Maakuntien ja kuntien yhteistyö ikääntyneiden ja erityisryhmien asumisessa ja asumispalveluissa

Maakuntien ja kuntien välinen yhteistyö tulee olemaan tärkeää ikääntyneiden ja erityisryhmiin kuuluvien ihmisten asumiseen liittyvissä kysymyksissä, sillä vastuu asumisesta ja asumispalveluista hajautuu eri tahoille sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyessä maakuntien järjestettäväksi. Kuntien toteuttamat asumi-sen ja yhdyskuntasuunnittelun tehtävät, sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ovat ratkaisevassa asemassa kotona asumisen tukemisessa sekä erilaisten tulevaisuuden asumismuotojen kehittämisessä. Selvitystyön tavoitteena oli tehdä ehdotuksia siitä, millaisia yhteistyömalleja maakuntien ja kuntien välille tulisi luoda. Ehdotusten muodostamiseksi kerättiin tietoja kyselyllä ja haastatteluilla nykyisestä yhteis-työstä ja yhteistyötarpeista kunnissa ja valituissa kuntayhtymissä sekä tehtiin kirjallisuuskatsaus ulko-maisten esimerkkien kartoittamiseksi. Tulevaisuuden yhteistyömalleja ideoitiin lisäksi eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhteisissä työpajoissa. Selvitystyön pohjalta muodostettiin yksitoista ehdotusta yhteistyölle. Tärkeimmiksi yhteistyön kehittämis-alueiksi tunnistettiin maakunnan ja kuntien yhteisen strategisen suunnittelun mahdollistavat yhteistyöra-kenteet sekä asumisessa että palveluissa, tarvelähtöinen ja tietoon pohjautuva palveluverkon suunnittelu sekä asiakastason yhteistyöprosessit asumisen ja asumisen tuen järjestämisessä. Valmiita maakunnan ja kuntien välisiä yhteistyömalleja on toistaiseksi vähän, mutta kuntien käyttämiä poikkihallinnollisen yh-teistyön toimintatapoja voidaan hyödyntää maakunnan laajuisen yhteistyön organisoinniss

IKÄPIHA – ikäihmisten pitkäaikaispalvelujen harmonisointi maakunnissa

Yhdenvertaisuus on keskeinen arvo suomalaisessa sote-palvelujärjestelmässä, ja sille on myös lainsäädännölliset perusteet. Ikääntyneiden palvelujen käytössä on alueellisia vaihteluja. Tämä johtuu ainakin osittain muusta kuin ikärakenteesta tai sairastavuudesta. Selvityksen tarkoituksena oli tarkastella ikääntyneiden pitkäaikaispalvelujen nykyrakenteita ja arvioida palvelujen myöntämisperusteiden harmonisoinnin vaikutuksia palvelujen peittävyyteen ja kustannuksiin maakunnissa. Raportissa kuvataan palvelujen harmonisoitumista perustuen muutamaan maakuntaan, joissa on jo nykyisin yksi maakunnallinen järjestäjäorganisaatio sekä arvioidaan harmonisoinnin potentiaalisia vaikutuksia laskennallisesti. Selvitys osoitti, että harmonisoinnilla olisi merkittäviä vaikutuksia sekä palvelujen peittävyyksiin että kustannuksiin. Selvityksessä tarkastellun esimerkkipalvelurakenteen mukaisesti toteutettuna harmonisointi tuottaisi nykyisellä väestörakenteella noin puolen miljardin euron vuosittaiset kustannussäästöt koko maan tasolla yhteen laskettuna. Laskelma on kuitenkin vain teoreettinen, koska se perustuu mallinnettuihin kustannuksiin. Lisäksi säästöjen aikaan saaminen edellyttäisi todellisuudessa mittavaa kehitystyötä palvelurakenteiden keventämiseksi. Harmonisoituminen, jonka havaittiin jo osittain tapahtuneen palvelujaan yhdenmukaistaneissa maakunnissa, tarkoittaisi nykyistä yhdenmukaisempia palvelurakenteita ja yhdenvertaisempaa palveluihin pääsyä, mikä olisi jo itsessään arvokas lopputulos. Harmonisointi on yksi osatekijä ikääntyvän väestön palvelujen järjestämisessä yhdenvertaisesti ja taloudellisesti kestävästi, mutta palvelutarpeisiin ja kustannuksiin on jatkossa pyrittävä vaikuttamaan yhtäaikaisesti monin eri tavoin.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Vammaisten henkilöiden yrittäjyys ja sen tuki

Tämä selvitys on tehty valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) vuoden 2016 teemassa Hyvinvointi ja terveys. Selvityksen päätavoitteena on löytää Suomeen soveltuva kustannusvaikuttava toimintamalli vammaisten henkilöiden yrittäjyyden lisäämiseksi. Selvitys liittyy hallitusohjelmassa toteutettaviin hyvinvoinnin ja terveyden kärkihankkeisiin ja niistä siihen, jossa tavoitteena on etsiä osatyökykyisille väyliä työhön. Osana kärkihanketta on tarkoituksena parantaa vammaisten henkilöiden toimintamahdollisuuksia yrittäjinä. Selvityksessä kuvataan vammaisten henkilöiden yrittäjyyden esteitä ja mahdollisuuksia, esitetään toimintamalli vammaisten henkilöiden yrittäjyyden lisäämiseksi sekä kuvataan mallin sisältämät toimenpiteet ja ehdotetaan niiden toimeenpanokäytännöt. Metodeina on käytetty kirjallisuuskatsausta, kyselytutkimusta, haastatteluja ja työpajatyöskentelyä. Työpajoihin on osallistunut kohderyhmään kuuluvia vammaisia henkilöitä, minkä kautta selvitykseen on saatu kokemusasiantuntijuutta mukaan. Käytetyt metodit eivät tarjonneet riittäviä tietoja vaikuttavuuden arviointiin, joten esitettävän toimintamallin kustannusvaikuttavuus perustuu selvityksen tehneiden tutkijoiden asiantuntijanäkemykseen

Vammaisten henkilöiden yrittäjyys ja sen tuki

Tämä selvitys on tehty valtioneuvoston selvitys-­ ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) vuoden 2016 teemassa Hyvinvointi ja terveys. Selvityksen päätavoitteena on löytää Suomeen soveltuva kustannusvaikuttava toimintamalli vammaisten henkilöiden yrittäjyyden lisäämiseksi. Selvitys liittyy hallitusohjelmassa toteutettaviin hyvinvoinnin ja terveyden kärkihankkeisiin ja niistä siihen, jossa tavoitteena on etsiä osatyökykyisille väyliä työhön. Osana kärkihanketta on tarkoituksena parantaa vammaisten henkilöiden toimintamahdollisuuksia yrittäjinä.Selvityksessä kuvataan vammaisten henkilöiden yrittäjyyden esteitä ja mahdollisuuksia, esitetään toimintamalli vammaisten henkilöiden yrittäjyyden lisäämiseksi sekä kuvataan mallin sisältämät toimenpiteet ja ehdotetaan niiden toimeenpanokäytännöt. Metodeina on käytetty kirjallisuuskatsausta, kyselytutkimusta, haastatteluja ja työpajatyöskentelyä. Työpajoihin on osallistunut kohderyhmään kuuluvia vammaisia henkilöitä, minkä kautta selvitykseen on saatu kokemusasiantuntijuutta mukaan. Käytetyt metodit eivät tarjonneet riittäviä tietoja vaikuttavuuden arviointiin, joten esitettävän toimintamallin kustannusvaikuttavuus perustuu selvityksen tehneiden tutkijoiden asiantuntijanäkemykseen.</p