Lapsiperheet kotityöpalveluyritysten asiakkaana

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, olisiko lapsiperheistä kotityöpalveluyritysten potentiaaliseksi asiakasryhmäksi. Tämä oli toimeksiantajan, Jyvässeudun 4H-yhdistyksen, kannalta työn tärkein tavoite. Lisäksi työllä haluttiin selvittää miksi lapsiperheet ulkoistaisivat kotityöt itse tekemisen sijaan. Tarkoituksena oli selvittää, millaisia ennakkokäsityksiä lapsiperheillä on kotityöpalveluyrityksistä ja niiden palveluista, mitkä palvelut kiinnostavat lapsiperheitä, miksi kotityöpalveluita voitaisiin ostaa, ja mitkä kanavat tavoittaisivat heidät parhaiten. Tutkimuskohde oli perheet, joilla on vähintään yksi kotona asuva alaikäinen lapsi. Tutkimus oli laadullinen, ja siinä hyödynnettiin myös määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimustapana käytettiin lomake- ja teemahaastatteluja. Tutkimus toteutettiin marraskuussa 2012. Lomakehaastattelut tehtiin sähköisenä, ja lomaketta jaettiin sosiaalisessa mediassa sekä sähköpostitse hyödyntäen tuttavaverkostoa. Vastauksia saatiin 45 kappaletta. Lomakehaastattelun tulosten perusteella teemahaastatteluun valikoitiin yksinhuoltajaäiti ja ydinperheen äiti. Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että lapsiperheissä olisi potentiaalia kotityöpalveluyritysten asiakkaiksi. Varsinkin harvemmin tarvittavat, suuritöiset kotityöt ulkoistettaisiin mielellään. Merkittävin syy ostaa palveluja itse tekemisen sijaan oli ajan puute ja halu saada enemmän aikaa perheen yhdessäololle. Lisäksi kaivattiin pientä luksusta arkeen. Taloudelliset syyt ja oma arvomaailma olivat painavimmat syyt olla ostamatta kotityöpalveluita. Toimivimpana kanavana lapsiperheet pitivät hyviä esitteitä, mutta myös tuttavaverkoston suositukset ja neuvola tiedon lähteinä olivat tärkeitä. Opinnäytetyö tarjoaa tietoa lapsiperheistä kuluttajaryhmänä ja kotityöpalveluiden käyttäjinä. Työtä voidaan hyödyntää lapsiperheiden ostokäyttäytymisen ymmärtämiseen palvelujen ostajina. Kotityöpalveluyritykset voivat hyödyntää tuloksia kehittäessään palvelujaan.The purpose of the thesis was to find out whether or not families with children were a potential customer group for homecare service companies. For the commissioner of the thesis, Jyväskylä region 4H organization, this was the main objective of the thesis. In addition, the thesis aimed at finding out the reasons why families with children would outsource household duties instead of doing them themselves. Other questions the thesis aimed at responding were what kind of preconceptions families held about homecare companies and their services, what kind of services were appealing to families, what reasons families had for purchasing homecare services and what the most appropriate channels to reach the families would be. The study was mainly qualitative in nature, but quantitative methods were also used. Questionnaires and theme interviews were chosen as data collection methods. The questionnaires were distributed electronically via social media and e-mail. The total number of participants in the study was 45. Based on the results from the questionnaires, a single parent mother and a nuclear family mother were chosen as interviewees for the theme interviews. The study results indicated that families with children were a potential customer group for homecare service companies. Families especially wished to outsource less frequent and laborious home chores. The lack of time and a wish to increase time spent together were listed as the main reasons for purchasing services. Another reason was that it was seen as a small luxury element in everyday life. The main reasons why families would not purchase services were connected to financial factors and to the actual sets of values the families themselves possessed. Well-made brochures were seen as the best channel for reaching the families, but recommendations from acquaintances and child welfare clinics as sources of information were also considered important. The thesis offers information on families with children as a consumer group and as users of homecare services. The thesis can be utilized in understanding the buying behavior of families with children. Homecare companies can use the study results in the development of their own services

PERHEILLE TUULTA PURJEISIIN : Palvelukartoitus porvoolaisten lapsiperheiden toiveista

Fast,Tanja ja Mölsä, Pilvi. Perheille tuulta Purjeisiin – palvelukartoitus porvoolaisten lapsiperheiden toiveista. Kevät 2017. 51 sivua, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma. Sosionomi (AMK) / Sosionomi (AMK) + lastentarhanopettajan kelpoisuus. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa, millaisia palveluja porvoolaiset lapsiperheet toivoivat IlOlo – Perheille iloista oloa ry:n järjestävän heille. Tulosten avulla pystyimme tarjoamaan yhdistykselle tutkimukseen perustuvaa tietoa toiminnan suunnittelun pohjaksi. Laadullinen tutkimus oli työelämälähtöinen ja toteutettiin sekä kirjallisena että verkkokyselynä Webropol-alustaa hyödyntäen. Verkkokyselyä jaettiin sosiaalisessa mediassa. Linkki kyselyyn löytyi myös kunnan Pedanetin varhaiskasvatuksen etusivulta. Kirjallinen kysely toteutettiin vain osassa Porvoon päiväkoteja. Nämä neljä päiväkotia valikoituivat maantieteellisesti katsottuna tasaisesti keskustan alueelta. Perheiden toiveita kartoitettiin neljän kysymyksen avulla. Ensimmäisessä kysymyksessä kartoitimme, minkälaista toimintaa perheet Porvooseen kaipasivat. Toisessa ja kolmannessa kysymyksessä selvitimme, minkälaisia toteutustapoja perheet toiminnalle suosivat ja viimeisessä kysymyksessä kartoitimme toiveita muun muassa perheleireistä ja tapahtumista. Aineiston käsittely aloitettiin riippuvuussuhteita vertailemalla. Halusimme selvittää, miten eri vastaajaryhmät erosivat mielipiteiltään. Havaintojen ja eroavaisuuksien jäsentelyn apuna käytimme kuvailevaa analyysiä. Avoimien vastausten analysoimisessa käytimme apuna teemoittelua. Johtopäätöksiä kirjoittaessamme pyrkimyksenämme ei pelkästään ollut todentaa eri ryhmien välillä havaittuja erovaisuuksia, vaan myös ymmärtää niiden taustalla piileviä syitä sekä tulkita vastaajien kokemuksia tutkimuksessa havaituista ilmiöistä. Kartoituksessa saatiin yleisesti selville, että Porvooseen kaivataan monenlaista toimintaa ja tapahtumia. Osa vastanneista oli kuitenkin tyytyväisiä nykyiseen palvelutarjontaan eikä kaivannut mitään uutta. Vastauksissa korostui toisten lapsiperheiden tapaaminen sekä vertaistuen saannin tärkeys. Perheet kaipasivat erilaisia kohdennettuja kerhoja sekä vanhemmille että lapsille. Ilmaista tai edullista lastenhoitoa ei koettu olevan Porvoossa lainkaan tarjolla. Palveluiden sekä tapahtumien toivottiin olevan myös joko ilmaisia tai edullisia. Vastaajien mielestä kartoituksessa ilmenneelle toiminnalle on kysyntää, jopa vapaaehtoisia löytyisi toiminnan järjestämiseen. Esiin nousi usein, ettei perheille, joissa on kouluikäisiä lapsia, tunnu olevan toimintaa, johon koko perhe voisi osallistua. Hienoa oli, että osa vastaajista oli tyytyväisiä tarjontaan, mutta silti saimme paljon tietoa nykytarjonnasta sekä kehitysideoita. Asiasanat: lapsiperheet, osallisuus, voimaantuminen, luovat menetelmätFast,Tanja and Mölsä, Pilvi. Wind in the sails for families – survey about wishes for services to families with children in the city of Porvoo. Spring 2017. 51 pages, 3 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Degree Programme in Social Services. Bachelor of Social Services / Bachelor of Social Services + early childhood education teacher eligibility.  The aim of this thesis was to chart, what kind of services families with children in Porvoo hoped that the IlOlo- Perheille iloista oloa ry- association would organize. Based on the results from our survey, we could provide the organization information about how to plan different activities. The qualitative survey was working life –based and put into practice both as a literary and a web survey using the Webropol database. The hyperlink to the survey was shared in social media. The hyperlink was also found on the first page of early childhood education website. The literary survey was put into action just in a few of the kindergartens in Porvoo. These four kindergartens were chosen geographically seen evenly in the downtown area. The wishes were chart with four questions. In the first question, we asked what kind of activities the families needed. In the second and third question, we tried to find out in which ways the families hoped the activities would be put into practice and in the last question we asked about wishes for other things as family-camps and events. We started the analyze of the data by comparing correlations. We wanted to find out how the different respondent groups diverged in their opinions from each other. As support in structuring the observations and differences we used descriptive analyze. As analyzing the open questions, we used thematising. When writing the conclusions, our aim was not just to verify the differences between the participant groups, but also to understand the reasons behind the divergent opinions and try to interpret the participants’ experiences about the phenomenon discovered in the survey. The survey generally showed that families in Porvoo hoped for all kinds of activities and events. Some of the respondents were satisfied with the current services and wasn’t yearning for something new. Families felt that meeting other families with children and peer support was important. They longed for different kinds of targeted clubs, both for parents and their children. Free or affordable child care was not considered to be found in Porvoo. The families hoped the services and events to be either free or at low cost. To conclude the study showed that the respondents felt there was a demand on the services that the association would provide in the future. Even volunteers could be found. Several families had the experience that there seemed to be little activities which the whole family could participate in. It was great that some of the respondents were satisfied with the current services, but the study gave us also a lot of information about the current supply and many development ideas. Keywords: families with children, participation, empowerment, creative method

Elämänkaariasumisen kehittämisen lähtökohtia

Suomalainen asuntorakentaminen on perinteisesti tuottanut melko yhdenmukaisia asuntoja eikä niissä ole otettu huomioon asukkaiden erilaisia elämäntilanteita tai asumistarpeita. Perhemuotojen monimuotoistuminen, asumispreferenssien yksilöllistyminen, muuttuneet työnteon tavat sekä demografiset muutokset haastavat rakennusalan toimijoita kehittämään asuntotarjontaa ja monipuolistamaan asumismuotoja. Yhtenä ratkaisuna edellä mainittuihin haasteisiin on elämänkaariasuminen, jossa asukkaalla on elämäntilanteesta ja elämänkaaren vaiheesta riippumatta mahdollisuus asua samassa asunnossa, tai ainakin samalla asuinalueella, ilman pakottavaa syytä muuttaa toiselle asuinalueelle. Tällöin keskeistä on luoda sellaiset puitteet asumiselle ja arjelle, että asunnon suunnitteluratkaisut ja asuinalue tyydyttävät eri-ikäisten ja erilaisen toimintakyvyn omaavien ihmisten tarpeet. Elämänkaariasuminen perustuu asumisen mahdollistamiseen mahdollisimman monelle sopivaksi muuntojoustavilla ratkaisuilla tukemaan ihmisen koko elämänkaarta. Onnistunut elämänkaariasumisen kehittäminen merkitsee muuttotarpeen vähenemistä ja asumisen edullisuutta pitkällä aikavälillä. Vahvasta tilakeskeisyydestä huolimatta elämänkaariasumiseen liittyvät olennaisesti myös erilaiset palvelut ja niiden saavutettavuus, joilla on entistä suurempi merkitys asumisen ja elämisen tukena. Hyvillä palveluilla voidaan tukea ikääntyvien asumista ja vähentää tarvetta muuttaa lisääntyneiden palvelutarpeiden vuoksi. Elämänkaariasuminen käsitetäänkin tässä raportissa kokonaisvaltaisesti sisältämään erilaisiin elämäntilanteisiin liittyvät tarpeet, kohdistuvat ne sitten asuntoon, asuinrakennuksiin, asuinympäristöön tai asumista tukeviin palveluihin. Tämä raportti liittyy Elämänkaariasumisen palvelullistaminen (ELMO) –tutkimushankkeeseen. Tutkimuksen tarkoituksena on edesauttaa palvelujen kytkemistä osaksi asumista ja parantaa sekä asuntojen että asuinalueiden muuntojoustavuutta asukkaiden elämänkaarien eri vaiheisiin sopivaksi. Tässä raportissa tarkastellaan elämänkaariasumisen kehittämisen lähtökohtia ja kuvataan kirjallisuudessa esitettyjä vaatimuksia asuinalueen, rakennuksen, asunnon sekä palveluiden näkökulmista

Pohjois-Haagan alueen lapsiperheiden vanhempien mielipiteitä asukastoiminnasta

Opinnäytetyömme tarkoitus oli selvittää Pohjois-Haagan alueen lapsiperheiden vanhempien mielipiteitä asukastoiminnasta. Tavoitteemme oli saada tietää, ovatko vanhemmat kiinnostuneita osallistumaan asukastoimintaan, minkälaiset ovat heidän osallistumismahdollisuudet ja minkälaisia ovat heidän toiveensa ja odotuksensa asukastoiminnalta. Tavoitteenamme oli tuottaa asukasyhdistys Pohjois-Haaga Seura ry:lle tietoa, jota seura voi toiminnassaan hyödyntää ja kehittää asukastoimintaa siten, että vanhempien on helpompaa ja mieluisampaa osallistua siihen. Opinnäytetyömme teoreettinen viitekehys muodostui asukastoiminnasta, kansalaisyhteiskunnasta, yhteisöllisyydestä ja sosiaalisesta pääomasta. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella. Kyselylomakkeita jaettiin kolmen viikon ajan leikkipuisto Pohjois-Haagassa ja leikkipuisto Laurinniityssä huhti- ja toukokuussa 2012 ja Pohjois-Haaga päivässä 12.5.2012. Aineistomme koostui yhteensä 20 vastatusta kyselystä. Kyselylomake tuotti sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista materiaalia. Opinnäytetyömme aineisto analysoitiin teemoittelemalla ja kvantifioimalla. Opinnäytetyömme tutkimuksesta tuli ilmi, että kyselyyn vastanneet vanhemmat olivat kiinnostuneita tai jossain määrin kiinnostuneita osallistumaan asukastoimintaan ja asuinalueensa kehittämiseen. Vanhemmat osallistuisivat mieluiten asukastoimintaan osallistumalla tapahtumiin, paikalliseen ruokapiiriin ja alueen suunnitteluun ja kehittämiseen. Puolet vastaajista oli osallistunut asukastoimintaan aikaisemmin. He olivat osallistuneet asukastoimintaan tavatakseen uusia ihmisiä ja saadakseen vaihtelua ja huvia arkeen. Ajanpuute oli suurin syy siihen, ettei toimintaan oltu osallistuttu. Vastanneet vanhemmat olivat kiinnostuneita osallistumaan asukastoimintaan ja he halusivat osallistua asuinalueensa kehittämiseen. Lapsiperheiden arki on kiireistä, joten vanhemmat eivät halua viettää vapaa-aikaansa lasten kanssa osallistumalla kokouksiin tai toimintaan, joka muistuttaa liikaa heidän ansiotyötään. Saavuttaakseen lapsiperheitä, asukastoiminnan tulisi olla rentoa, siihen tulisi voida osallistua ilman suurta sitoutumista ja sen tulisi olla mukavaa toimintaa yhdessä muiden ihmisten kanssa.The objective of this Bachelor’s thesis was to examine what parents of families with children thought about resident activity in Pohjois-Haaga. The aim was to find out if parents were interested in resident activity, what were their possibilities to participate in it and what were their hopes and expectations for resident activity. The purpose of this study was to produce information to help the neighbourhood association of Pohjois-Haaga to develop its activities. The theoretical background was formed by resident activity, civil society, communality and social capital. The study was carried out in play park Pohjois-Haaga and in play park Laurinniitty. Data was collected by handing questionnaires to parents visiting the play parks during three weeks in April and May 2012. We got 20 responses. The questionnaire included both closed and open questions and therefore our material was quantitative and qualitative. We analysed our material by using themes and counting frequencies. The results of our study showed that most of the parents were interested or somewhat interested in resident activity and in developing their living area. The ways the parents were interested in taking part in resident activity were by attending events, participating in a local food circle and by taking part in developing their neighbourhood. Half of the parents had attended resident activity before. Reasons for attending were to meet new people and to have a good time and variety in their daily lives. The main reason why half of the parents had never attended any resident activity was their lack of time. We conclude that the parents are interested in attending resident activity and they want to develop their living area. However, the lives of families with children are also busy, so parents do not want to use their free time with children by attending meetings or events that remind them of their daily work. We draw a conclusion that to reach families with children, the resident activity should be designed to be relaxed, easy to attend to and something that could bring people together in a positive atmosphere

Eteläsavolaisten vapaa-ajan asukkaiden muuttuvat palvelutarpeet

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vapaa-ajan asukkaiden nykyistä ja tulevaa, yksityiseen sektoriin kohdistuvaa palvelukysyntää Etelä-Savossa. Samalla sivuttiin muuttuvan kesämökkikulttuurin muita ilmiöitä, kuten mökkeilyn ja mökkien sijainnin ekologisia vaikutuksia. Tutkimuksessa palvelut käsitetään laajasti. Tämän vuoksi keskityttiin selvittämään toisaalta elintarvikkeiden ja niihin liittyvien palveluiden, toisaalta mahdollisimman laajasti muiden palveluiden kysyntää. Mökkien määrän kasvun lisäksi monet vapaa-ajan asumisen muutostrendit vaikuttavat maaseudun tuotteiden käyttömääriin ja -tapoihin. Mökinomistajien ikärakenne vanhenee ja mökkejä käytetään yhä enemmän. Palveluiden käyttöön vaikuttavat mm. omistajien elämänvaihe ja palveluiden käytön kulttuuri; halutaanko, osataanko ja pystytäänkö asia tekemään itse vai ostetaanko se palveluna. Tutkimuksen keskeiset aineistot saatiin syksyllä 2008 tehdyn postikyselyn sekä postikyselyn suunnittelun pohjaksi tehtyjen haastattelujen avulla. Haastattelut tehtiin 2008 kesällä 40:lle Etelä-Savossa vapaa-ajan asunnon omistavalle henkilölle. Kyselylomake lähetettiin 2 000 satunnaisesti valitulle 18–65 -vuotiaalle henkilölle, jotka omistavat vapaa-ajan asunnon Etelä-Savossa ja asuvat vakituisesti muussa kunnassa. Tutkimuksessa pyrittiin tarkastelemaan mökkejä vapaa-ajan vieton tukikohtina. Kysymykset kohdistettiin siksi koko siihen ruokakuntaan, joka mökkiä käyttää. Lisäksi selvitettiin muiden kuin ruokakuntaan kuuluvien mökin käyttöä. Vapaa-ajan asukkaiden palveluiden käyttö tulee lisääntymään. Palveluiden käytön lisääntyminen johtuu ennen kaikkea siitä, että mökillä tullaan viettämään yhä enemmän aikaa tulevaisuudessa sekä kesäaikaan että muina aikoina. Ennen kaikkea tämä koskee eläkeläisiä, mutta myös työikäiset venyttävät mökillä viettämäänsä aikaa. Monien kohdalla tätä helpottaa etätyömahdollisuuksien nykyistä parempi hyödyntäminen. Jo nyt erilaiset kulttuuritapahtumat merkitsevät paljon eteläsavolaisille vapaa-ajan asukkaille, ja niillä tullaan viettämään aikaa lisääntyvästi. Muita palveluita, joiden käyttö tulee lisääntymään, ovat mm. lääkäripalvelut ja mökin varusteluun sekä huoltoon liittyvät palvelut. Paikallisia elintarvikkeita ja lähikauppoja arvostetaan yhä enemmän. Vapaa-ajanasukkaat haluavat tukea paikallisia yrityksiä käyttämällä niiden tuotteita ja palveluita. Elintarvikeostokset tehdäänkin pääasiassa mökkikunnan keskustan kaupoissa, joihin toivotaan laajempaa paikallisten tuotteiden valikoimaa. Elintarvikkeisiin liittyvien palvelujen käyttö, kuten pitopalvelutilaukset ja ravintoloissa ruokaileminen, lisääntyvät myös. Tarjonnan ja tiedottamisen merkitys korostuu vapaa-ajan asukkaiden palveluiden käytössä. Internetissä on paljon mahdollisuuksia sen vuoksi, että useimmat mökkiläiset viettävät tulevaisuudessakin valtaosan ajastaan kotipaikkakunnallaan. Internet helpottaa tiedon levittämistä mökkipaikkakunnan palveluista ja hyödykkeistä, jolloin niitä voidaan tarkastella kotoa käsin. Sukupolvenvaihdokset mökeillä voivat muuttaa palveluiden käytön kulttuuria. Monet mökinomistajat ovat huolestuneet tulevan sukupolven mökkeilyinnosta tai kyvystä huolehtia mökistä heidän jälkeensä. Palveluiden hankkimisen kynnys voi olla matalampi sillä sukupolvella, joka ei ole osallistunut mökin rakentamiseen tai sen huoltamiseen juurikaan omin käsin. Tutkimuksen toteutuksesta vastasi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa kehittämispäällikkö Manu Rantanen ja aineiston käsittelystä suunnittelija Vesa Rouhiainen. Elintarvikkeisiin liittyvän luvun toteuttivat kehittämispäällikkö Hanna-Maija Väisänen ja erikoissuunnittelija Marjo Särkkä-Tirkkonen. Tutkimuksen taustalla vaikutti monipuolista osaamista edustanut asiantuntijaryhmä

Perhepiirissä

Mikä on perhe? Miten sosiaaliturva määrittelee perheen? Saako avoleski eläkettä? Kuka perheeseen tuo rahat ja kuka päättää niiden käytöstä? Miten käy lasten ja lähivanhemman taloudelle, kun perhe hajoaa? Perhe on voimavara, mutta joskus tuo voimavara ehtyy, ja lastensuojelun on tultava apuun. Mitä tapahtuu huostaanotetuille lapsille ja heidän vanhemmilleen? Kuka vastaa lääkehoidon aloittamisesta lasten ja nuorten mielenterveyden horjuessa? Miten lapsuuden vaikeat tapahtumat heijastuvat terveyteen ja hyvinvointiin aikuisena? Perhepiiri on suojaverkko, mutta joskus siitä voi tulla synkkä muuri, joka kätkee ja peittää. Perhepiirissä on monitieteinen tutkijoiden puheenvuoro suomalaisen perheen arjesta. Kirja liittyy hallituksen Lasten ja nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaan ja se on tehty yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.20,00 euro

Botanian tapahtumien markkinoinnin vuosikello

Opinnäytetyön tehtävänä oli tapahtumien markkinoinnin vuosikellon tuottaminen. Työ tehtiin toimeksiantona Joensuussa sijaitsevalle perhospuutarha Botanialle, jonka toiminnasta vastaa Botanian ystävät ry -yhdistys. Työn tarkoituksena oli selvittää Botanian asiakasprofiileja ja suunnitella sen pohjalta tapahtumien markkinointi vuosikellomaiseen muotoon. Opinnäytetyössä on sekä toiminnallisen että tutkimuksellisen työn piirteitä. Tuloksena syntyi tapahtumien markkinoinnin vuosikello, joka esitettiin sekä sanallisessa että graafisessa muodossa. Lisäksi kartoitimme Botanian asiakkaiden taustatietoja asiakaskyselyn ja työntekijöille tehdyn puolistrukturoidun haastattelun avulla. Työn tietoperusta pohjautuu näistä saatuihin tuloksiin sekä kirjallisiin ja sähköisiin lähteisiin tapahtumista, tapahtumamatkailusta, markkinoinnista, tapahtumamarkkinoinnista sekä vuosikellosta. Työssä pyrittiin huomioimaan myös toimeksiantajan tarpeet ja toiveet. Vuosikellossa on käsitelty kaikkia vuonna 2015 Botanialla järjestettäviä tapahtumia ja monia eri kohderyhmiä eri lähtöalueilta. Kyselyiden ja haastatteluiden perusteella lapsiperheet, pariskunnat sekä eläkeläiset ovat Botanian merkittävimpiä asiakasryhmiä. Selvisi myös, että tämänhetkisillä markkinointitoimenpiteillä ja -kanavilla ei tavoiteta kohderyhmiä tarpeeksi tehokkaasti. Vuosikellossa jokaiselle tapahtumalle on pyritty valitsemaan sopivimmat markkinointitoimenpiteet ja -kanavat sekä ajankohta ja kohderyhmä. Vuosikellon tehtävänä on selkeyttää tapahtumien markkinointia, ja jatkossa sitä voidaan hyödyntää markkinoinnin suunnittelun sekä aikataulutuksen työkaluna.The purpose of this thesis, commissioned by an association Botanian ystävät ry, was to produce a circular calendar for annual marketing for a botanical garden Botania, located in Joensuu and run by the association. The aim was to investigate the customer profile of Botania and formulate an annual plan for event marketing as a circular calendar. The thesis is partly functional, partly a research. An annual timetable for marketing Botania’s events was created and the result is presented both verbally and graphically. Furthermore, information about botanical garden’s visitors was obtained by compiling a customer questionnaire and a semi-structured interview to Botania’s personnel. The database of our study consists of the results, obtained from these, and of literature and e-sources concerning events, event tourism, marketing, event marketing and circular calendar. In addition, requests and needs, mentioned in the commission, were taken into account in the work. The circular calendar contains all the events organized by Botania in 2015 and different target groups from various areas. Customer enquiries and interviews of personnel showed that Botania’s most significant customer groups are families with children, couples and pensioners. Moreover, the results revealed that the target groups are not achieved efficiently enough with current marketing. Therefore, the aim was to choose the most suitable marketing actions, channels, time and target groups for each event in the yearly timetable. The objective of this circular calendar is to clarify Botania’s event marketing and it can also be used in future for planning and scheduling the marketing

Lastenneuvolakäynnillä jaettava terveysneuvontamateriaali

Opinnäytetyö oli osa hanketta Terveyttä edistävien työmenetelmien arviointi ja kehittäminen 2009−2011 – näkökulmana lapsiperheiden ja nuorten palvelut. Hanke toteutuu Helsingin kaupungin ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli havainnoida tiettyjen Helsingin lastenneuvoloiden tervey-denhoitajien jakaman terveysneuvontamateriaalin määrää sekä sitä, millaista materiaalia jaettiin. Lisäksi havainnoitiin keskusteltiinko jaetusta materiaalista. Työssä kuvataan terveysneuvontamateriaalin jakamisen tärkeyttä terveydenhoitajan työssä sekä suullisen terveysneuvonnan merkitystä lastenneuvolassa. Aineisto opinnäytetyöhön kerättiin havainnoimalla Helsingin terveyskeskuksen yhdeksässä lastenneuvolassa marras- ja joulukuussa 2010. Kymmenen terveydenhoitajaopiskelijaa keräsi havainnointimateriaalia kolmen päivän seurantajakson aikana. Havainnot kirjattiin havainnointilomakkeeseen, joka oli laadittu yhteistyössä opiskelijaryhmän ja ohjaavien opettajien kanssa. Tuloksista ilmeni, että lastenneuvolakäynnit olivat pääsääntöisesti määräaikaisia käyntejä. Määräaikaisia käyntejä oli eniten 0-11 kuukauden ikäisillä. Tästä johtuen terveysneuvonta-materiaalia jaettiin eniten 0-11 kuukauden ikäisille verrattuna muihin ikäryhmiin. Terveys-neuvontamateriaaleista runsaimmin jaettiin Lapsi eri ikävuosina ja Turvassa tapaturmilta -ohjeita. Lisäksi jaettiin paljon muita ohjeita, jotka eivät sisältyneet Helsingin kaupungin suositusten mukaisiin jaettaviin materiaaleihin. Joillakin neuvolakäynneillä jaettiin useita terveysneuvontamateriaaleja, lisäksi oli käyntejä, joilla ei jaettu materiaalia lainkaan. Ikäryhmässä 0-11 kuukautta jaetusta terveysneuvontamateriaalista keskusteltiin useammin kuin muissa ikäryhmissä. Sen sijaan 5-6-vuotiaiden ikäryhmässä jaetusta materiaalista ei keskusteltu lainkaan. Suullisen terveysneuvonnan tueksi kirjallisen terveysneuvontamateriaalin jakaminen on tärkeää. Opinnäytetyön tulosten avulla voidaan kehittää jaettavan terveysneuvontama-teriaalin määrän jakautumista tasaisemmin eri ikäryhmien kesken sekä lisätä jaettavan terveysneuvontamateriaalin suullista läpikäyntiä.Our study was part of a wider project called Development of Health Promotion Practices in Primary Health Care 2009-2011 – Focus on Child and Adolescent Health. The project was conducted in collaboration between of the health centres the City of Helsinki and Helsinki Metropolia University of Applied Sciences, Finland. The purpose of our study was to observe and evaluate the amount and content of the materials given out by certain child welfare clinics of the City of Helsinki. In addition, it was noted if the material given were discussed or not. In our study, we discussed the importance of giving out health counselling material as part of the job of a public health nurse and how important verbal health counselling was in the child welfare clinics. The material for our study was collected by observing at nine child welfare clinics in November and December 2010. Ten public health nurse students collected the data during a three day observation period. All observation was written down on an observation form, which was designed together by the students and instructors. The results showed that planned periodic visits to child welfare clinics were much more frequent than additional visits. Most periodic visits were done when the babies were 0 -11 months old. Because of this most health counselling material was given to the parents of 0-11 months old babies as compared to other age groups. The patient guides "Child at Different Ages" (in Finnish,”Lapsi eri ikävuosina”, own translation) and "Safe from Accidents" (in Finnish,”Turvassa tapaturmilta”, own translation) were given out more frequently than other health counselling material. In addition, several other patient guides were given out, which were not part of the recommended materials by the City of Helsinki. During some visits several different health counsel materials were given out, while during some visit no materials were given at all. The health counselling material which was given out for the age group 0-11 months were discussed more frequently than the material given out for other age groups. Moreover, material given out for age group 5-6 years olds were not discussed at all. It is important to give out written health counselling material to support verbal health counselling. Based on the results of our study, the practices to give out material more evenly for different age groups may be developed. The results also suggest increasing discussing with families with babies and small children when the health counselling material is given out they are given out