Yhteistyö esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheessa

Tiivistelmä. Tämä kandidaatin tutkielma toteutetaan kvalitatiivisena kirjallisuuskatsauksena, joka on piirteeltään yleiskatsauksen omainen. Tutkimuksen teoreettisena pohjana toimii Bronfenbrennerin ekologinen teoria ja bioekologinen malli, jotka antavat tutkimuksellemme teoreettisen pohjan kouluun siirtymisestä ekologisena jatkumona. Bronfenbrennerin teoria antaa myös teoreettisia käsitteitä nivelvaiheen teoreettisessa jäsentämisessä ja sen tarkastelussa. Tutkimuksemme teoreettisia lähtökohtia täydennämme Hujalan kontekstuaalisen kasvun mallilla, joka antaa tutkimuksellemme laajemman käsityksen lapsen toimijuudesta nivelvaiheessa. Tutkimuksellamme pyrimme selvittämään, millaista yhteistyö on esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheessa sekä ketkä ovat keskeisiä toimijoita esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheen yhteistyössä. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme nivelvaiheen yhteistyön eri muotoja kodin, koulun, esiopetuksen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden näkökulmasta. Tutkimuksemme keskeisimpänä tavoitteena on tuoda esiin yhteistyön merkitys esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheessa. Tutkimuksessamme kuvaamme lapsen siirtymää esikoululaisesta koululaiseksi eri esiopetuskontekstien kautta yhteistyön näkökulmasta. Kuvaamme yhteistyötä esi-, alkuopetuksessa ja nivelvaiheessa sekä yhteistyön muutosta siirryttäessä esiopetuksesta alkuopetukseen. Käsittelemme tutkimuksessamme myös osallisuuden käsitettä yhteistyön näkökulmasta esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheessa

Opettajien kokemuksia esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheesta

Tiivistelmä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia kokemuksia opettajilla on esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheesta oppilaan kouluun siirtymisen näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksessa tarkastelemme millaiset tekijät edistävät ja haittaavat oppilaan kouluun siirtymistä esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheessa opettajan kokemana. Näitä kahta kysymystä tarkastelemme Bronfenbrennerin ekologisen teoriaan pohjaten. Tutkimus on laadultaan kvalitatiivinen ja otteeltaan, sekä aineiston analyysi menetelmältään fenomenologis-hermeneuttinen. Aineiston keruussa olemme käyttäneet sähköistä kyselyä, joka on toteutettu Webropolilla. Aineistosta tehdyn analyysin pohjalta voidaan todeta, että Bronfenbrennerin ekologisen teorian systeemitasot ovat nähtävissä opettajien kokemuksissa esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheessa, oppilaan kouluun siirtymisen näkökulmaa tarkastellessa. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen kohdalla opettajien kokemuksiin vaikuttavat tekijät jakautuivat jokaiselle Bronfenbrennerin ekologisen teorian systeemitasoille. Opettajien vastauksissa toistui usein neljä nivelvaiheen yhteistyöhön vaikuttavaa teemaa, jotka olivat kasvatusorganisaation kasvatuskulttuurin tuki, yksilöllisen tuen tarve, huoltajat nivelvaiheessa sekä Covid 19-pandempia. Toisen tutkimuskysymyksen kohdalla aineistoa tulkittaessa lapsi ja hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa liittyvät tekijät korostuivat vahvasti. Opettajien kuvaamissa kokemuksissa nivelvaihetta haittaavista tekijöistä lapsen kouluun siirtymisen näkökulmasta oli havaittavissa eniten lapseen ja tämän lähiympäristöön liittyviä tekijöitä. Saamamme aineiston ja tekemiemme tulkintojen pohjalta teimme johtopäätöksen, että oppilaan kouluun siirtymiseen esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheessa vaikuttavat niin, yhteiskunta, kasvatusyhteisöjen kasvatuskulttuurit, esiopetus, alkuopetus kuin lapsi ja hänen lähiympäristönsäkin. Tulkintamme mukaan opettajien kokemuksista voimme todeta, että kaikki Bronfenbrennerin ekologisen teorian systeemitasot ovat vaikutuksessa nivelvaiheeseen, joko suoraan tai välillisesti. Alkuopetuksessa työskentelevien opettajien kokemukset ovat kuvaus työkentän todellisesta tilanteesta, joten tämä tutkimus antaa todellista kuvaa opettajien kokemuksista nivelvaiheessa