Sustainable sourcing of Nordic wine importers : The role of drivers and barriers

This thesis aims to study the main drivers and barriers of sustainable sourcing of Nordic wine importers. There has been a growing interest in sustainability in wine industry in the literature, in the form of new academic journals. Moreover, wine businesses have begun to understand the productivity and competitive advantage of sustainability which has resulted in development of sustainability as a priority in wine supply chain. As much as 0,3% of global greenhouse gas emissions (GHG) is produced by wine supply chain, which is a significant number by a single type of product. As the importance among wine supply chain is growing, there are differences in global wine industry. Nordic wine market is a unique wine industry because of the state monopolies. Furthermore, Nordic countries are a significant wine importer, ranked as third largest importer in Europe. Therefore, it is important to study Nordic wine importers and their sustainable sourcing. To achieve a better understanding of the phenomenon, a literature review in sustainability in wine industry, Nordic wine market, sustainable sourcing, and drivers and barriers in sustainable sourcing is conducted. This is a qualitative research where the data is collected through semi-structured interviews. The sample of data is consisted of nine Nordic wine importers. Key findings indicate that state monopoly, reputation, financial benefits, benevolence, customer pressure/demand and top management commitment are the main drivers for Nordic wine importers. The two main barriers found from interviews were financial costs and consumers’ willingness to pay for sustainable wine. State monopoly, benevolence, and consumers’ willingness to pay, were the key findings that were not mentioned in the literature. Furthermore, differences occurred between Nordic wine importers. For instance, a significant difference with Swedish wine importer was the emphasis on reputational and image of their company as a driver, while Norwegian wine importer highlighted Norway’s alcohol legislation as a barrier. This study complements the existing literature in sustainability in wine industry and sustainable sourcing by introducing wine importers’ point of view. This thesis also contributes to the methodology part with semi-structured interviews and the literature of sustainable sourcing. Nevertheless, more research is needed to understand the growing phenomenon of sustainable sourcing and sustainability in wine industry.Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia Pohjoismaiden viinin maahantuojien kestävään hankintaan littyviä kannustimia ja esteitä. Kestävä kehitys viiniteollisuudessa on aihe, joka on herättänyt kasvavaa kiinnostusta kirjallisuudessa, kuten tieteellisissä artikkeleissa. Lisäksi viinialan toimijat ovat alkaneet ymmärtämää kestävän kehityksen tuoman tuottavuuden ja kilpailuedun mikä on johtanut kestävän kehityksen priorisointiin viinin toimitusketjussa. Jopa 0,3% maailman kasvihuonekaasuista tulee viinin toimitusketjusta, mikä on merkittävä luku yhdestä ainoasta tuotteesta. Samalla kun viinin toimitusketjun tärkeys kasvaa, on myös suuria eroavaisuuksia globaalissa viiniteollisuudessa. Pohjoismaiset viinimarkkinat ovat ainutlaatuinen viiniteollisuus valtion monopolien takia. Lisäksi Pohjoismaat ovat merkittävä viinin maahantuoja sijoittuen kolmanneksi suurimmaksi viinin maahantuojaksi Euroopassa. Näiden seikkojen vuoksi on tärkeää tutkia Pohjoismaisia viinin maahantuojia ja heidän kestävää hankintaa. Jotta ymmärtäisimme paremmin tätä ilmiötä, oli tehtävä kirjallisuuskatsaus kestävästä kehityksestä viiniteollisuudessa, Pohjoismaisesta viinimarkkinasta, kestävästä hankinnasta sekä kannustimista ja esteistä kestävässä hankinnassa. Tämä tutkimus perustuu laadulliseen tutkimukseen, jossa empiirinen data kerättiin puolirakenteisella haastattelulla. Datan otanta koostuu yhdeksästä Pohjoismaisesta viinin maahantuojasta. Keskeiset löydökset viittaavat siihen, että valtion monopoli, maine, taloudelliset hyödyt, hyväntahtoisuus, asiakkaiden paine/kysyntä ja johdon sitoutuminen olivat tärkeimmät kannustimet Pohjoismaisille viinin maahantuojille. Haastatteluissa ilmeni myös kaksi estettä, jotka olivat taloudelliset kulut ja kuluttajien maksuhalukkuus kestävästä viinistä. Valtion monopoli, hyväntahtoisuus sekä kuluttajien maksuhalukkuus olivat keskeisiä löydöksiä, joita ei ole kirjallisuudessa vielä mainittu. Lisäksi, eroavaisuuksia ilmeni Pohjoismaiden viinin maahantuojien kesken. Esimerkiksi ruotsalainen viinin maahantuoja painotti yrityksen mainetekijöitä ja imagoa kannustimena, kun taas norjalainen viinin maahantuoja painotti Norjan alkoholilainsäädäntöä esteenä. Tämä tutkimus täydentää olemassaolevaa kirjallisuutta viiniteollisuuden kestävässä kehityksessä ja kestävässä hankinnassa tuomalla viinin maahantuojien näkökulman. Lisäksi tutkielma antaa panoksensa metodologiseen osuuteen keskittymällä puolirakenteisiin haastatteluihin ja kestävän hankinnan kirjallisuuteen. Kaikesta huolimatta, lisää tutkimusta tarvitaan, jotta ymmärrys kasvavasta ilmiöstä kestävässä hankinnasta ja kestävästä kehityksestä viiniteollisuudessa toteutuisi

THE AROMATIC PROFILE OF WHITE WINES OBTAINED FROM BIODYNAMIC AND CONVENTIONAL GROWN GRAPES IN ROMANIA

This study analyses the differences between wines obtained from grapes cultivated conventionally and those cultivated biodynamically. The wine samples studied were obtained from Rhein Riesling, Italian Riesling, Muscat Ottonel and Chardonnay grape varieties. Among these, four variants (one from each grape variety) were obtained from grapes following conventional cultural technologies, while the rest were from the same grape varieties cultivated biodynamically. All grapes and wines were produced in the Murfatlar vineyard, in south-east Romania. Basic chemical and sensorial analyses were applied to evaluate the differences appearing between the conventional and organic wine samples. All sets of data, PCA analysed, underlined that there are no systematic differences between the two grape cultivation methods and the obtained products

The aromatic profile of white wines obtained from biodynamic and conventional grown grapes in Romania

This study analyses the differences between wines obtained from grapes cultivated conventionally and those cultivated biodynamically. The wine samples studied were obtained from Rhein Riesling, Italian Riesling, Muscat Ottonel and Chardonnay grape varieties. Among these, four variants (one from each grape variety) were obtained from grapes following conventional cultural technologies, while the rest were from the same grape varieties cultivated biodynamically. All grapes and wines were produced in the Murfatlar vineyard, in south-east Romania. Basic chemical and sensorial analyses were applied to evaluate the differences appearing between the conventional and organic wine samples. All sets of data, PCA analysed, underlined that there are no systematic differences between the two grape cultivation methods and the obtained products