Feminism and Queer in Art Education

First FAQ is a collection of critical, contemporary feminist and queer scholarship emerging from the Department of Art at Aalto University, with contributions from Finnish and international students as well as faculty. The book advocates for non-normative educational, artistic, and cultural approaches that explore largely silenced issues. The texts emerge from personal experiences, but address systemic discrimination embedded within broad institutional and political structures

Uudistuva palvelukokonaisuus – kuntouttava kotihoito ja asiakaslähtöinen kotona asumisen tuki: Kuntouttavat toimintamallit iäkkäiden palveluissa (TEAS) -hankkeen loppuraportti

Valtioneuvoston kanslia (VNK) on nimennyt julkisen sektorin tuottavuuden ja rakenteellisen uudistamisen yhdeksi painopistealueekseen. Tämän myötä käynnistettiin selvitystyö “Kuntouttavat toimintamallit iäkkäiden palveluissa”. Kotona asumisen tueksi tarvitaan uusia innovatiivisia ja kustannustehokkaita, asiakkaalle lisäarvoa ja elämänlaatua tuottavia malleja. Raportissa kuvattavan hankkeen päätavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten julkisen palvelutuotannon tuottavuutta ja vaikuttavuutta voidaan parantaa iäkkäiden palvelukokonaisuutta kehittämällä. Hankkeen tarkoituksena oli tuottaa yleistettävää tietoa kotona asumisen tukeen kustannusvaikuttavien mallien löytämiseksi ja integraatiota edistäviä pilottimalleja kokeiltavaksi erilaisiin ympäristöihin. Toteutuksesta vastasi konsortio: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote), Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) ja Saimaan ammattikorkeakoulu (Saimia). Raportissa on kuvattu keskeisimpiä elementtejä toimintamalleista: näyttöön perustuva ja kokeiluun tarvittava tieto sekä toiminnan mittaaminen, juurruttamisen ja levittämisen mallit. Viitekehyksenä esitetään maakunta ja maakunnan eri toimijat. Kokonaisuudessa mallinnettiin asiakkaan tarpeiden mukainen, asiakaslähtöisesti integroitunut, luotettava kotihoito. Hankkeessa koottiin olemassa olevia toimintamalleja tukemaan kotona asumista, keskiössä asiakaslähtöinen integroitu palvelupolku ja kuntouttavat toimintamallit ja sisältäen arjen avun, teknologialla tuetut toimintamallit, kiireellisen hoidon ja turvallisuuden sekä osaamisen kehittämise

Uudistuva palvelukokonaisuus – kuntouttava kotihoito ja asiakaslähtöinen kotona asumisen tuki: Kuntouttavat toimintamallit iäkkäiden palveluissa (TEAS) -hankkeen loppuraportti

Valtioneuvoston kanslia (VNK) on nimennyt julkisen sektorin tuottavuuden ja rakenteellisen uudistamisen yhdeksi painopistealueekseen. Tämän myötä käynnistettiin selvitystyö “Kuntouttavat toimintamallit iäkkäiden palveluissa”. Kotona asumisen tueksi tarvitaan uusia innovatiivisia ja kustannustehokkaita, asiakkaalle lisäarvoa ja elämänlaatua tuottavia malleja. Raportissa kuvattavan hankkeen päätavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten julkisen palvelutuotannon tuottavuutta ja vaikuttavuutta voidaan parantaa iäkkäiden palvelukokonaisuutta kehittämällä. Hankkeen tarkoituksena oli tuottaa yleistettävää tietoa kotona asumisen tukeen kustannusvaikuttavien mallien löytämiseksi ja integraatiota edistäviä pilottimalleja kokeiltavaksi erilaisiin ympäristöihin. Toteutuksesta vastasi konsortio: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote), Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) ja Saimaan ammattikorkeakoulu (Saimia). Raportissa on kuvattu keskeisimpiä elementtejä toimintamalleista: näyttöön perustuva ja kokeiluun tarvittava tieto sekä toiminnan mittaaminen, juurruttamisen ja levittämisen mallit. Viitekehyksenä esitetään maakunta ja maakunnan eri toimijat. Kokonaisuudessa mallinnettiin asiakkaan tarpeiden mukainen, asiakaslähtöisesti integroitunut, luotettava kotihoito. Hankkeessa koottiin olemassa olevia toimintamalleja tukemaan kotona asumista, keskiössä asiakaslähtöinen integroitu palvelupolku ja kuntouttavat toimintamallit ja sisältäen arjen avun, teknologialla tuetut toimintamallit, kiireellisen hoidon ja turvallisuuden sekä osaamisen kehittämise

Found in translation

This study maps the relationship between male homosexuality and mainstream film from two different point of views: identification and othering. These two perspectives form, as it were, two sides of a “coin”, in which different audiences, through similar processes of visual cultural, create different symbolic meanings for the popular culture presentation they observe. The author's personal cinematic experiences as a young gay man are reflected in the perspective of the study as well as in the choice of the research material. The master's thesis consists of two complementary essays: 1. The essay on identification addresses its subject through Film Noir’s standard character, Femme Fatale, examining gay men’s identification with women and female characters as well as their worshipping, as common in gay culture. Influencing factors in these identifications are the various manifestations of visual culture that are characteristic and recognizable for gay men, most importantly the exaggerated, subversive and parodic aesthetic of camp, which is, according to Richard Dyer, uniquely emblematic to gay culture. 2. Othering, on the other hand, is discussed in the context of monsters in horror films, based on the metaphor invented by Harry M. Benshoff, according to which the monsters of horror films can historically be understood as a representation of homosexuality. According to the essay, both monsters and gays are subject to the fears and anxieties of a heteronormative audience, as a kind of scapegoat, through which perceptions of the normal and the abnormal, the healthy and the sick are maintained. The thesis falls within the frameworks of queer and feminist film research, in relation to gay representations - viewed from inside and outside of the gay community. The most important thinkers and texts for the dissertation are Eve Kosofsky Sedgwick's Epistemology of the Closet (1990), Alexander Dotyn's Making Things Perfectly Queer (1993), Harry M. Benshoff's Monsters in the Closet: Homosexualityand the Horror Film (1997) and Richard Dyer's The Culture of Queers (2002).Tutkielma kartoittaa miesten homoseksuaalisuuden suhdetta valtavirran elokuvaan kahdesta eri perspektiivistä, samaistumisen ja toiseuttamisen näkökulmista. Nämä kaksi perspektiiviä muodostavat ikään kuin “kolikon” kaksi puolta, joissa eri yleisöt, samankaltaisten visuaalisen kulttuurin prosessien kautta, luovat erilaisia symbolisia merkityksiä näkemäänsä populaarikulttuurin esitykseen. Kirjoittajan omakohtaiset elokuvalliset kokemukset nuorena homomiehenä peilautuvat tutkielman näkökulmassa sekä aineiston valinnassa. Maisterin opinnäyte muodostuu kahdesta toisiaan täydentävästä esseestä: 1. Samaistumista käsittelevässä esseessä aiheeseen paneudutaan Film Noirin vakiohahmon, Femme Fatalen kautta, tutkien homokulttuurissa yleistä naisiin ja naishahmoihin samaistumista, sekä näiden naisten palvontaa. Samaistumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat erilaiset homomiehille ominaiset ja tunnistettavat visuaalisen kulttuurin ilmenemismuodot, tärkeimpänä liioitteleva, yhteiskunnallista järjestystä kyseenalaistava ja parodioiva campestetiikka, joka on Richard Dyerin mukaan homokulttuurille ainutlaatuinen ja sitä määrittävä muoto. 2. Toiseuttamista taas käsitellään kauhuelokuvan hirviöiden kautta, lähtökohtana Harry M. Benshoffin keksimä vertauskuva, jonka mukaan kauhuelokuvien hirviöt voidaan historiallisesti käsittää representaationa homoseksuaalisuudelle. Esseen mukaan sekä hirviöt että homot ovat heteronormatiivisen yleisön pelkojen ja ahdistusten kohteena, eräänlaisina syntipukkeina, joiden kautta ylläpidetään käsityksiä normaalista ja epänormaalista, terveestä ja sairaasta. Tutkielma sijoittuu queer- ja feministisen elokuvantutkimuksen viitekehykseen, suhteessa homorepresentaatioihin— homoyhteisön sisä- ja ulkopuolelta tarkasteltuna. Tutkielman kannalta tärkeimpiä lähdeteoksia ovat Eve Kosofsky Sedgwickin Epistemology of the Closet (1990), Alexander Dotyn Making things perfectly queer (1993), Harry M. Benshoffin Monsters in the Closet: Homosexuality and the Horror Film (1997) sekä Richard Dyerin The Culture of Queers (2002)

Toiseuden lumo. Queerit samaistumiset 90-luvun naishahmoihin.

Tutkielma käsittelee homomiehen näkökulmasta samaistumistani naispuolisiin elokuvahahmoihin. Tutkimustehtävä oli selvittää miksi samaistun miesten sijasta yleensä naispuolisiin henkilöihin ja hahmoihin. Aineistona oli kolme elokuvaa 90-luvulta: Alien 3, Basic instinct – vaiston varassa ja Piano sekä näiden elokuvien naispäähahmot. Lähestyin aihetta tutkimalla miten hahmojen identiteetit rakentuvat ja millaisia homouteen rinnastuvia teemoja elokuvissa esiintyy. Tutkimusmenetelmänä oli elokuvien lähilukeminen queer-tutkimuksen näkökulmasta, kyseenalaistaen olettamukset sukupuolesta, ja etsien elokuvista normeja rikkovaa queeriä sisältöä. Johtopäätökset esittävät, että tutkittavien naisten identiteetit rikkovat normatiivisia sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyviä stereotypioita, ja elokuvat sisältävät runsaasti queerejä aineksia, tehden naispäähenkilöistä minulle helposti samaistuttavia

Designing Sound for a Pervasive Mobile Game

We examine the role of sound design in designing pervasive mobile games. As a case study, we examine the sound design process and solutions of a working prototype game called The Songs of North. The goal has been a design that allows sounds to be used as a primary information channel facilitating the use of physical movement as a main game mechanics. We discuss insights from the sound design process and also generally consider the role of sound in producing immersive gaming experiences