Tuota tehokkaasti myös ympäristön vuoksi

Huoli ympäristöstä tulee määrittämään ihmiskunnan toimintaa yhä enemmän. Maailmaa kiertäneet tietävät, mitä tarkoittaa kun elintila ahtautuu, ympäristö saastuu, vesivarat ehtyvät, pelto suolaantuu tai maaperän arvokkaimmat osat lentävät pölynä ilmaan.vo

Innovatiivisen elintarvikkeen aihioita

Kansallinen elintarvikepolitiikka on entistä ajankohtaisempaa. Se on paljon enemmän kuin maatalouspolitiikkaa. Miten viiden miljoonan asukkaan kansakunnan tulee toimia, jotta se takaa kansalaisilleen hyvän ravitsemuksen ja ruokahuollon tulevaisuudessakin? Ja miten se toimii osana kansainvälistä ruokajärjestelmää? Turvallisuuspolitiikka on niitä politiikanlohkoja, joita ei voi jättää vain markkinavoimille. Sama koskee elintarvikepolitiikkaa.vo

Arvokas ruis

Ruis on pohjoisen Euroopan erikoisvilja, jolla on vankka sija ruokakulttuureissa. Venäjä, Puola, Viro tai Suomi ilman hapanta ruisleipää eivät olisi entisellään. Saksassa viljellään noin kaksi kolmasosaa EU:n rukiista. Puolassa ruista tuotetaan suunnilleen saman verran kuin koko EU:ssa. Viime vuosina ruista on viljelty Suomessa 30 000-45 000 hehtaarin alalla, mikä on noin 2 % peltoalasta. Useimpina vuosina tuotanto ei ole vastannut myllyjen ostamaa määrää, vajaata 90 miljoonaa kiloa. Tuotetun määrän lisäksi myös rukiin laatu on vaihdellut paljon. Niinpä viime vuosina 20-80 % teollisuuden käyttämästä rukiista on jouduttu tuomaan ulkomailta.vo

Herneellä kestävää tuotantoa

Eurooppalainen maatalous on riippuvainen paitsi kasvintuotantoa vauhdittavista lannoitteista myös kotieläintuotantoa vauhdittavista valkuaisrehuista. Molempiin tuotantopanoksiin kannattaa turvautua, sillä niiden avulla saatava tuotannonlisä kattaa helposti niihin uhratut eurot.vo

Hyvä lukija,

kädessäsi on viesti tutkijoilta viljelijöille. Artikkelit valittiin sitä silmällä pitäen, että niissä oleva tieto muuttuisi käytännön toiminnaksi ja parantaisi yrittäjän ja koko sektorin kilpailukykyä.vo

Energiasta vaihtoehto elintarviketuotannolle

Ensi vuonna voimaan astuva tukiuudistus, viljan alhaiset tuottajahinnat ja mahdollisesti myös sokeriuudistus vapauttavat peltoalaa elintarviketuotannosta. Mitä tilalle? Ainakin kesantoalan ennakoidaan kasvavan. Entä uudet kasvit?vo

Luomussa on potentiaalia

Kuluttajat, jotka valitsevat luonnonmukaisesti tuotettua ruokaa, joutuvat perustelemaan valintaansa ainakin itselleen ja ehkä myös lähipiirilleen. Luomuruoka on jonkin verran tavanomaista kalliimpaa, joten sitä ei valita vahingossa. Valinnan perusteiden pitävyydestä voi väitellä loputtomasti. Silti kasvava joukko kuluttajia haluaa ostaa tuotantotavaltaan erilaistettuja tuotteita ja maksaa niistä lisähinnan. Yhteiskunta maksaa peltotukena osan ylimääräisistä tuotantokustannuksista, mutta pitkällä aikavälillä lisähinta lienee paras tae, jotta kysyntä ja tarjonta kohtaavat luomumarkkinoilla.vo

Puutarhasta laatua elämään

Puutarhayrittäjät tyydyttävät loistavasti suomalaisten kuluttajien tarpeita. Tarjolla on monipuolinen valikoima tuoreita vihanneksia ympäri vuoden. Myös tuotteiden hinnat ovat kohtuullisia sekä kuluttajille että tuottajille, eikä elinkeinon menestys perustu ratkaisevasti tukipolitiikkaan. Suomen puutarhatalous joutuu vastaamaan moniin haasteisiin. Kuluttajat haluavat kotimaisia tuotteita ja vieläpä vuoden ympäri. Siinä on ympärivuotisen kasvihuonetuotannon lähtökohta. Lisäksi puutarhatuotantoon tarvitaan sopiva teknologia ja tuotteille kilpailukykyinen tarjontaketju. Tutkimus tukee voimallisesti puutarhatalouden kehittymistä. Samalla kun tuotantoteknologiaa kehitetään, paranevat myös tuotannon tehokkuus ja tuotteiden laatu.vo

Elintarvikkeen lisäominaisuus edellytys lisähinnalle

Suomalainen elintarviketeollisuus on kansainvälistynyt nopeasti. Yritykset ovat ostaneet tuotantolaitoksia etenkin Itämeren alueella. Suomalaisen raaka-aineen kysyntää laajeneminen ei ole vähentänyt, mutta ei lisännytkään. Tätä on edesauttanut se, että suurimpien suomalaisyritysten taustalla on tuottajaosuuskunnat. Perinteisestä, kansallisesta näkökulmasta katsottuna elintarviketalous on kokonaisuus, jonka menestys riippuu kaikkien toimijoiden menestyksestä. Suomen maatalous on yhteismarkkinoilla pieni tekijä: osuus EU:n viljellystä peltoalasta on 1,3 %, maatalouden työvoimasta 1,0 % ja tuotannon arvosta 0,6 %. Jos kansallinen raaka-aineen tarjonta supistuu maatalouden heikon kannattavuuden takia, jalostuskin todennäköisesti supistuu. Jos kansallinen jalostus on kilpailukyvytöntä, kohta ei ole kysyntää raaka-aineillekaan.vo

Suomen tutkimusmalli toimii

Suomi sijoittui ensimmäiseksi maataloustieteiden tutkimuksessa, kun Suomen Akatemia vertaili OECD-maiden tutkimuksen tuloksellisuutta, näkyvyyttä, vaikuttavuutta ja laatua. Suomen tiede on laadukkaampaa kuin teollisuusmaiden keskimäärin. Tieteenaloista maataloustieteet ja lääketieteet ovat muiden maiden tasoa merkittävästi korkeammalla. Maataloustieteissä Suomi sijoittuu ensimmäiseksi.vo