Kultasakaalin (Canis aureus) levinneisyys Euroopassa

Tiivistelmä. Kultasakaali on keskikokoinen ja territoriaalinen koiraeläin, joka on lyhyessä ajassa levittäytynyt Kaakkois-Euroopasta ympäri Eurooppaa. Sen leviäminen on lähtenyt liikkeelle kolmesta ydinpopulaatiosta, joista se on jatkunut aina Pohjois-Eurooppaan asti. Tässä tutkielmassa aion tarkastella kultasakaalin levinneisyysaluetta Euroopassa tänä päivänä sekä tekijöitä, jotka vaikuttavat kultasakaalin levinneisyyteen. Pohdin myös kultasakaalin tulevaisuutta muuttuvassa Euroopassa, ottaen huomioon ilmastonmuutoksen sekä muut muutokset lajin elinympäristöissä. Kultasakaalin levinneisyys kattaa suuren osan Eurooppaa. Lajin pohjoisimmat populaatiot sijaitsevat Virossa sekä Tanskassa. Lajimääriltään suurimmat populaatiot ovat Kaakkois- sekä Keski-Euroopassa. Eteläisimmät populaatiot ylettyvät Kreikkaan sekä Turkin rannikolle. Nykyään kultasakaalia esiintyy alueilla, joissa se ei aikaisemmin ole esiintynyt luonnollisesti, esimerkiksi Saksassa sekä Puolassa. Kultasakaalin levinneisyyteen vaikuttavat ihmistoiminta sekä luonnollisesti siihen vaikuttavat tekijät. Ihmistoiminnan vaikutukset ovat negatiivisia sekä positiivisia. Negatiivisia vaikutuksia ovat elinympäristöjen muokkaaminen, infrastruktuurin lisääminen sekä kultasakaalien myrkyttäminen. Positiivisena tekijänä pidetään vaihtoehtoisten ravintolähteiden tuottamista. Luonnollisesti kultasakaaliin vaikuttaa sen kilpailu suden kanssa, sen elinympäristöjen luonnollinen muutos, ilmastonmuutos sekä sen lajinomainen adaptiivisuus. Vaikka kaikki nämä tekijät vaikuttavat lajiin samanaikaisesti muodostaen vaikeasti tutkittavat yhteisvaikutuksen, suurimpana vaikuttaja voidaan pitää ihmistoimintaa. Tulevaisuudessa kultasakaali tulee leviämään yhä laajemmalle alueella Euroopassa. Ilmastonmuutoksen myötä sen leviäminen yhä pohjoisemmaksi tulee olemaan mahdollista lyhenevien talvien takia. Mielestäni tulevaisuudessa olisi tärkeää tutkia kultasakaalin vaikutusta sille vieraaseen elinympäristöön. Myös lajikantojen hallintaan sekä lajin suojeluun tulisi kiinnittää huomiota