Lapsen yksilöllisen minä- ja maailmankuvan tukeminen varhaiskasvatuksessa kuvallisen ilmaisun keinoin

Tämä opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä erään Espoossa sijaitsevan päiväkodin kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Espoossa sijaitsevan päiväkodin kuvallista ilmaisua lapsen yksilöllistä minä- ja maailmankuvaa tukevaksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda lapsen yksilöllistä minä- ja maailmankuvaa tukeva kuvallisen ilmaisun opas kasvattajien toiminnan tueksi. Opinnäytetyö noudatteli tapaustutkimuksellista lähestymistapaa. Teoriaosuus käsittelee opinnäytetyön pääkäsitteitä: minäkuvaa, maailmankuvaa, kuvallista ilmaisua sekä kasvattajan pedagogista toimintaa. Teoriaosuus tarkastelee opinnäytetyön pääkäsitteiden yhteyttä varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin, minäkuvaa ja maailmankuvaa sekä niiden yhteyttä kuvalliseen ilmaisuun, kuvallisen ilmaisun toteuttamista sekä kasvattajan pedagogista toimintaa. Opinnäytetyön tuotoksena syntyneen oppaan sisältö on muodostettu teorian ja tutkimuksessa saadun aineiston pohjalta. Oppaan sisältö noudatteli opinnäytetyön rakennetta. Lisäksi se antoi käytännön esimerkkejä lapsen yksilöllistä minä- ja maailmankuvaa tukevan kuvallisen ilmaisun toteuttamiseen. Opinnäytetyö saavutti sille asetetut tavoitteet. Opinnäytetyön tuotoksena syntynyt opas tarjosi kasvattajille valmiudet lapsen yksilöllistä minä- ja maailmankuvaa tukevan kuvallisen ilmaisun toteuttamiseen sekä vahvisti kasvattajien pedagogista osaamista kyseiseen aiheeseen liittyen. Opinnäytetyö on toteutettu tarkasti ja huolellisesti. Se on noudattanut kehittämistyön luotettavuuden ja eettisyyden lähtökohtia.This thesis was carried out in collaboration with a kindergarten in Espoo. The purpose of this thesis was to develop visual expression to support child’s individual self-image and worldview in the kindergarten. The aim was to create a guide book to faclitate the educators’ work in supporting child’s individual self-image and worldview through visual expression. The thesis was implemented as a case study approach. The theoretical framework includes: self-image, worldview, visual expression and pedagogical work of the educator. These issues were examined in context to the National core curriculum for early childhood education and care. The theoretical framework examines individual self-image and worldview and how these concepts are linked to visual expression, carrying out the visual expression and educators pedagogical work. As a result of this thesis a guide book was created. The content of the guide book was based on the theory and the results of the study´s material. The content of the guide book followed the structure of the thesis. The guide book gives practical examples on how to implement child’s individual self-image and worldview by using visual expression. The aims of this thesis were achieved. The guide book offered transferable skills to the teachers and child care workers. Educators got readiness on how to implement visual expression supporting child’s individual self-image and worldview and strengthened educators pedagogical know-how in this matter. The thesis was carried out precisely and carefully following good practices in reliability and the ethical basis of the development work

Aikuisen erilaiset roolit ja pedagoginen toiminta ulkoilussa : pihatoiminnan kehittäminen Moision päiväkodissa

Opinnäytetyössä on kehitetty varhaiskasvatuksessa toimivien aikuisten roolia ja toimintaa ulkoilussa. Aikuisen rooli vaihtuu helposti pedagogista valvojaksi ulos mentäessä ja olemme halunneet opinnäytetyössämme etsiä ratkaisuja sekä apuvälineitä, jotta pedagogisesti laadukas toiminta toteutuisi myös ulkoilun osalta. Kehittämistyö on toteutettu yhdessä Moision päiväkodin henkilökunnan kanssa. Kehittämistyömme teoreettinen viitekehys koostuu varhaiskasvatuksen pedagogisesta toiminnasta, aikuisten erilaisista rooleista ja siitä, miten ulkoilmapedagogiikalla tuetaan lasten kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Tavoitteenamme on ollut lasten tarpeita huomioiden tukea sekä toiminnallista suunnittelua, että varhaiskasvatushenkilöstön ammatillista kasvua. Kehittämistyössämme olemme kartoittaneet lapsilta ja aikuisilta heidän näkemyksiään ja toiveitaan sekä ulkotoiminnasta että aikuisten rooleista. Kehittämistyössä on ollut aktiivisesti mukana päiväkodin aikuisista koottu vapaaehtoistiimi, jonka kanssa olemme tietokoneen välityksellä kokoontuneet ideoimaan kehittämistyötä ja keskustelemaan kerätyn materiaalin tuloksista sekä toiveista kehittämistyökaluihin liittyen. Kehittämistyön tuotoksena olemme työstäneet apuvälineitä sekä ulkoiluun liittyvään pedagogiseen suunnitteluun että ammatillisen kasvun tueksi. Koostimme ulkopedagogiikan suunnittelun avuksi kortit osaamisalueittain ja näiden pohjalta teimme pilottiryhmään toimintakortit ulkoiluun monipuolisen ulkopedagogiikan suunnittelun helpottamiseksi. Kartoitimme aikuisen erilaisia rooleja ulkoilussa ja koostimme niistä lomakkeen, jonka avulla voidaan tukea henkilökunnan henkilökohtaista ammatillista kasvua ja kehittymistä

Puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien käyttö luokanhallinnassa

Oppilaiden kielellisen kehityksen haasteilla ja ei-toivotulla käyttäytymisellä on todettu olevan yhteys. Puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiomenetelmiä käyttämällä sen sijaan voidaan vähentää ei-toivottua käyttäytymistä luokkahuoneessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten opettajat ja koulunkäynnin ohjaajat puuttuivat ei-toivottuun käyttäytymiseen erityisopetuksen oppitunneilla sekä miten he käyttivät puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiomenetelmiä näissä luokanhallinnallisissa tilanteissa. Tutkimusaineistona olivat oppituntien videotallenteet autismiopetusryhmästä, yksilöllisen opetuksen pienryhmästä sekä erityiskoulun esiopetusryhmästä. Aineistosta poimittiin opettajan tai koulunkäynnin ohjaajan työ-rauhavuorot, joissa käytettiin puhetta tukevia tai korvaavia kommunikaatiomenetelmiä. Aineisto analysoitiin keskustelunanalyyttisesti. Erityisopettajat ja koulunkäynnin ohjaajat puuttuivat oppilaiden ei-toivottuun käyttäytymiseen kehotuksin, käskyin, kielloin, moittein, perusteluin tai ohjaamisin. Puuttumisissa käytettiin viittomakieltä, viitottua puhetta tai tukiviittomia. Kuvakommunikaatiota ei käytetty lainkaan. Viittominen tehtiin joko välittömästi yhdelle tai usealle oppilaalle, sanallisen puuttumisen jälkeen, tarkentamalla se yhdelle oppilaalle tai opettajan ja ohjaajan yhteistyöllä. Puuttuessa viitottiin ohjaileva lausuma, joka oli käskevä verbi tai kehotus, perustelu tai paikka toiminnan kohteena. Ei-toivottuun käyttäytymiseen puuttumisessa olisi hyvä huomioida monikanavaisen viestinnän tärkeys ja sen johdonmukaisuus erityisesti tukea tarvitsevilla ja laajemmin kaikilla oppilailla. Lisäksi opettajan ja koulunkäynnin ohjaajan välinen tiivis yhteistyö auttaa oppilaita käyttäytymään toivotusti. Oppilaan yksilöllinen huomioiminen on keskeinen osa luokanhallintaa