Polybromatut palonestoaineet – riski ihmiselle ja luonnolle?

Tässä kirjallisuuskatsauksessa perehdytään polybromattuihin palonestoaineisiin. Palonestoaineet ovat moninainen kemikaaliryhmä, joita käytetään parantamaan tuotteiden paloturvallisuutta. Polybromattujen palonestoaineiden käyttö lisääntyi, kun polykloorattujen bifenyylien (PCB) käytöstä luovuttiin niiden haitallisuuden vuoksi. Merkittävimpiä polybromattuja palonestoaineita ovat polybromatut difenyylieetterit (PBDE), heksabromisyklododekaanit (HBCD) sekä tetrabromibisfenoli-A (TBBPA). Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että myös polybromatut palonestoaineet voivat olla haitallisia ihmisten terveydelle sekä ympäristölle. PBDE-yhdisteiden ja HBCD-yhdisteiden toksisuuden on todettu koe-eläimillä kohdentuvan maksaan, hermostolliseen yksilönkehitykseen, kilpirauhashormonijärjestelmään, sukupuolihormonijärjestelmään sekä lisääntymiselimiin. Kilpirauhashormonijärjestelmän on todettu olevan myös TBBPA:n toksisten vaikutusten kohde. Riittävillä PBDE-altistumistasoilla ennen syntymää ja varhaislapsuuden aikana on todettu olevan yhteys neurologisiin kehityshäiriöihin myös ihmisillä. Selkein yhteys on todettu keskittymishäiriöihin, hienomotoriikan häiriöihin sekä oppimiskyvyn heikentymiseen. PBDE-yhdisteet saattavat myös aiheuttaa kilpirauhashormonitoiminnan häiriöitä. Ihmiset altistuvat eniten polybromatuille palonestoaineille ravinnon kautta, josta syystä niiden pitoisuuksia elintarvikkeissa on syytä seurata jatkossakin. Polybromatut palonestoaineet kykenevät kaukokulkeutumaan pitkiä matkoja ja etenkin PBDE- ja HBCD-yhdisteet ovat hyvin pysyviä ympäristössä. Rasvaliukoisuutensa ansiosta ne ovat myös eliöihin kertyviä ja niiden pitoisuudet rikastuvat ravintoverkoissa. TBBPA on nykyään eniten käytetty polybromattu palonestoaine, sillä PBDE- ja HBCD-yhdisteiden käytöstä ollaan pitkälti luovuttu. Niitä sisältäviä tuotteita on kuitenkin vielä laajalti käytössä ja tästä syystä niiden aiheuttamat riskit eivät poistu nopeasti käyttö- ja tuotantokielloista huolimatta. Elektroniikkalaitteet sisältävät paljon polybromattuja palonestoaineita ja tästä syystä elektroniikkajätteen kierrätykseen ja hävittämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota vaarojen välttämiseksi. Tähän kirjallisuuskatsaukseen on pyritty kokoamaan lukijalleen olennaisin tieto polybromattujen palonestoaineiden ominaisuuksista, käyttömääristä, toksisuudesta, ekotoksisuudesta, altistumistasoista sekä terveyshaitoista

Direct laser written polymer waveguides with out of plane couplers for optical chips

Optical technologies call for waveguide networks featuring high integration densities, low losses, and simple operation. Here, we present polymer waveguides fabricated from a negative tone photoresist via two-photon-lithography in direct laser writing, and show a detailed parameter study of their performance. Specifically, we produce waveguides featuring bend radii down to 40 {\mu}m, insertion losses of the order of 10 dB, and loss coefficients smaller than 0.81 dB/mm, facilitating high integration densities in writing fields of 300 {\mu}m x 300 {\mu}m. A novel three-dimensional coupler design allows for coupling control as well as direct observation of outputs in a single field of view through a microscope objective. Finally, we present beam-splitting devices to construct larger optical networks, and we show that the waveguide material is compatible with the integration of quantum emitters

XXII Exhibición de enganches de la Feria de Sevilla

In dem Beitrag werden zwei neue Aufgabenformate vorgestellt, die klassische Übungen zur Experimentalphysik 1-Vorlesung im Regelbetrieb lernwirksam und motivationsfördernd ergänzen. Studierende der Physik bearbeiten einerseits wöchentliche Aufgabenstellungen zu vorgegebenen Video-Experimenten mit Hilfe des bekannten Verfahrens der Videoanalyse. Andererseits führen sie selbst Freihandexperimente mit Alltagsmaterialien durch, nehmen diese mit der Videofunktion mobiler Endgeräte (z.B. Smartphone, Tablet-PC) auf und werten diese auch direkt damit aus.Diese beiden, sich ergänzenden, alternativen experimentellen Zugänge konkretisieren theoretische Lerninhalte und erleichtern für Studierende den Übergang zwischen Schule und Hochschule. Studierende werden zudem an einfache Mess- und Analysemethoden herangeführt und auf nachfolgende physikalische Praktika vorbereitet. Die neuen Aufgabenformate werden fachdidaktisch charakterisiert und durch Beispiele illustriert. Aus den Erfahrungen und Untersuchungsergebnissen der zurückliegenden vier Semester werden Schlussfolgerungen für die Implementation in die Lehre gezogen