Siikalatvan kirjastojen kotiseutukokoelmat : Teemahaastattelut kirjastoammattilaisille

Opinnäytetyössä tarkastellaan yleisten kirjastojen kotiseutukokoelmia ja Siikalatvan kirjastoissa kotiseutukokoelmien parissa tehtävää työtä kirjastoammatillisesta näkökulmasta. Työn tavoitteena oli selvittää, mitä yleisten kirjastojen kotiseutukokoelmatyö on ja miten sitä voidaan toteuttaa. Opinnäytetyön viitekehyksen rakentamisessa hyödynnettiin kirjastojen kotiseutukokoelmista kirjoitettua aineistoa ja aiempaa aiheesta tehtyä tutkimusta. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Siikalatvan kirjastot. Työ sitoutuu osittain syksyllä 2016 Siikalatvan kirjastoissa toteutettuun kotiseutukokoelmien luettelointi- ja kehityshankkeeseen, johon saatiin hankerahoitusta Siikalatvan kunnalta. Hankkeen aikana kirjastojen kotiseutukokoelmien aineistoja luetteloitiin Kirikirjastojen aineistotietokantaan ja kotiseutukokoemien tehokkaampaan esilletuontiin pyrittiin ideoimaan ratkaisuja. Opinnäytetyössä hyödynnetään hankkeen aikana aiheesta syntynyttä tietopohjaa. Yleisten kirjastojen kotiseutukokoelmiin kerätään perinteisesti paikallista aineistoa sen erilaisissa julkaisumuodoissa. Merkittävin painopiste on kirjallisuudella. Kokoelmat toimivat kulttuuriperinnön tietopankkeina ja paikallisen identiteetin rakennuspalikoina museoiden ja arkistojen kokoelmien ohella. Siikalatvan kirjastojen osalta tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimuksessa haastateltiin neljää Siikalatvan kirjastojen kotiseutukokoelmien parissa jollain muotoa työskentelevää henkilöä. Haastateltaviin lukeutui kirjastotoimenjohtaja, kotiseutuneuvos ja entinen kirjastonhoitaja, kulttuurisihteeri ja kirjastovirkailija. Haastattelujen pohjalta selvisi, että Siikalatvan kirjastojen kotiseutukokoelmat ovat melko kattavat ja henkilökunta kokee kotiseutukokoelmat arvokkaana ja tärkeänä osana kirjastojen kokoelmia. Kirjastojen kotiseutukokoelmat nähdään saavutettavuutensa vuoksi paikallisaineistoista hyvin asiakkaita palvelevina. Kotiseutukokoelmien kehittämiseen henkilökunnan resurssit ovat kuitenkin vähäiset. Kirjastohenkilökunta haluaa yhtenäistää kotiseutukokoelmien parissa tehtävää työtä ja parantaa sen laatua yhteisillä kotiseutukokoelmatyön ohjeilla. Kehityskohteina nähdään ajalle herkän, mahdollisesti harvinaisen ja parhaiten aluetta kuvastavan aineiston digitointi sekä kotiseutukokoelmien näkyvyyden parantaminen.This thesis examines the role of local collections in public libraries and specifically Siikalatva Libraries’ local collections from a library professional point of view. The aim of this thesis was to find out what local collections are, how library professionals see them, and how a local collection’s collection management can be done. The base of this thesis was built by using previous literature and studies that discuss the subject. The thesis was commissioned by Siikalatva Libraries. The idea for this thesis came from a local collection cataloguing project that was done in Siikalatva Libraries during autumn 2016. The project was funded by Siikalatva municipality. The project’s main goals were to catalogue the local collections’ materials into the library system and to find innovative ideas for using the local collections more efficiently in future work. The knowledge collected during the cataloguing project was also used in the case study part of this thesis. Local collections typically consist of publications and documents published by local writers or that focus on or study some aspect of local community, people, organizations, history, culture, geography, etc. The collections serve as data banks of cultural heritage and as building blocks of local identity in addition to the equivalent collections of museums and archives. This thesis focuses on the professional viewpoints of Siikalatva Library staff regarding local collections’ management. The study material was collected by doing four theme interviews. The four interviewees were a library director, a former librarian (who has been granted a Finnish honorary title of a counselor, “kotiseutuneuvos”), a secretary for cultural affairs and a library assistant. As found out in the interviews, the Siikalatva Libraries’ local collections are quite extensive and the staff find them valuable and an important part of library collections. The local collections are easily available and therefore seem to serve the customers well. The resources for developing local collections in the libraries are scarce. The library staff wants to unify local collection management and its quality by mutual instructions. Digitizing of materials which best reflect the area, are sensitive to time and possibly rare, and getting better visibility for local collections are seen as targets for development

Kartoitus: Hätäkeskuksen toiminta ja ensihoidon organisointi tehtävällä 791

Matkasynnytysten määrä Suomessa on ollut noususuhdanteinen koko 2000-luvun ja yksiselitteistä syytä tälle ilmiölle ei ole. Yhtenä osasyynä ilmiölle pidetään pienempien synnytyssairaaloiden sulkemista ja synnytysten keskittämistä suurimpiin synnytyssairaaloihin. Synnyttäjien matka synnytyssairaalaan pitenee ja matkasynnytyksen riski kasvaa. Tässä työssä lähestytään aihetta ensihoidon organisoinnin sekä hätäkeskuksen toiminnan näkökulmasta, sillä aihe on vielä tutkimaton eikä aiempia tutkimuksia Suomen ensihoitojärjestelmästä synnytystilanteissa ole. Opinnäytetyössä kuvataan kuinka Suomen sairaanhoitopiirien ensihoidon järjestäminen ja toimintatavat eroavat toisistaan eri puolilla Suomea. Työssä käsitellään myös hätäkeskuslaitoksen toimintaa ja heiltä saatua tilastotietoa synnytystehtävistä Suomessa vuosilta 2010–2016. Luvussa neljä on kuvattu voimassa olevat Suomen sairaanhoitopiirien ensihoidon palvelutasopäätökset. Kartoittava tutkimus toteutettiin sähköpostihaastatteluna Suomen sairaanhoitopiireille. Vastaukset ovat saatu kahdeksalta sairaanhoitopiiriltä. Aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä analyysiä. Aineisto redusoitiin, klusteroitiin ja abstahoitiin. Tutkimuskysymykset koskevat hätäkeskuspäivystäjän arviota ensihoitoyksikön tarpeesta, perusteita lähetettävän ensihoitoyksikön tasoon ja kiireellisyyteen, tehtävälle lähtevän yksikön tasoa ja perusteita, sekä tehtävälle lähetettävän lisäavun tasoa ja perusteita. Tulosten perusteella sairaanhoitopiirien hälytysohjeissa toistuu sama kaava. Korkeariskiselle tehtävälle pyritään hälyttämään poikkeuksetta vähintään hoitotason yksikkö sekä automaattisesti lisäapua. Muutaman sairaanhoitopiirin alueella on mahdollisuus saada mukaan myös kätilö. Sairaanhoitopiirien mukaan synnytyssairaaloiden sulkeminen ei ole vaikuttanut matkasynnytysten määrään. HYKS alueella arvellaan, että osasyinä voivat olla kulttuurierot sekä se, että synnyttäjiä ohjataan pysymään kotona entistä pidempään. Hätäkeskukselta saatujen tilastojen mukaan synnytystehtävien määrä on vähentynyt vuodesta 2010. Tilastot ovat ristiriidassa sairaanhoitopiirien kokemuksien kanssa tehtävien määrästä. Tulevaisuudessa tutkimusta voi hyödyntää ensihoidon sekä hätäkeskuksen kehittämistyössä. Työ antaa hyvät jatkotutkimus mahdollisuudet seuraaville aiheesta kiinnostuneille. Olisi hyvä tutkia syitä synnytystehtävien vähentymiselle sekä haastatella aiheesta tämän tutkimuksen ulkopuolelle jääneitä sairaanhoitopiirejä.The amount of out-of-hospital births has increased in Finland since the beginning of 2000s and the reason has not been unequivocal. Closure of maternity hospitals is considered one of the reasons. Distance to the nearest hospital gets longer and the risk of out-of-hospital delivery rises. We decided to approach the subject from organization of emergency care and operation of emergency exchange because there is no previous studies of Finnish emergency systems organization in out-of-hospital births. In this thesis we mapped how Finish hospital districts emergency cares arrangement and course of action are different to each other in Finland. We also cover emergency exchanges operation and the statistics of delivery tasks in Finland from 2010 to 2016. To chapter four we have collected emergency care operative standards of service in Finland. The project was carried out as a mapped study to hospital districts of Finland. An Interview was realized as email interview. Eight hospital districts replied to survey. Data was analyzed as a databased analyze. Data was reduced, grouped and abstracted. The aim was to find out how emergency exchange duty officer estimates a need for an emergency care unit and some basis for level of unit, urgency and a need for extra units. According to the results alarm instructions go along with same custom. To high risk task is aimed to send high know-how unit and some extra units to help. In few hospital district, there is a possibility to have a midwife to come along with. According to the hospital districts there is no effect in closing maternity hospitals to out-of-hospital births in their district. In HYKS district is supposed that the reasons are partly based on culture differences and to instructions to parturient to stay home even longer than before. Emergency exchanges statistics revealed that labour tasks have reduced since 2010. Statistics are collided with hospital districts view about the number of tasks in past few years. Results of this study can be utilized to develop emergency care as well as emergency exchange. This study gives a good possibility to further studies, for example to inspect the reasons why tasks have reduced. It would we extensive to interview hospital districts that have not involved in to this project