Aktivointisuunnitelmien dokumentointi : Tutkimus asiakkaan, sosiaaliviranomaisen ja työvoimatoimiston edustajan näkökulmasta

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimuksessa tarkastellaan kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain yhden osa-alueen aktivointisuunnitelman dokumentointia. Vastauksia etsitään seuraaviin kysymyksiin; Millaisia toimijoita esiintyy aktivointisuunnitelmissa ja kenen näkökulmasta suunnitelmat on dokumentoitu. Mistä asiakasta koskevista asioista aktivointisuunnitelmissa kirjoitetaan ja miten. Millaisiin ratkaisuihin ja toimenpidesuosituksiin päädytään ja miten ne toteutuvat. Tutkimusaineisto muodostui 103:sta aktivointisuunnitelmasta, jotka oli tehty 81:lle eri henkilölle. Analyysimenetelmänä on käytetty temaattista sisällönanalyysiä, jota on täydennetty taulukoilla ja tulkintaa tukevilla tekstinäytteillä. Aktivointisuunnitelman laatimistilaisuuteen osallistuvat asiakkaan lisäksi työhallinnon ja sosiaalitoimen virkailija sekä tarvittaessa tulkki. Mahdollisen tukihenkilön osallistumista ei aktivointisuunnitelmiin kirjata. Dokumenttien perusteella työvoimatoimiston ja kunnan tehtävät ja toimenpiteet oli tuotu esiin, mutta asiakkaan oma panos suunnitelman toteuttamisen osalta jäi hyvin heikoksi. Suunnitelmaan ei kirjattu kaikkia niitä asioita, joita laki edellyttää tai joista suullisesti sovitaan aktivointihaastattelussa. Suunnitelma ei myöskään anna oikeaa kuvaa siitä asiakas- ja vuorovaikutusprosessista minkä tuloksena se on laadittu. Aktivointisuunnitelmat sisälsivät asiakkaan työ-, työttömyys- ja koulutushistorian lisäksi päihteiden käyttöä, terveydentilaa, toimeentuloa, asumista ja velkaongelmia koskevia asioita. Toimenpidesuosituksista keskeisin oli kuntouttava työtoiminta, jonka avulla haluttiin testata henkilön sosiaalista toimintakykyä ja työssä selviytymistä. Toiseksi eniten käytetty toimenpide oli palkkatuettu työ ja kolmanneksi yleisin valmentava työvoimakoulutus. Myös päihdekuntoutus esiintyi useissa dokumenteissa. Aktivointisuunnitelmaan kirjatut toimenpiteet toteutuivat yleensä sellaisten henkilöiden osalta, joilla ei ollut terveyteen, päihteiden käyttöön tai velkoihin liittyviä ongelmia tai asunnottomuutta. Toteutumista edesauttoi myös ammatillinen koulutus ja sukupuoli, sillä naisille tehdyt aktivointisuunnitelmat toteutuivat paremmin kuin miesten. Vaikka useat toimenpidesuositukset toteutuivatkin, tapahtui usein myös keskeytyksiä. Tärkeimpinä lähteinä olivat Kuntouttavan työtoiminnan käsikirja (2001); Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001); Kääriäinen, Aino (2003), Lastensuojelun sosiaalityö asiakirjoina. Dokumentoinnin ja tiedonmuodostuksen dynamiikka: Tapola, Maria (2005), Sosiaalityön asiakastyön dokumentointi