Synnytyksen käynnistäminen - Potilasohje synnytyksen käynnistykseen tulevalle äidille

Tutkimusten mukaan synnytyksen käynnistyksen läpi käyneet naiset kokivat, etteivät he ole saaneet riittävästi tietoa käynnistämisestä. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) oli vuosina 2008–2009 4937 synnytystä, joista käynnistettiin 26,4 prosenttia, joten tietoa tarvitsevia potilaita on paljon. Kirjallinen potilasohje on erinomainen potilasohjauksen muoto tiedon antamiseen. Opinnäytetyömme aiheena oli kirjallinen potilasohje synnytyksen käynnistämisestä ja tarkoituksena oli laatia kirjallinen potilasohje potilaille, joiden synnytys ollaan aikeissa käynnistää. Tavoitteena oli, että potilaat, joiden synnytys ollaan aikeissa käynnistää, saavat ajankohtaista tietoa synnytyksen käynnistämisestä ja juuri itseään koskevasta käynnistysmenetelmästä. Opinnäytetyömme toteutettiin kehittämistyönä, jonka aihe saatiin KYS:n prenataaliosastolta, jossa oli havaittu tarve tällaiselle potilasohjeelle. Opinnäytetyönä laadittu potilasohje sisältää ajankohtaista tietoa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa käytössä olevista synnytyksen käynnistämismenetelmistä sekä niiden valmistelusta, toteutuksesta ja seurannasta. Ohjeessa kerrotaan myös yleisiä asioita normaalista raskauden ja synnytyksen käynnistymisen kulusta, synnytyksen käynnistämisestä sekä käynnistämisen syistä. Ohje auttaa potilasta valmistautumaan synnytyksen käynnistämiseen ja toimii kätilön tukena suullisissa ohjaustilanteissa. Kirjallisesta potilasohjeesta pyydettiin työstövaiheessa palautetta neljältä prenataaliosaston kätilöltä sekä synnytyksen käynnistämisen läpikäyneiltä naisilta. Ohjetta muokattiin palautteen pohjalta vielä paljon. Potilasohjeesta on pyritty tekemään selkeä, mutta silti runsaasti tietoa sisältävä sekä visuaalisesti miellyttävä. Potilasohjeesta on se hyöty, että se vähentää potilaan epävarmuutta ja auttaa potilasta orientoitumaan omaan hoitoonsa. Tuolloin hoitohenkilökunnan on helpompi työskennellä yhteistyössä potilaan kanssa ja hoito onnistuu paremmin. Potilasohjeen toimivuutta voitaisiin tulevaisuudessa arvioida potilastyytyväisyyskyselyn avulla.According to studies women who have gone through labour induction experienced that they hadn’t had enough information about induction. There were 4937 deliveries in Kuopio University Hospital (KUH) in years 2008–2009 of which 26.4 per cent was induced so there are lots of patients who need information. A written patient guide is an excellent form of patient education which gives information. The subject of our thesis was a written patient guide of labour induction and the purpose was to produce a written patient guide for patients whose labour is going to be induced. The aim of this thesis was that the patients whose labour is going to be induced, are given actual information about labour induction and about the method they are going to have. Our thesis was executed as a development work, which subject came from the maternity ward in Kuopio University Hospital where it had been noticed a need for a patient guide of this kind. The patient guide drawn up as a thesis includes current information about labour induction methods used in Kuopio University Hospital and about preparations, execution and monitoring needed for these methods. The guide gives information of the general facts: about the normal course of pregnancy and the start of delivery, labour induction and about reasons for induction. The guide helps a patient to prepare herself for labour induction and helps the midwife go through a patient education situation. Feedback about patient guide was asked from four midwives in the maternity unit and from women who had gone through labour induction. The guide was modified a lot based on the feedback. The benefit of the guide is that it decreases the insecurity of the patient and helps him to orientate to the treatment of his own. Then it is easier for the medical staff to work with the patient and the treatment is more successful. In the future the functionality of the guide could be estimated with a patient satisfaction survey

Aistimodulaatiohuoneen suunnitelma psykoosiosastolle

Tämän kehittämistyönä toteutetun opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä tietoa aistimodulaation hyödyistä ja sen käytöstä mielenterveystyössä. Työssä keskityttiin erityisesti psykoosisairauksiin asiakasryhmänä. Tutkimustietoa kerättiin psykoosisairauksien ja aistikäsittelyn välisestä yhteydestä sekä aistimodulaation vaikutuksista psykoosisairauksien kuntoutuksessa. Opinnäytetyössä tehtiin kuvaileva kirjallisuuskatsaus aiheesta, jonka pohjalta laadittiin suunnitelma psykoosiosaston aistimodulaatiohuoneesta Turun uuteen psykiatriseen sairaalaan. Suunnitelma sisältää ehdotukset tarvittavista välineistä ja menetelmistä. Työn toimeksiantajana toimi Turun ammattikorkeakoulun toimintaterapian liiketoimintapalvelut. Aistimodulaatio on menetelmä, jolla voidaan vaikuttaa ihmisen vireystilaan ja tunteisiin aistien avulla. Aistimodulaation käyttö on lisääntynyt ja se on todettu tehokkaaksi menetelmäksi mielenterveyspalveluissa. Tutkimustietoa aistimodulaation hyödyistä ja käytöstä erityisesti psykoosien tai skitsofrenian kuntoutuksessa on kuitenkin verrattain vähän. Tehdyn kirjallisuuskatsauksen perusteella psykoosisairauksista yleisimpään, eli skitsofreniaan, liittyy usein aistikäsittelyn häiriöitä, kuten aistialiherkkyyttä, alireagointia aistiärsykkeisiin sekä aistimusten välttelyä. Löydettyjen tutkimusten mukaan aistimodulaation hyötyjä psykoosisairauksiin liittyen ovat muun muassa ahdistuneisuuden väheneminen, sosiaalisen toimintakyvyn koheneminen, energiatasojen nousu, motivaation lisääntyminen ja positiivisten sekä negatiivisten oireiden hallinnan parantuminen. Aistimodulaatio nähdään arvokkaana kuntoutusmuotona nykyisten menetelmien rinnalla.This bachelor’s thesis aimed to gather information on the benefits of sensory modulation and its use in mental health care focusing on psychotic disorders. Research information was collected on the relationship between psychotic disorders and sensory perception, and on the effects of sensory modulation in the rehabilitation of psychotic disorders. A plan for a sensory modulation room in Turku's new psychiatric hospital's psychosis ward was developed based on a descriptive literature review. The plan includes suggestions for the necessary equipment and methods. The thesis was commissioned by the Occupational Therapy Business Services of Turku University of Applied Sciences. Sensory modulation is a method that utilizes the senses to alter an individual's alertness and emotions. The use of sensory modulation has increased, and its effectiveness in mental health services has been recognized. However, research information on the benefits and use of sensory modulation, especially in the rehabilitation of psychoses or schizophrenia, is relatively limited. Based on the conducted literature review, sensory processing disorders, such as sensory hypersensitivity, sensory under-responsivity and sensory avoidance, are often associated with the most common psychotic disorder, schizophrenia. According to the studies found, the benefits of sensory modulation related to psychotic disorders include reduced anxiety, improved social functioning, increased energy levels, increased motivation and improved management of both positive and negative symptoms. Sensory modulation is seen as a valuable form of rehabilitation alongside current methods

Lihavuusleikattujen kokemuksia saamastaan psyykkisestä tuesta ja sen merkityksestä lihavuusleikkauksen jälkeen

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka lihavuusleikatut kokevat saamansa psyykkisen tuen leikkauksensa jälkeen. Tavoitteena oli kuvata lihavuusleikattujen kokemuksia saamistaan tukimuodoista, tuen riittävyydestä ja sen merkityksestä uusien elintapojen noudattamisessa. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä lihavuusleikattujen yhdistyksen, LiLe ry:n kanssa. Opinnäytetyön teoriapohjaan perustuen luotiin sähköinen kyselylomake. Kysely sisälsi pääsääntöisesti suljettuja kysymyksiä, mutta myös muutaman avoimen kysymyksen. Avoimilla kysymyksillä pyrittiin saamaan täydentävää tietoa lihavuusleikattujen kokemuksista. Kysely julkaistiin LiLen Facebook-sivustoilla. Kyselyyn vastasi 222 lihavuusleikattua, joista 162 vei kyselyn loppuun saakka. Tulokset analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysilla ja havainnollistettiin taulukoilla ja kuvioilla. Tuloksista ilmeni, että lihavuusleikattujen kokemukset saamastaan tuesta ovat hyvin erilaisia, mutta pääsääntöisesti tuki jälkeen päin ei ole ollut riittävää. Vastaajista 66 % koki, että tuki on ollut puutteellista. Tukea olisi tarvittu enemmän etenkin minäkuvan muutokseen ja syihin lihavuuden taustalla. Eniten tukea oli saatu ruokavalioon. Leikkauksen kustannustehokkuuteen vaikuttaa suuresti uusien elintapojen omaksuminen leikkauksen jälkeen. Jotta potilas ymmärtäisi terveellisten elämäntapojen, ruokavalion, liikunnan sekä unen merkityksen, hänen tulee saada riittävää psyykkistä tukea ennen leikkausta ja riittävän pitkäkestoisesti leikkauksen jälkeen