317 research outputs found
Teknologiaa kehittämällä jalostusarvoa luonnontuotteisiin
Luonnontuotteilla tarkoitetaan sekä luonnonvaraisia että puoliviljeltyjä marjoja, sieniä ja yrttejä sekä erikoisluonnontuotteita, kuten pettua, mahlaa, pihkaa, jäkälää jne. Luonnontuotealaan kuuluu kaikki yritystoiminta raaka-aineiden talteenotosta tuotteiden jatkojalostukseen sekä luonnontuotteiden käyttö matkailu- ja hyvinvointi-aloila.
Suomen biotalousstrategian mukaan alan liikevaihdon arvon on ennakoitu kasvavan lähes kaksinkertaiseksi vuoteen 2025 mennessä. Uusia työpaikkoja arvioidaan syntyvän 100 000. Luonnontuoteala mainitaan osana biotaloutta, ja terveysvaikutteisten sekä puhtaista luonnon raaka-aineista valmistettujen tuotteiden kysynnän kasvun ennakoidaan vauhdittavan luonnontuotealan kasvua.
Tähän raporttiin on koottu tietoa teknologian hyödyntämisestä luonnontuotealalla nykyisin sekä samalla on kartoitettu alan toimijoiden kiinnostusta hyödyntää uusia teknologioita liiketoiminnan kehittämisessä. Luonnontuotealan kehittämisen kannalta teknologioiden hyödyntämismahdollisuuksia esiintyy koko arvoketjussa raaka-aineen viljelystä lopputuotteiden valmistamiseen, kuten myös matkailu- ja hyvinvointi- sekä ravintola-alalla. Teknologioiden hyödyntämismahdollisuuksien tarkastelu on kohdennettu erityisesti raaka-aineiden ja arvoaineiden talteenoton ja väli- sekä lopputuotteiden kehittämisen eri vaiheisiin, sillä arvoketjun näiden osien kehittäminen kohti teollista toimintaa edistäisi huomattavasti luonnontuotealan liiketoiminnan kehittymistä Suomessa.
Luonnontuoteala Suomessa on vielä hyvin käsityövaltaista. Luonnontuotealan liiketoiminnan kasvattaminen teolliseen mittakaavaan edellyttää panostusta mm. raaka-aineiden talteenoton tehostamiseen ja tuotteiden jalostusarvon nostamiseen hyödyntämällä teknologioita, ml. automaatiota ja robotiikkaa. Tuotannon skaalaaminen laboratoriomittakaavasta pilotti- ja teollisuusmittakaavaan edellyttää myös rahoitusta testaukseen ja pilotointiin sekä laiteinvestointeihin.
Uusien luonnontuotteiden ja palveluiden kehittämisen lähtökohtana tulisi olla kysyntälähtöisyys ja ennakoitu markkinatarve, jonka perusteella tuote-ideoista tulisi jalostaa innovaatiosessioissa tuotekonsepteja. Markkinatarvekartoituksia tulisi tehdä erityisesti kansainvälisen viennin edistämiseksi, sillä esimerkiksi terveysvaikutteisten tuotteiden kysyntä on kasvamassa megatrendiksi maailmalla. Tuotekonseptien liiketoimintapotentiaalia tulisi arvioida ja laatia investointi- ja kannattavuuslaskelmia sekä kehittää valituille konsepteille/tuotteille arvoketjuja raaka-aineen hankinnasta lopputuotteiden jalostukseen
Production and use of agrofibre in Finland : final report of the study. II part : harvesting, storage, mechanical pretreatment, production costs and availability of reed canary grass
"Agrokuidun tuotanto ja käyttö Suomessa" -tutkimushankkeen maatalousteknologisessa osatutkimuksessa selvitettiin heinäkasvien, etenkin ruokohelven, korjuuseen, varastointiin ja mekaaniseen jakeistamiseen soveltuvaa tekniikkaa. Perinteisten, jo vakiintuneiden, maataloudessa laajassa käytössä olevien korjuumenetelmien soveltuvuus kevätkorjuuseen oli keskeinen tutkimuskohde. Mekaanisen esikäsittelyn osalta kyseessä oli kehitystyö. Jakeistamisen vaikutukset kustannuksiin selvitettiin alustavassa laskelmassa. Tuotantokustannuslaskelmat kattoivat koko alkutuotannon nurmien perustamisesta tehtaan portille. Saatavuus selvitettiin laajalla viljelijöille lähetetyllä kyselyllä. Kivennäispitoisuudeltaan ja keittyvyydeltään kevätkorjattu ruokohelpi on kasvuston vanhetessa selvästi parempaa raaka-ainetta kuin syyskorjattu. Tehtyjen seosarkkien perusteella kevätkorjatusta kasvimateriaalista on poistettava lehdet, jotta saavutetaan koivusellusta tehtyjen arkkien ominaisuudet ilmanläpäisevyydessä ja suotautuvuudessa. Tehdyn tutkimuksen perusteella laadukkaan raaka-aineen tuottaminen teollisuuden tarpeisiin onnistuu nykyisin käytössä olevilla menetelmillä, mikäli niitä käytettäessä kiinnitetään huomiota kasvuston korjuukosteuteen ja varastointioloihin. Hyvissä olosuhteissa korjuutappiot jäävät 15 prosenttiin, mikä tarkoittaa noin 6 000 kg kuiva-ainesatoa hehtaarilta hyvästä kasvustosta. Paalattu materiaali on varastoitavissa noin 2 % tappioin laadultaan käyttökelpoisena yksinkertaisissa ja edullisissa, peitetyissä ulkoaumoissa. Taloudelliselta kannalta ruokohelven tuotanto on kilpailukykyinen vaihtoehto rehuohralle, mikäli ruokohelvestä saadaan noin 40 p/kg tehtaalle toimitettuna. Kyseinen hinta kattaa muuttuvat kustannukset, työkustannukset, koneiden kiinteät kustannukset ja kuljetuksen sekä osittain maapohjan tuottovaatimuksen. Tehdyn viljelijäkyselyn perusteella voidaan olettaa mahdollisten jalostuspaikkojen ympäriltä myös löytyvän riittävästi peltoalaa jatkuvan raaka-ainehuollon varmistamiseen. Tuotannon laajentumiselle käytännön mittakaavaan ei siten ole teknisiä tai taloudellisia esteitä maatalousteknologisesta näkökulmasta.An agrotechnological investigation into a technique suitable for the harvesting, storage and mechanical division of grasses, reed canary grass (Phalaris arundinacea) in particular, was conducted as part of the research project 'Production and use of Agrofibres in Finland'. The investigation focused on the suitability of traditional, long established methods already widely used in agriculture for the spring harvest of grasses. The development of mechanical pretreatment was studied. A preliminary assessment was made of the contribution of plant division to costs. Production cost calculations covered all primary production from the establishing of leys to transport to the factory. Availability was studied through a detailed questionnaire sent to farmers. In terms of mineral content and cookability, reed canary grass harvested in spring makes a much better raw material as it ages than a crop harvested in autumn. The mixed-compound laboratory handsheets made indicate that the leaves should be removed from plants harvested in spring to attain the air permeability and drainability properties of birch pulp sheets. The investigation showed that goodquality raw material can be produced for the needs of industry with methods currently in use if attention is paid to the moisture of the plant stand at harvesting and to storage conditions. Under good conditions, harvesting losses would be under 15%, which amounts to a dry matter yield of 6000 kg/ha from a healthy plant stand. Simple, covered, outdoor stacks provide practical, low-cost storage for baled material, with a loss of around 2%. Production of reed canary grass is a cost-efficient, competitive alternative to fodder barley if the price of the grass delivered to the factory is about 40 p/kg. This price covers variable costs, labour costs, fixed costs of machinery, transport and, to some extent, the yield requirement on the soil. The replies to the questionnaire suggest that there is sufficient arable land in the vicinity of potential refining facilities to secure the continuous production of raw material. Agrotechnologically speaking, there are then no technical or financial barriers to full-scale production.vokMyynti MTT tietopalveluyksikkö. Yksikön huom.: Kirjasto Aj-
Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) liuottimia käyttävässä pintakäsittelyssä
Tähän BAT-raporttiin on koottu tietoa parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT) mukaisista liuottimia käyttävän pintakäsittelyn prosesseista ja keinoista päästöjen rajoittamiseen ja hallintaan. Liuottimia käyttävän pintakäsittelyn tärkeimmät ympäristövaikutukset liittyvät VOC-yhdisteiden päästöihin ilmaan ja jätevesiin, syntyviin jätteisiin, maaperän ja pohjaveden suojeluun sekä meluun.
Tässä selvityksessä on keskitytty pieniin ja keskisuuriin laitoksiin. Julkaisussa kerrotaan muun muassa liuottimia käyttävän pintakäsittelyn toimintojen lainsäädännöllisestä taustasta, menetelmistä VOC-päästöjen rajoittamiseen ja hallintaan. Raportissa on kuvattu erityisesti maalauksen ja painatuksen toimintojen BAT-tekniikoita ja menetelmiä, mutta sitä voidaan käyttää soveltuvin osin hyväksi myös muiden orgaanisia liuottimia ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä käyttävien toimintojen VOC-päästöjen rajoittamisessa.
Selvitys on tarkoitettu toiminnanharjoittajille, ympäristölupa- ja valvontaviranomaisille sekä muille toimialasta kiinnostuneille parhaan käytettävissä olevan tekniikan vertailuinformaatioksi
TIV-2 tuotantolaitoksen uuttokolonnin lämmitystavan muutos kaukolämmöltä lauhteelle
Tämän työn tarkoituksena oli selvittää kaukolämmöllä lämmitettävän uuttokolonnin energiakulutus. Tarkoituksena oli myös selvittää, onko kannattavaa vaihtaa uuttoko-lonnin lämmitysmuoto kaukolämmöltä lauhteelle. Lauhdetta syntyy prosessin muissa kohteissa, joissa käytetään höyryä lämmitysmuotona.
Virtaus- ja lämpötilamittauksissa käytettiin kannettavia virtaus- ja lasermittareita. Mit-tauksien tuloksia hyödynnettiin laskelmissa.
Työn tarkoituksena oli selvittää myös mahdollinen investoinnin suuruus. Tätä inves-tointia käytettiin takaisinmaksuajan laskelmassa.
Mittausten ja laskelmien jälkeen tultiin siihen johtopäätökseen, että tätä investointia ei kannata tehdä, koska takaisinmaksuaika on liian pitkä kyseiselle investoinnilleThe purpose of this thesis was to find out the energy consumption of an extruction column heated by district heating. The purpose was also to find out whether it is prof-itable to change the heating mode of the extraction column from the district heating to the condensate heating. Condensation heat is created elsewhere in the process where steam is used as a heating medium.
Flow and temperature measurements were used with portable flowmeter and portable laser meter. Measured data could be utilized in calculations.
In the calculations, the energy consumed by the extraction column was calculated. This energy efficiency was used in calculate the repayment period.
The purpose of the thesis was also to find out the potential amount of investment. This investment was used in the calculation of the repayment period.
After the measurement and calculations, the conclusion was that this investment should not be made because the payment period is too long for this small investmen
Ensihoitoyksikön hygieniaohjeistus : Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin alueelle
Terveydenhuollossa erilaiset infektiot aiheuttavat suuria lisäkustannuksia potilaiden hoitojaksojen pitkittyessä sekä työntekijöille aiheutuvista sairauspoissaoloista. Ensihoidon työntekijät saattavat omalta osaltaan tietämättään levittää infektioiden aiheuttajia sekä altistua itsekin infektioille. Viimeaikoina on alettu kiinnittämään enemmän huomiota infektioiden ehkäisymenetelmiin muun muassa käsihygieniaan.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli päivittää jo olemassa olevaa ensihoitoyksikön hygieniaohjeistusta Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirille. Tätä ohjeistusta voivat käyttää hyväksi kaikki sairaanhoitopiirin alueella työskentelevät ensihoitoyksiköt päivittäisessä työssään.
Opinnäytetyömme on tehty yhteistyössä Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin edustajien kanssa saaden heiltä asiantuntija tietoa hygieniaohjeista. Hygieniaohjeet on koottu kirjallisesta tiedosta, johon on valittu vain uusimmat ja luotettavimmat tietolähteet.
Päivitetyssä ensihoitohoitoyksikön hygieniaohjeistuksessa on kerrottu hygienian hoidosta, varotoimista, mikrobien tartunnasta ja torjuntakeinoista, sekä yleisimmistä infektioista. Hygieniaohjeista valmistui toimintaohjekortti, joissa kerrotaan tartuntataudeista ja niiltä suojautumisesta, sekä ensihoitoyksikön puhdistusohjeet.
.In the public health service the different infections will cause big extra costs when the patients' periods of treatment drag on and from illness absences which are caused to the workers. The workers of the emergency care may for their part spread the causes of infections without their knowledge and may be exposed to the infections even themselves. During the lately the paying of more attention has been declined to the methods of contraception of infections to the hand hygiene, among others.
The purpose of this dissertation are to update already existing hygiene instructions to Southwest Finland's hospital district. All the ambulance unit which work in the area of the hospital district can utilise these instructions in their daily work.
Our dissertation information about the hygiene instructions has been made in cooperation with the representatives of Southwest Finland's hospital district getting an expert from them. The hygiene instructions have been composed of written information to which only newest and most reliable sources of information have been chosen.
In the hygiene instructions of the ambulance unit it has been told about the care of the hygiene, about the precautions, about the infection of microbes and about the rejection means and about the most general infections. From the hygiene instructions the manual was completed, the card in which it is told about the infectious diseases and about protecting from them and the cleaning instructions of the ambulance uni
Mänty- ja koivupienpuun käyttömahdollisuudet rakennepuutuotteissa (EWP). Tekesin osarahoittaman esiselvityshankkeen loppuraportti.
Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelman ympäristöselostus
Ympäristöselostuksessa esitellään Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelman viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (200/2005), SOVA-lain, mukaisen ympäristöarvioinnin vaiheita ja sisältöä. Jätesuunnitelma on Hämeen, Kaakkois-Suomen, Lounais-Suomen, Länsi-Suomen, Pirkanmaan ja Uudenmaan ympäristökeskusten toimialueiden yhteinen jätehuollon kehittämissuunnitelma.
Ympäristövaikutusten arviointi tehtiin jätesuunnitelman painopistekokonaisuuksista. Arvioitavat vaihtoehdot muodostettiin jätesuunnitteluryhmän ja asiantuntijaryhmien yhteistyönä. Merkittävien vaikutusten tunnistamisessa käytettiin perustana SOVA-asetuksen arviointikriteereitä. Ympäristöarviointi on suoritettu suunnittelun rinnalla ja se on ohjannut jätesuunnitelman sisältöä ja tavoitteita. Vaikutusten arviointi on selkeyttänyt painopisteissä valittuja linjauksia.
Selostuksessa esitellään lyhyesti jätesuunnitelman kannalta keskeisiä suunnitelmia ja ohjelmia. Näistä keskeisin on valtakunnallinen jätesuunnitelma, jonka toteuttamisessa alueellinen jätesuunnitelma on tärkein työväline. Lisäksi selostuksessa kuvataan suunnittelualueen ympäristön nykytilaa niiden indikaattoritietojen osalta, joihin jätehuollon kysymykset ja erityisesti valitut painopisteet kytkeytyvät sekä nykytilan kehitys, mikäli jätesuunnitelma ei toteudu. Selostus sisältää myös jätesuunnitelman seurantaohjelman
Jätetietojen toimittaminen VAHTI-rekisteriin
Julkaisu "Jätetietojen toimittaminen VAHTI-rekisteriin" on laadittu JÄTELAVA-työryhmän toimesta. Opas on jatkoa vuonna 2000 laaditulle VAHTI-tietojärjestelmän tallennusoppaalle sekä vuonna 2001 laaditulle vastaavalle, mutta sisällöltään suppeammalle VAHTI-oppaalle. Oppaan tavoitteena on yhtäältä opastaa VAHTIasiakasta toimintaansa koskevien jätetietojen raportoinnissa ja kirjaamisessa ympäristöhallinnon vuosiraportointilomakkeille, ja toisaalta lupaviranomaista em. tietojen tarkistamisessa ja kirjaamisessa tietojärjestelmään.Oppaan ensimmäisessä luvussa on käyty läpi raportointiin, seurantaan ja tilastointiin liittyvää lainsäädäntöä sekä käytössä olevia määritelmiä ja luokituksia. Toisessa luvussa on selostettu viranomaisen tiedonsaantioikeutta sekä velvollisuutta tilastoida jätteitä ja jätehuoltoa koskevaa tietoa. Kolmas luku koskee varsinaista jätetietojen raportointia VAHTIin: käyttöoikeuksien anomista, raportointipisteiden perustamista, VAHTIssa käytössä olevien koodien ja tunnusten käytön ohjeistamista, tietojen tallentamista jne. Ko. luvussa on lisäksi tarkasteltu tietojen tarkistamiseen liittyviä seikkoja sekä esitetty muutamia toimintaehdotuksia tiedon laadunvarmentamiseksi. Neljännessä luvussa on käsitelty VAHTIin raportoitujen jätetietojen hyödyntämismahdollisuuksia.Opas sisältää runsaasti esimerkkejä eri toimijoiden jätteistä. Oppaan liitteenä on esimerkkejä jätelomakkeiden käytöstä ja täytöstä, muuntokertoimia jätetilavuustietojen muuttamisesta painoiksi sekä tulkintoja pysyvän jätteen määritelmästä. Jäteraportointilomakkeen liitteenä on lisäksi esimerkkejä jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoimintoja kuvaavien R (Recovery)- ja D (Disposal)-koodien käytöstä. Oppaan esimerkit noudattavat ympäristöministeriön päätöstä yleisempien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001)
- …
