'The Fear of Amexica' A Discourse Analysis of the Department of Homeland Security's Construction of an American National Identity

The United States is having an identity crisis concerning it's borders. The terrorist attacks on September 11th, 2001, raised concerns about the nations borders. Year 2002, The Department of Homeland Security was created with the purpose to secure the nation from potential threats related to the borders. This study examine which different American identities have been constructed during the 20th century and, what constitutes the American national identity, today. The study also examines if, how, and why immigration, more specificly Mexican immigration challenges the American national identity. Scholars such as, S.P Huntington, A. Smith, C. Joppke, and E. Lee, provides the study with theories about the nation-state and national identity. The main research question is, What kind of national American identity is portrayed/constructed at the Department of Homeland Security website and how is this related to a perceived "Mexican threat"? The study examines the DHS website. Relevant parts of the website forms the emperical material, which will be analyzed with the help of discourse analysis. The study finds that the American national identity has since the 20th century been shaped around the American Creed, the myth of the U.S. as a nation of immigration, and the conception of the U.S. as a frontier society. The analysis of the empirical material shows that the growing concerns about the borders has resulted in the U.S., not including the frontier as a part of the identity. The study shows that for the U.S. to create a national identity, there has always been a need for an ?other?. This ?other? has taken different shapes during different times. The study finds that immigrants, from Mexico constitutes a new ?others?

High prevalence of bronchiectasis in patients with cartilage-hair hypoplasia

Non peer reviewe

Association of the rs1424954 polymorphism of the ACVR2A gene with the risk of pre-eclampsia is not replicated in a Finnish study population

Peer reviewe

Cohort Profile : The Finnish Gestational Diabetes (FinnGeDi) Study

Peer reviewe

Jaettu estetiikka ja kokeellisuus suomalaisessa undergroundmusiikissa 2010-luvulla

Työssä tarkasteltiin 2010-luvulla elävää vastakulttuurina tulkittua undergroundmusiikkia. Keskeinen tavoite oli eritellä tämän uuden musiikinlajin estetiikkaa. Estetiikkaa tarkastellaan työssä ideologisena ja yhteisön jakamana kokonaisuutena. Työssä tarkasteltiin uutta nimitystä ”undiemusiikki”, jonka on lanseerannut työssä olennaisesti esillä oleva jyväskyläläinen kulttuuriyhdistys, Hear ry. Tutkimuksessa rakennettiin ”ideaalityyppi” (Max Weber) rakenteilla olevan undiemusiikin käsitteen estetiikasta. Tarkoituksena oli selvittää hermeneuttisessa kehyksessä mikä undiemusiikki kokonaisvaltaisesti on. Tutkimus koostui yhdestä yksilöhaastattelusta sekä kuuntelukokeesta, joihin osallistui paikallisen yhdistyksen ja yhteisön jäseniä. Kuuntelukokeen tarkoituksena oli luoda kuva prosessista, jossa yhteisö luo esteettisiä arvostelmia. Kokeeseen osallistui viisi henkeä, josta kolme oli naisia ja kaksi miehiä. Tehtävänantona oli, että osallistujat itse määrittelivät undiemusiikin käsitteen sisältöä tuomalla kokeeseen yhteisöä edustavia ja yhteisön linjasta poikkeavia näytteitä. Koe koostui näytteiden kuuntelusta ja keskustelusta. Selvisi, että undiemusiikiksi luettava musiikki noudatti useita kriteerejä, jotka saattavat ulkopuolelle näyttäytyä hienovaraisina tai näkymättöminä. Huomioitiin, että undiemusiikin estetiikkaa voidaan tulkita erityisesti kokeellisuuden käsitteen kautta. Undiemusiikissa kokeellisuutta voitiin tulkita vastakulttuurisena epägenrenä, joka voi kiinnittyä mihin tahansa musiikinlajiin. Työssä tulkittiin, että erityisesti Cagen käsitys kokeellisuudesta kenen tahansa ulottuvilla olevana oivalluksena selittää sen ideaa. Lisäksi arvioin populaarimusiikin roolia kokeellisena musiikkina. Huomioitiin, että populaarimusiikin ja kokeellisuuden suhde on luultavasti monimutkaisempi, kuin aiemmin on esitetty. Työssä eriteltävä undiemusiikin ideaalityyppi sisältää kokeellisuuden lisäksi rumuuden sekä tuttuuden estetiikan. Selvisi, että musiikin tulee olla tavalla tai toisella rouheaa, kotikutoista tai rumaa, ja sen on oltava valtakunnallisen verkoston hyväksymää, jotta sitä voidaan kutsua undiemusiikiksi. Työssä tultiin lopputulokseen, että undiemusiikki on yhtä aikaa avointa ja kokeellista maailmassa olevaa musiikkia kohtaan, mutta myös tarkkoja esteettisiä arvioita luovaa. Undiemusiikilla tulkittiin myös olevan olennainen rooli valtakulttuurin kriitikkona ja instituutioita kyseenalaistavana voimana

Psykedeelinen musiikki ja sen merkitys paikallisessa skenessä

Psykedeelistä musiikkia on tutkittu liian vähän tämän päivän näkökulmasta. Ilmiö liitetään 1960-lukuun, mutta todellisuudessa psykedeelinen estetiikka on syvemmällä historiassa ja toisaalta elinvoimainen nykykulttuuri. Psykedeelistä musiikkia ei ole määritelty akateemisesti 1980-luvun jälkeen, vaikka musiikin kuuntelijoilta löytyy siitä selkeitä mielipiteitä. Tutkimuksessani selvitän, mitä psykedeelisen musiikin käsitteen alle elävässä musiikkiskenessä, eli mitä merkityksiä psykedeelisyyteen liitetään tänään. Työhöni sisältyy itse keräämäni haastatteluaineisto; kaksi musiikintekijöiden ryhmähaastattelua jotka toteutin aiemman kirjallisuuden ongelmakohtiin perustuen. Tutkin mitä psykedeelisyys on a) musiikkina, b)yhteisöllisenä kokemuksena. Psykedeelinen musiikki määriteltiin tarkoin ja sen tuli olla autenttista. Psykedeelisyys koettiin filosofisena, ajatuksia ohjaavana voimana ja sen käsittämiseen tarvittiin kulttuurin sisäistä tietoutta. Tärkeä yksittäinen supistus käsitteeseen oli huumausainekulttuurin rooli: kävi ilmi, että musiikki painaa vaakakupissa aina enemmän, eikä huumausaineilla voida selittää psykedeelisyyttä, niin kuin tähän asti on usein tehty akateemisissa tutkimuksissa. Psykedeelistä musiikkia pitäisikin tutkia jatkossa elävästä kulttuurista käsin, (ei vain 1960-luvun näkökulmasta), sillä käsitteiden sisällöt muuttuvat ja uudistuvat ajan kuluessa

Rakennusmateriaalin myyjän vastuu rakennusvirheestä elinkeinonharjoittajien välisessä rakennusurakassa

Rakennusurakassa suoritushäiriön paikantaminen sopimusketjun oikealle tasolle ei ole aina yksinkertaista. Rakennusmateriaalin kauppa on tyypillinen esimerkki rakennusurakassa suoritushäiriöitä aiheuttavasta oikeustoimesta. Tutkimuskysymys kuuluukin, millä perusteella ja missä laajuudessa rakennusmateriaalin myyjä vastaa rakennusvirheestä suhteessa materiaalin hankkineeseen urakoitsijaan. Tutkielmassa korostetaan sopimussuhteen kaksiasianosaisuutta ja huomioidaan YSE 1998- ja RYHT 2000- vakioehtojen sisällössä olevien erojen vaikutukset urakoitsijan ja myyjän väliseen vastuunjakoon. Rakennusvirhe määritellään ensisijaisesti rakennuttajan ja urakoitsijan välisessä relaatiossa, eikä urakoitsija voi kaikissa tapauksissa vierittää vastuutaan täysimääräisesti myyjälle. Tästä syystä vakioehtojen soveltamista sellaisenaan ei pidetäkään toivottavana. Tutkielma rakentuu myyjän näkökulmasta kolmen keskeisimmän vastuutilanteen arviointiin. Ensiksi vastaa myyjä rakennusvirheestä materiaalissa olevan laatuvirheen perusteella. Rakennusmateriaalissa on laatuvirhe, jos se ei luovutushetkellään vastaa lainsäädännössä tai sopimuksessa asetettuja laatuvaatimuksia. Virhevastuu voi perustua myös materiaalin soveltumattomuuteen yleiseen tai erityiseen käyttötarkoitukseensa. Kolmantena vastuutilanteena käsitellään tutkielmassa myyjän vastuuta rakennuskohteelle aiheutuvista tuotevahingoista, joita kauppalain systematiikassa pidetään välillisinä vahinkoina. Tutkielman neljännessä ja viidennessä pääluvussa tarkastellaan esimerkiksi RYHT 2000- ehtoihin sisältyviä vastuunrajoituslausekkeita, joista keskeisin liittyy välillisten vahinkojen korvauskelpoisuuteen. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan työ- ja materiaalivirheen väliseen rajanvetoon, takuuajan jälkeiseen vastuuseen ja reklamaatioon liittyviä kysymyksiä ja tulkintaongelmia

Afghanistan - En undersökning om Afghanistan och modernisering

Afghanistan är ett land där motsättningen mellan tradition och modernitet har kännetecknat hela 1900-talet. Skillnaderna mellan utvecklingen i städerna och i landsbygden är stora vilket är en av orsakerna till att landet har splittrats. Olika moderniseringsförsök har utgjorts av olika utomstående aktörer under de senaste 100 åren. Denna undersökning fokuserar på en jämförelse mellan två olika perioder där man har försökt att modernisera Afghanistan. Det första exemplet är Sovjetunionen, från år 1973 fram till år 1991. Det andra exemplet är USA, från år 2001 då den USA-ledda koalitionen startade sin krigsföring mot talibanerna, fram till Afghanistans första demokratiska val år 2004. Den övergripande frågan som ställs i uppsatsen är: hur har Sovjetunionen och USA försökt att modernisera Afghanistan? Och mer specifikt följer en underordnad fråga: Vilka följder har dessa två moderniseringsförsök haft för den afghanska befolkningen? Syftet är delvis att visa hur olika typer av modernisering har påverkat det afghanska samhället, det vill säga vilka följder olika reformer har lett till. I undersökningen behandlas den komplexa relationen mellan modernitet och tradition, då detta är något som präglar det afghanska samhället. Uppsatsen bygger på en fallstudie och är gjord på en macro-nivå, då undersökningen fokuserar mer på det stora sammanhanget än på små detaljer. I stora drag så behandlar uppsatsen Afghanistans politiska historia från 1919 fram till 2004, olika moderniseringsteorier och en genomgång, jämförelse och analys av Sovjetunionens och USA:s moderniseringsförsök. Den utifrån påtvingade reformationen och transformationen av Afghanistan har skapat och skapar de militära konflikterna som pågår idag