonnon avulla. Kehitettiin uutta e-palvelu menetelmää pakolaistyöhön. Tuotettiin Luontokoto-blogi digitaaliselle Wordpresssivustolle. Luontokoto-blogi sisältää luontopäivien kuva- ja videomateriaalin. Pakolaistyö voi hyödyntää blogia jatkossa myös tulevien tapahtumien informointiin sekä esittelyyn. Lähiympäristö tuotiin tutuksi iisalmelaisille pakolaisperheille. Luontopäivien innoittamana perheet rohkaistuivat liikkumaan itsenäisesti Iisalmen seudulla ja lähiluonnossa. Luontopäivien toiminnan havaintona äitien osallistuminen jäi vähäisemmäksi. Jatkokehittämistyönä voisi äitien ja lasten osallisuutta kehittää erilaisten luontoteemojen ymp ärille. Luontoteeman mukaisesti rakennetut yhteistoimi nnalliset perheleirit voisivat tukea ja parantaa äitilapsisuhdetta. Talven luontopäivän teemoina voisivat olla esimerkiksi lämmin pukeutuminen, jääpilkkiminen ja lumileikit. Pukeutumiseen ohjeistaminen käytännön avulla opettaisi perheitä pukeutumaan talven olosuhteisiin sopivaksi.A new service was developed for integration. The purpose of this thesis was to produce new e-services for immigration and refugee counseling of the city of Iisalmi. The aim was to support refugee families in Iisalmi in their integration process by arranging nature day events in nearby nature. The aim of the development work was to promote Iisalmi's refugee families' participation, community and knowledge of nature through cooperative learning. The development process included the building of a dialogical network, interaction and operating environment. The theoretical background in the development work is based on Urie Bronfenbrenner's ecologic model, Jo hn W. Berry's acculturation theory and William Edwards Deming's PDSA Cycle, for modeling the nature days. David A. Kolb´s experiential learning cycle describes co-operative learning experiences. The development process promoted refugee families' knowledge of nature by interaction, image communication and participation. A co-operative learning method for refugee families' integration with the help of nature was modelled. A new e-service method for refugee work was developed. The naturehome blog about community and participation in promoting work with refugees was produced on the digital WordPress site. The Naturehome blog contains photos and video materials of the nature day events. Future immigrant and refugee work may take advantage of the blog to promote and present new events. Immediate local surroundings were made familiar to refugee families. Enthused by nature days families had courage to move around in nature and in the surrounding area of Iisalmi. The observation at nature day events was that mothers participated in activities less than fathers. Further development work could be the development of mothers' and children's participation based around different nature themes. This could support co-operative family camps to improve mother child relationships. Winter nature themes could be warm dressing, ice fishing and snow fun. With correct advice about dressing, refugee families would learn how to dress properly for the winter season

Terveydenhoitajien kokemuksia laajoista terveystarkastuksista lastenneuvolassa

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata terveydenhoitajien kokemuksia laajojen terveystarkastusten toteuttamisesta lastenneuvolassa. Tavoitteena oli saada tietoja terveystarkastusten kehittämiseksi. Tutkimus toteutettiin teemahaastattelulla, jonka aineistosta tehtiin sisällönanalyysi. Teemahaastattelu toteutettiin kolmelle Porin perusturvakeskuksessa työskentelevälle lastenneuvolan terveydenhoitajalle. Tutkimuksesta tuli ilmi, että terveydenhoitajat olivat ottaneet laajat terveystarkastukset hyvin vastaan. Laajojen terveystarkastusten sisältö ei heidän mukaansa poikennut paljoa tarkastuksista joita he ovat aiemminkin toteuttaneet. Kaikilla terveydenhoitajilla oli pitkä kokemus lastenneuvolassa työskentelemisestä, joten he kokivat omaavansa vahvan kokemuspohjan ja näin ollen he eivät kokeneet laajojen terveystarkastusten tekoa hankalaksi. Ongelmaksi laajojen terveystarkastusten teossa nousi aikaresurssien riittämättömyys sekä erityistä tukea tarjoavien ammattilaisten puute. Terveydenhoitajat joutuivat usein jäämään työajan jälkeen kirjaamaan päivän aikana tehtyjä asioita asiakkaiden papereihin. Terveydenhoitajat kertoivat että vaikka heillä on kiire, eivät he näytä sitä asiakkaillensa. Vastaanottoja ei voi venyttää asiakkaan ollessa sisällä, sillä oven toisella puolella on uusi asiakas odottamassa vuoroaan. Terveydenhoitajat kokivat että perheet hyötyvät laajojen terveystarkastusten toteuttamisesta, sillä ne ovat erittäin perhekeskeisiä. Tarkastusten ansiosta on perheiden aiempaa helpompaa ottaa hankalia asioita puheeksi, sekä terveydenhoitajalla on lomakkeet keskustelun apuna. Laajojen terveystarkastusten ansiosta varhainen puuttu-minen on aiempaa helpompaa. Kehittämisideoina tutkimuksessa ilmeni neuvolan lisähenkilökunnan tarve, aikaresurs-sien lisääminen, tapaamiset terveydenhoitajien ja johdon kesken, lääkäreiden vastaanottojen kehittäminen ja lisäkoulutus parisuhteeseen sekä varhaiseen vuorovaikutukseen liittyvissä asioissa. Jatkossa laajojen terveystarkastusten toimivuutta olisi hyvä selvittää myös Porin alueen perheiden näkökulmasta. Lääkäreiden mielipide olisi myös hyvä ottaa huomioon laajojen terveystarkastusten toteutuksesta.The purpose of this thesis was to describe public health nurses experiences of doing extensive health checks at child welfare clinics. The aim was to provide information about the development of health information. The data was collected by theme interviewing and data was analyzed qualitatively using the contents of the interviews. The theme interview were made for three public health nurses who were working at Porin perusturvakeskus. The results show that the extensive health checks had been well received by public nurses. The contents of extensive health checks were almost the same that they have been done earlier. All public health nurses had been working long at the child welfare clinics so they did not feel difficult about doing extensive health checks. Inadequacy of time resources and special support professionals were the main problems. Public health care nurses had sometimes do after works that all the thing about logging were done. Even the public health nurses have to hurry up about all the work they did not show that for the customers. Reception time is limited because outside the door is another family waiting to come in. Public health care nurses felt that families will benefit by the extensive health checks because they are very family-oriented. Inspections, the families are now easier to talk sensitive issues and the public health care nurse have various which are good discussion openers. Early intervention is now easier beacuse of extensive health checks. As development occurred in the study the need for additional clinic staff, increase the time resources, meetings between public health nurses and management, doctors practice and training courses to support partership and early interaction. In the future, it would be benefitical to study the experiences of the extensive health checks from the perspective of the families. It would be good also interview the doctors who are doing extensive health checks

Diakoninen perhetyö lastensuojeluasiakasperheen tukena

Peltoniemi, Annaleena & Sutinen, Liisa. Diakoninen perhetyö lastensuojeluasiakasperheen tukena. Kevät 2015, 61s. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, Sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus. Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvailla asiakkaan näkökulmasta, miten diakonista perhetyötä voisi kehittää tukemaan ja auttamaan lastensuojeluasiakasperheitä. Tavoitteena oli myös kuvailla miten moniammatillista yhteistyötä diakonisen perhetyön ja lastensuojeluverkostojen asiantuntijoiden välillä voisi edelleen kehittää tukemaan ja auttamaan lastensuojelun asiakasperheitä. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä oli avoin haastattelu ja haastattelimme kolmea perhettä, jotka ovat sekä diakonian että lastensuojelun asiakkaana. Haastattelut toteutettiin joulukuun 2014 ja helmikuun 2015 välisenä aikana. Aineiston analysoimme teorialähtöisellä sisällönanalyysilla. Haastatellut perheet kertoivat diakoniatyöntekijän tuen olleen heille merkityksellistä. Lastensuojelua kohtaan he kertoivat kokeneensa pelkoa. Moniammatillista yhteistyötä ei lastensuojelun ja seurakunnan diakoniatyön välillä ole haastateltujen perheiden kohdalla ollut. Jatkotutkimushaasteeksi esitämme kunnallisessa lastensuojelussa toimiville sosiaalityöntekijöille ja sosionomeille sekä seurakuntien diakoniatyöntekijöille toteutettavaa kyselyä heidän valmiuksistaan, toiveistaan ja mahdollisista esteistä moniammatilliseen verkostoyhteistyöhön keskenään.Peltoniemi, Annaleena and Sutinen, Liisa. Support given by diaconal family work to families receiving child welfare services. 61 pages. Language: Finnish. Spring 2015. Diaconia University of applied sciences. Degree programme in Social Services, Option in Diaconal Social work. Degree: Bachelor of Social Services The aim of the study was to describe from the perspective of clients how the diaconal family work could be developed to support and help families receiving child welfare services. Another aim was to describe how multiprofessional cooperation between diaconal family work and the specialists of child welfare could be developed to support and help families receiving child welfare services. This thesis was made as a qualitative research. The material was collected by open interview from three families who are clients of both diaconal work and child welfare. The interviews were made between December 2014 and February 2015. The material was analysed by theory-oriented analysis. The interviewed families told the support from the deacon had been significant for them. They told they had felt fear towards child welfare. Multiprofessional cooperation between child welfare and diaconal work did not happen in the cases of interviewed families. The future challenges would be to make an enquiry for the social workers in municipal child welfare and diaconal workers in church on what the readiness, wishes and possible obstacles for working in multiprofessional cooperation are. Key words: social work of the church, diaconal work, family work, child welfare, multiprofessional cooperation, qualitative researc