Hulevesien suodatusratkaisujen elinkaarilaadunhallinnan parantaminen

Tiivistyvät kaupunkirakenteet, elinympäristöjen pirstoutuminen ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen luovat haasteita maankäytönsuunnitteluun, säiden ääri-ilmiöiden yhä yleistyessä ilmaston muuttuessa. Luontopohjaisten ratkaisuiden hyödyntäminen osana hulevesien hallintaa vastaa näihin haasteisiin, tuottaen lisäarvoa sekä kaupunkien asukkaille kuin ympäröivälle luonnolle. Hulevesien biosuodatusratkaisut ovat kasvipeitteisiä rakenteita, joissa hulevedet suotautuvat erilaisten suodatinmateriaalikerrosten läpi joko maaperään tai purkuputkella lähimpään vesistöön. Oikein toteutettuna ne vaikuttavat sekä hulevesien määrään että laatuun ja ovat siksi hyviä vaihtoehtoja rakennetun ympäristön vesienhallintaan. Biosuodatusratkaisujen elinkaaren eri vaiheisiin liittyy kuitenkin monia haasteita. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää näiden rakenteiden toteutuksen haasteet ja parhaat käytänteet kuntatoimijoille ja konsulteille suunnatun kyselyn sekä kirjallisuusselvityksen pohjalta. Näiden selvityksien tuloksien pohjalta luotiin hulevesien biosuodatusrakenteiden ohjekortit, joissa esitettyjen teemojen jatkokehitystä toteutettiin osallistavissa työpajoissa. Käytännön takia biosuodatusratkaisujen elinkaari on jaettu eri vaiheisiin: suunnitteluun, kilpailutukseen, rakentamiseen, ylläpitoon ja seurantaan. Tämä mahdollistaa prosessin eri osien tarkastelun eri toimijoiden ja tehtävien osalta ja lisäksi edistää myös kokonaiskustannusten kartoitusta ja hallintaa. Tutkimuksen lopputuloksena kehitetty infograafi ”Onnistuneen biosuodatusrakenteen elementit” kokoaa yhteen tärkeimmät elementit hulevesien biosuodatusjärjestelmän elinkaaren eri vaiheista ja tarjoaa käytännönläheisiä neuvoja, jotka ohjaavat kohti biosuodatusjärjestelmien parempaa elinkaarilaadunhallintaa. Opinnäytteessä tehty tutkimus on osa Interreg Central Baltic rahoitteista CleanStormWater -hanketta

Current status of management of stormwater systems and solutions in four Baltic Sea countries

Stormwater filtering systems are considered as promising solutions, as they alleviate both stormwater quantity and quality problems. For that reason, many cities are going to invest in different stormwater filtration systems in the coming years. However, these structures can clean pollutants from stormwater only when correctly planned, constructed, and maintained. Many municipalities lack experience and knowledge on the life cycle management and practical realization of stormwater filtering systems; thus, there is a risk that a significant part of the newly constructed systems will not function as expected. In this report, the status of stormwater filtering structures’ lifecycle management in Estonia, Finland, Latvia, and Sweden was introduced based on a literature review and a questionnaire targeted to municipal officers and consultants. The literature review revealed significant differences between the ways countries manage stormwater-related issues. In some cases, the methods and best management practices for stormwater management are well established; however, for some, the regulations and guidance for overall stormwater management are still completely lacking. The questionnaire results indicate a need for better communication between the different actors and recognition of the multiple benefits provided by the stormwater filtering structures. The information gained from the literature review and the questionnaire was compiled as check lists concerning the common pitfalls as well as best practices in the different phases of a stormwater filtering structure lifecycle. These lists can be used in the different phases of the life cycle of stormwater filtering structures to guarantee well-functioning high-quality structures. This study was a part of the CleanStormWater project, funded by the Interreg Central Baltic Programme

Työmaavesien laadunhallinta haltuun – Opas kaupungeille ja kunnille

Rakennustyömaat ovat yksi suurimmista hulevesien haitta-ainekuormituksen lähteistä kaupungeissa ja tyypillisesti rakennustyömaalta tuleva kuormitus on moninkertaista verrattuna valmiiseen kaupunkialueeseen. Vaikka yksittäinen rakennustyömaa on kestoltaan rajallinen, rakennustyömaiden aiheuttama vesistökuormitus on käytännössä jatkuvaa, sillä kaupunkiympäristössä on kaiken aikaa meneillään lukuisia rakennushankkeita. TYÖMAAVESIEN LAADUNHALLINTA HALTUUN -opas esittelee työmaavesien toimintamallin, joka tarjoaa kuntatoimijoille käytännönläheisiä ohjeita, kuinka työmaavesien hallinta tulisi huomioida rakennushankkeen eri vaiheissa. Oppaan tarkoituksena on helpottaa ja sujuvoittaa työmaavesien hallintaa kunnissa sekä parantaa työmaavesiin liittyvien vastuiden jakamista. Työmaavesien hallinnan toimintamalli sisältää rakennuttajapalveluille, rakennusvalvonnalle ja ympäristöpalveluille räätälöidyt ohjeet. Niitä täydentävät käytännön työkalut, jotka auttavat työmaavesien aiheuttamien riskien arvioinnissa, niiden huomioimisessa kilpailutuksessa sekä opastavat erilaisten hallintaratkaisujen valinnassa ja rakennusyrittäjien työmaavesien omavalvonnassa. Oppaan materiaalit on tuotettu osana ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoittamaa Työkaluja työmaavesien laadunhallintaan -hanketta