Kustannusmalli Suomen rautatietavaraliikenteeseen, Itäinen yhdysliikenne

"Kustannusmalli Suomen rautatietavaraliikenteeseen, Itäinen yhdysliikenne" pro gradu-työni on konstruktiivista tutkimusotetta hyödyntävä tapaustutkimus. Olen siinä luonut Suomen rautatietavaraliikenteeseen yleisen kustannuslaskentamallin, joka perustuu normaaleihin johdon laskentatoimen perusteisiin ja menetelmiin. Malli mahdollistaa rautateiden tavaraliikenteen yhteysvälikohtaisten kustannusten helpon laskemisen. Tutkimukseni kuvaa Suomen rautateiden tavaraliikenteen toimintoja, toimintaympäristön tuottamia vaikutuksia, kustannusrakenteita, yksikkökustannuksia ja niiden määrittämistä ja kohdentamista. Tutkimukseni keskittyy kustannusmallin luomiseen erityisesti rautateiden itäistä liikennettä varten. Näkökulma on rautateiden tavaraliikennettä harjoittavan rautatieyrityksen. Tutkimuksen yleisessä teoriaosassa tarkastellaan kustannuslaskennan kustannuskäsiteitä, kustannusfunktiota, potentiaali- ja käyttötekijöitä, laskentatoimen perusongelmia sekä suoritekohtaisia peruslaskentamenetelmiä. Tämän tutkimuksen tuloksena syntynyt kustannusmalli perustuu toimintolaskennan menetelmiin. Resurssien käytön kustannus kohdistetaan resurssiajureilla toimintoaltaisiin, junaliikenne ja vaihtotyö, yleiskustannuksilla lisättynä ja toimintoaltaista edelleen toimintoajureilla laskentakohteen, tavarajunan, kokonaiskustannuksiksi. Laskennan kohteina ovat neljän eri itäisen liikenteen yhteysvälin tavarajunat 2000 tonnin kuormajunin ja 500 tonnin tyhjävaunujunin. Kaikki laskennan kohteina olevat tavarajunat kulkevat Vainikkalan raja-aseman kautta ja suomalaisina lähtö- tai määräpaikkoina ovat Kouvola, Hamina, Kotka Mussalo ja Sköldvik. Jokaiseen kuormajunaan liittyy 100 prosenttisesti tyhjien vaunujen juna, joka kulkee saman yhteysvälin päinvastaisessa kulkusuunnassa kuin kuormajuna. Kustannusmallin mukaisessa laskennassa lyhyiden yhteysvälien henkilöstökustannuksien suhteellinen osuus nousee merkittävän suureksi. Tämä suhde muihin kustannustekijöihin tasoittuu yhteysvälikohtaisen välimatkan ja junan käyttämän nopeuden kasvaessa. Laskennan tuloksista voidaan päätellä rautatiekuljetusten tapahtuvan edullisesti. Konstruktiivinen tutkimusote tähän tapaustutkimukseen on selkeästi ollut rakentava ja huomiota keskittävä valinta. Toisaalta rautateiden kustannuslaskennan toteuttaminen toimintolaskennan avulla tuottaa hyvin eri toiminnoille kohdistuvaa kustannustietoa ja parantaa erityisesti yleiskustannusten kohdistamista toiminnoille. Avainsanat: toimintolaskenta, kustannuslaskenta, logistiikka, rautatieliikenne, transitokuljetukset, V