Inkluusio varhaiskasvatuksen näkökulmasta

Tiivistelmä. Kandidaatin tutkielmani käsittelee inkluusiota varhaiskasvatuksen näkökulmasta. Tavoitteena on vastata kysymykseen, mitä inkluusio tarkoittaa varhaiskasvatuksessa. Sen lisäksi tavoitteena on nostaa esiin aikaisemmasta kirjallisuudesta myönteisiä ja kielteisiä tekijöitä inkluusioon liittyen. Inkluusio on ajankohtainen ja paljon keskustelua herättävä aihe. Inkluusiosta ja sen toteutumisesta puhutaan paljon koulun puolella. Sen vuoksi haluan tutkielmassani nostaa esiin asioita varhaiskasvatuksen näkökulmasta, koska niistä pitäisi puhua enemmän. Tutkielmani on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, koska sen avulla tehdään tutkimusta tutkimuksesta ja voidaan muodostaa kokonaiskuva valitusta aiheesta. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla voidaan myös havaita ongelmakohtia tai kuvata valitun asian historiallista kehitystä. Tavoitteena on nostaa esiin mahdollisia kehittämistä vaativia asioita. Keskeiset käsitteet työssäni on segregaatio, integraatio ja inkluusio. Käsitteiden kautta tuon esiin historiallisen kehityksen. Aineiston perusteella selvisi, että inkluusiota toteutetaan päiväkodeissa inklusiivisen varhaiskasvatuksen kautta. Inkluusio on mainittu varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa, mutta sitä ei ole sen tarkemmin määritelty. Siellä kuitenkin mainitaan, että varhaiskasvatusta tulee kehittää niin, että jokainen lapsi voi osallistua siihen tuen tarpeesta riippumatta. Aikaisemmasta kirjallisuudesta löytyi sekä myönteisiä että kielteisiä tekijöitä. Kielteisiä tekijöitä nousi enemmän esiin käytännön näkökulmasta. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että inkluusiota tulee tutkia enemmän varhaiskasvatuksen parissa. Ihmisillä näyttää olevan erilaisia käsityksiä inkluusion merkityksestä ja siitä, miten sitä toteutetaan. Lähtökohdat inkluusion toteuttamiseen ovat hyvät, mutta töitä on tehtävä vielä paljon. Aineistosta ilmenee, että tarvitaan enemmän resursseja inkluusion toteuttamiseen. Resurssien lisäksi tarvitaan jokaisen työntekijän työpanos lapsen edun saavuttamiseksi

Inkluusio varhaiskasvatuksen opettajien kertomuksissa:näkökulmana asiantuntijuus

Tiivistelmä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia varhaiskasvatuksen opettajien kertomuksia inkluusiosta ja heidän kokemuksiaan inkluusion vaikutuksesta heidän asiantuntijuuteensa. Inkluusio on tutkimusaiheena ajankohtainen ja siihen liittyviä hankkeita on käynnissä myös opetus- ja kulttuuriministeriössä. Inkluusiotutkimus on lisääntynyt varhaiskasvatuksen osalta viimeisen vuosikymmen aikana. Inkluusion tarkasteleminen varhaiskasvatuksen opettajan asiantuntijuuden kautta on aikaisempien tutkimusten valossa uudenlainen näkökulma, joka korostaa tutkimuksellemme tärkeää varhaiskasvatuksen opettajan kokemusta. Tutkimuksellamme haluamme antaa opettajille mahdollisuuden kertoa omista kokemuksista ja nostaa esiin nykyisen tilanteen varhaiskasvatuksen kentältä, jossa inkluusiota määritellään yhä vaihtelevasti. Tutkimuksemme teoreettinen näkökulma tarkastelee inkluusiota ja asiantuntijuutta aikaisemmista tutkimuksista esiin nousseiden keskeisten käsitteiden avulla. Tutkimuskysymyksenä selvitämme, mitä varhaiskasvatuksen opettajat kertovat inkluusiosta ja sen vaikutuksista asiantuntijuuteen. Tutkielmamme on laadullinen tutkimus, jonka tutkimusmetodologiana toimii narratiivinen tutkimusote. Analysoimme aineiston temaattisen analyysin avulla. Tutkimuksemme aineisto koostuu kymmenen varhaiskasvatuksen opettajan avoimesta kirjoitelmasta. Kirjoitelmat pyydettiin kahdesta suomalaisesta kaupungista ja lisäksi täydensimme aineistoa pyytämällä kirjoitelmia näiden alkuperäisten tutkimuskaupunkien ulkopuolelta. Tuloksemme muodostuvat kolmesta pääteemasta: inkluusion toteutuminen, resurssit varhaiskasvatusyksikössä ja inkluusion tuomien muutosten vaikutus asiantuntijuuteen. Pääteemat sisältävät myös useampia alateemoja. Inkluusion toteutumisen alateemat ovat inkluusion määrittely, myönteiset kokemukset ja kielteiset kokemukset. Resurssit varhaiskasvatusyksikössä alateemoja ovat henkilöstöresurssit ja lapsiryhmiin vaikuttavat resurssit. Inkluusion tuomien muutosten vaikutus asiantuntijuuteen alateemat ovat käytännön pedagogiikka, tuen toteuttaminen, lisäkoulutuksen tarve ja yhteistyö eri asiantuntijoiden kanssa