Opettajien käsityksiä toiminnallisen opetuksen vaikutuksista työrauhaan ja kouluviihtyvyyteen

Tiivistelmä. Pro gradu -tutkielmassamme selvitettiin, millaisia olivat opettajien näkemykset liikettä hyödyntävän toiminnallisen opetuksen vaikutuksista työrauhaan ja oppilaiden kouluviihtyvyyteen. Tämän lisäksi tarkasteltiin, millaiset tekijät vaikuttavat liikettä hyödyntävän toiminnallisen opetuksen onnistuneeseen toteutukseen. Tutkielman tarkoituksena on lisätä tietoisuutta toiminnallisen opetuksen vaikutuksista työrauhaan ja siihen, miten toiminnallisuuden lisääminen vaikuttaa oppilaiden kouluviihtyvyyteen. Tutkielmalla halutaan nostaa esiin niitä asioita, joita tulisi huomioida, jotta toiminnallinen opetus olisi onnistunutta, ja sillä olisi positiivisia vaikutuksia työrauhaan sekä oppilaiden kouluviihtyvyyteen. Tutkimuksemme on osa Oppimista liikkumalla -kehittämis- ja tutkimushanketta. Hankkeessa toteutettiin Oulun kaupungin ja Oulun yliopiston yhteistyönä luokanopettajille suunnattu täydennyskoulutustapahtuma, jossa tutkimuksemme haastatteluaineisto kerättiin helmikuussa 2019. Aineisto koostui yhteensä 23 opettajan (n=23) kommenteista, jotka käsittelimme anonyymeinä. Aineisto kerättiin pienryhmäkeskusteluja nauhoittamalla. Opettajien käsitysten mukaan liikettä hyödyntävä toiminnallinen opetus vaikuttaa oppilaiden käyttäytymiseen yksilöllisesti. Pääosin liikkeen tuomat vaikutukset ovat opettajien näkemysten mukaan positiivisia ja lisäävät oppilaiden keskittymistä. Analyysi kuitenkin osoitti, että toiminnallisen opetuksen aikana oli esiintynyt myös häiriökäyttäytymistä ja rauhattomuutta. Opettajien käsitysten mukaan toiminnallinen opetus näyttäytyy pääsääntöisesti oppilaiden kouluviihtyvyyttä lisäävänä tekijänä synnyttäen oppilaissa oppimisen iloa, motivaatiota ja mielekkyyttä. Vuorovaikutus ja yhdessä tekeminen lisääntyivät toiminnallisen opetuksen myötä, mikä lisäsi opettajien mukaan oppilaiden kouluviihtyvyyttä. Tutkimustulokset osoittavat, että toiminnallisen opetuksen onnistumisen edellytyksiä ovat opettajan ammattitaito, toiminnalliseen työskentelytapaan tottuminen sekä tarkoituksenmukainen fyysinen tila

Soveltava liikunta varhaiskasvatuksessa

Tutkielmassamme perehdymme soveltavaan liikuntaan ja sen mahdollisuuksiin varhaiskasvatuksessa. Avaamme soveltavaan liikuntaan liittyvää käsitteistöä sekä yleisimpiä liikuntarajoitteita. Tutkielmamme lopussa on konkreettisia näkökulmia eri lajien soveltamisesta varhaiskasvatusympäristöissä. Aihe on erittäin ajankohtainen, sillä erityislasten määrä tavallisissa varhaiskasvatusryhmissä on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana suuresti. Integraation myötä kaikki lapset ovat samanarvoisessa asemassa ja toimivat yhdessä. Tavoitteena on, että uuden yhdistetyn kokonaisuuden avulla taattaisiin kaikille tasa-arvoinen asema, jossa erilaisuus nähtäisiin positiivisena, kaikkia ryhmän jäseniä palvelevana etuna. Integraatiossa erityiskasvatus tapahtuu niin, että jokainen ryhmän jäsen hyötyy siitä ja tuntee ryhmässä yhteenkuuluvuudentunnetta. Keskitymme kirjallisuuskatsauksena toteutetussa tutkielmassamme suomalaiseen varhaiskasvatukseen ja soveltavan liikunnan mahdollisuuksiin. Näin ollen aineistomme koostuu pääasiassa kotimaisista lähteistä, mutta olemme käyttäneet jonkin verran myös kansainvälistä kirjallisuutta. Aiheeseen löytyy niin Suomessa julkaistuja kuin kansainvälisestikin tutkittua taustatietoa, jota olemme hyödyntäneet tutkielmassamme. Soveltavalla liikunnalla on paljon mahdollisuuksia ja kauaskantoisia vaikutuksia lapsen elämässä. Soveltava liikunta edesauttaa niin vammaisten kuin vammattomien lasten kokonaisvaltaista kehitystä. Varhaiskasvatuksessa erityislapsi saadaan mukaan liikunnalliseen toimintaan, kun ilmapiiri ja asenteet ovat positiivisia ja kannustavia. Erityislapsen apuna liikunnassa voidaan käyttää erilaisia apuvälineitä, muokata sääntöjä, käyttää toiminnassa moniaistillisia opetusvälineitä tai hyödyntää toisten lasten tukea asioita opeteltaessa. Soveltavan liikunnan toimintaympäristön esteettömyyteen ja välineistöön tulee kiinnittää huomiota. Ympäristöä täytyy muokata niin, että se antaa monipuolisen mahdollisuuden liikkumiseen. Kasvattajalla on tärkeä rooli huomioida jokaisen lapsen yksilölliset tarpeet, ja yhdistää ne ryhmän yhteiseksi tavoitteeksi