2 research outputs found
Kansalaisopistojen oppilaitos- ja ylläpitäjärakenteen arviointi : osaraportti 1 : laatu- ja kehittämisavustukset ja ylläpitämisluvat
Kansalaisopistojen oppilaitos- ja ylläpitäjärakenteen arviointi perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön Koulutuksen arviointineuvostolle osoittamaan toimeksiantoon. Arviointi raportoidaan kahdessa osassa. Tässä ensimmäisessä osaraportissa arvioidaan kansalaisopistojen laatu- ja kehittämisavustuksia sekä ylläpitämislupia. Raportissa esitetään vastaukset seuraaviin viiteen kysymykseen: 1) Millä tavalla laatu- ja kehittämisavustuksille asetetut tavoitteet ovat toteutuneet kansalaisopistojen toiminnassa? 2) Millä tavalla laatu- ja kehittämisavustusten ohjeet ja ohjausjärjestelmä ovat toimineet kansalaisopistojen näkökulmasta? 3) Millä tavoin ylläpitämisluvat ohjaavat kansalaisopistojen toimintaa? 4) Miten ylläpitämisluvissa painottuvat lainsäädännön mukaiset koulutustavoitteet ja alueelliset erityistehtävät? 5) Millä tavalla ylläpitämisluvissa ilmaistut tavoitteet ja tehtävät toteutuvat kansalaisopistojen toiminnassa? Kysymyksiin etsittiin vastauksia useilla menetelmillä: Arviointiteemoja koskevista koulutuspoliittisista asiakirjoista, lakiperustasta ja säädöksistä tehtiin sisällönanalyysi. Lisäksi toteutettiin sidosryhmähaastatteluja, kansalaisopistoille osoitettu kysely ja arviointivierailuja.Laatu- ja kehittämisavustusta saaneille kansalaisopistoille avustukset ovat muodostaneet melko tärkeän lisäresurssin olemassa olevan toiminnan kehittämiseen. Sen sijaan uudenlaisia innovaatioita avustukset ovat synnyttäneet vain harvoin. Pienet kansalaisopistot ovat avustusten haussa heikommassa asemassa suuriin kansalaisopistoihin verrattuna. Laatu- ja kehittämisavustusten ohjaus- ja hakuprosessien kriteerit eivät tällä hetkellä ole kaikilta osin läpinäkyviä ja ymmärrettäviä. Avustusjärjestelmän yhteys laadun kehittämiseen on jossain määrin selkiytymätön. Arviointiryhmä esittää laatu- ja kehittämisavustusten säilyttämistä, käsitteellistä selkiyttämistä, innovatiivisuuden lisäämistä ja kehittämistä erillään valtionosuusperusteisesta perusrahoituksesta.
Ylläpitämisluvat eivät juuri ohjaa kansalaisopistojen käytännön toimintaa. Ylläpitämisluvissa ilmaistuissa koulutustehtävissä painottuvat lainsäädännölliset tavoitteet, mutta eivät alueelliset erityistehtävät. Ylläpitämisluvissa kuvatut tavoitteet toteutuvat yleisellä tasolla kansalaisopistojen toiminnassa. Arviointiryhmä esittää ylläpitämislupien kehittämistä kaksiosaiseksi siten, että ylläpitämisluvan yleinen osa on samanlainen kaikille hakijoille ja liiteosa sisältää hakijakohtaiset erot
Kansalaisopistojen oppilaitos- ja ylläpitäjärakenteen arviointi : osaraportti 2 : rakenteellisten muutosten, lakiuudistusten ja oman toiminnan arviointivelvoitteen toteutuminen
Kansalaisopistojen oppilaitos- ja ylläpitäjärakenteen arviointi perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön
Koulutuksen arviointineuvostolle osoittamaan toimeksiantoon. Arviointi
raportoidaan kahdessa osassa. Ensimmäinen osaraportti kohdistui kansalaisopistojen
laatu- ja kehittämisavustuksiin sekä ylläpitämislupiin. Tässä toisessa osaraportissa
arvioidaan rakenteellisten muutosten, vapaan sivistystyön lakiuudistusten ja
oman toiminnan arvioinnin toteutumista kansalaisopistoissa.
Raportissa esitetään vastaukset seuraaviin kysymyksiin: 1) Millaisia vaikutuksia
kansalaisopistojen yhdistymisillä tai muilla rakenteellisilla muutoksilla on kansalaisopistojen
palvelujen laatuun, alueelliseen saavutettavuuteen ja asemaan? 2) Miten vapaan
sivistystyön lakiin lisätyt koulutustavoitteet ja yhteistyövelvoite toteutuvat kansalaisopistojen
toiminnassa? 3) Miten kansalaisopistot toteuttavat vapaan sivistystyön
laissa mainittua oman toiminnan arviointivelvoitetta? Kysymyksiin etsittiin vastauksia
useilla menetelmillä: Arviointiteemoja koskevista koulutuspoliittisista asiakirjoista,
lakiperustasta ja säädöksistä tehtiin sisällönanalyysi. Lisäksi toteutettiin sidosryhmähaastatteluja,
kansalaisopistoille osoitettu kysely ja arviointivierailuja.Kansalaisopistoissa toteutetut rakenteelliset muutokset koskevat pääasiassa opistojen
yhdistämistä tai ylläpitäjämuutosta. Kansalaisopistojen keskuudessa toteutetuista
muutoksista löydetään laadun ja saavutettavuuden kannalta enemmän hyötyjä kuin
haittoja. Toteutettujen yhdistymisten mahdollisena haittana on asiakasryhmien eriarvoinen
kohtelu. Arviointiryhmä esittää alueellisten ja paikallisten sivistystarpeiden
turvaamista yhdistymistilanteissa lainsäädännön uudelleen tarkastelulla.
Kansalaisopistot tekevät yhteistyötä useiden eri oppilaitosten kanssa, mutta yhteistyö
kohdistuu selkeimmin kansalaisopistojen väliseen yhteistyöhön. Merkittävimpiä
yhteistyön muotoja ovat pedagoginen, hallinnollinen ja hankeyhteistyö. Arviointiryhmä
esittää kansalaisopistojen tukemista ja tasapuolista resursointia kaikissa merkittävissä
yhteistyön muodoissa. Arviointiryhmä myös pitää yhteistyötä yhtenä vaihtoehtona
pienten kansalaisopistojen yhdistämisille.
Vapaan sivistystyön lakiin lisätyt koulutustavoitteet – hyvinvoinnin, monikulttuurisuuden,
kansainvälisyyden ja kestävän kehityksen edistäminen – painottuvat vaihtelevasti
kansalaisopistojen kurssitarjonnassa. Arviointiryhmä esittää koulutustavoitteiden
tukemista kansalaisopistojen yhteisillä kehittämisstrategioilla, joissa alueelliset ja
paikalliset erityistarpeet otetaan huomioon.
Kansalaisopistojen keskuudessa omaa toimintaa arvioidaan ja kehitetään ensisijaisesti
asiakaspalautteen perusteella. Kansalaisopistojen käyttämät arviointimenetelmät
vaihtelevat paljon. Arviointiryhmä esittää kansalaisopistojen keskinäisen arviointiyhteistyön
ja arviointikäytäntöjen systemaattisuuden lisäämistä