Kommunikation och samarbete över organisatoriska gränser - en studie inom ortopedin.

Sammanfattning I samhället pågår det ständigt en debatt om den svenska sjukvården och dess knappa resurser. Debatten tydliggör ett aningen bristande intresse för hur de olika professionerna verkligen försöker sammanfoga sina prestationer mot det gemensamma målet, patienten. Därför ämnar denna uppsats att ta reda på samt kartlägga kommunikationen mellan två olika professioner. Detta görs i syfte att ge ett bidrag till förståelse av vad som hindrar och möjliggör kommunikationen såväl som samarbetet mellan sjuksköterskor och läkare på en ortopedavdelning. Utifrån elva kvalitativa intervjuer med sjuksköterskor och läkare har vi kartlagt var, när och hur kommunikationen sker mellan professionerna samt hur samarbetet påverkas av professionernas olikheter. Tillsammans med en litteraturstudie har vi funnit samtliga kopplingar mellan kommunikation och samarbete samt vad som påverkar relationen mellan sjuksköterskorna och läkarna. I syfte att göra skillnaderna tydliga analyseras empirin ur ett stuprörsperspektiv. Slutsatserna av studien är att faktorer som påverkar professionernas olika sätt att kommunicera är relaterade till professionens utbildning, perspektiv och person samt organisation och organisatoriska gränser. Detta lägger även en grund för hur sjuksköterskor och läkare samarbetar. Faktorerna som påverkar samarbetet mellan professionerna, sett ur ett stuprörsperspektiv är deras olika ansvarsområde och arbetsuppgifter, utbildning samt normer och värderingar. Utifrån dessa faktorer kunde vi dra slutsatser att samarbetet mellan professionerna är beroende av deras kommunikation. Detta bekräftar även komplexiteten i professionernas relation, vilket kan förtydligas med att de uppfattar verkligheten olika. Avgränsningen i arbetet har gjorts till en ortopedavdelning inom Region Skåne i syfte att göra ett exempel av den svenska sjukvården. Analysen omfattar således även att avgränsa sig till den mest centrala relationen, mellan sjuksköterskan och läkaren. Nyckelord Kommunikation, samarbete, stuprör, profession, läkare, sjuksköterska, relationerAbstract The Swedish health system and its lack of resources is a much debated issue in today’s society. The ongoing debate demonstrates a lack of interest in the question of how the different professions actually try to focus their actions towards the common goal, the patient. For this precise reason this present study aims to examine and charter communication between two such professions. This in an attempt to understand what hinders and what facilitates communication as well as cooperation between nurses and doctors in a department of orthopedics. Based on eleven qualitative interviews with nurses and doctors we have chartered where, when and how communication is achieved between these two professions, as well as how cooperation is influenced by the differences between the professions. With the help of a literature study we have found the connections between communication and cooperation, as well as what influences the relationship between nurses and doctors. In our attempt to make the differences clearer we analyze the empirical results using a silo mentality approach. The conclusion of the study is that the factors that influence the professions’ different ways to communicate are related to the differences in education, perspective, personality, the organization, the time and the place, as well as the situation. This forms the basis of how nurses and doctors cooperate. The factors that influence the cooperation between the professions, analyzed in a silo mentality perspective, are the different areas of responsibility and work content, education, as well as norms and values. On the basis of those factors we could establish that cooperation between the professions depends on communication. This finding confirms the complexity of the relationship between the professions, which is elucidated by the fact that they have a different perception of reality. We have limited our study to a department of orthopedics in Region Skåne, with the purpose of using it as an example of a unit in the Swedish health care system. The analysis is further limited to one central relationship, that between nurses and doctors. Keywords Communication, cooperation, silo mentality, profession, doctors, nurse, relationship

Hengityksen merkitys ratsastuksessa : katsaus ratsastuksen lajivaatimuksiin hengityksen näkökulmasta

Ratsastuksessa pyritään hevosen ja ratsastajan saumattomaan yhteistyöhön. Ratsastajan täytyy olla hyvässä kunnossa sekä fyysisesti, että psyykkisesti. Hengitysmekaniikalla on tärkeä merkitys ihmisen asennon- ja tasapainon hallinnassa, sekä tunteiden säätelyssä. Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää kirjallisuuden perusteella hengityksen merkitystä ratsastuksessa, sekä hengitysharjoitusten hyötyjä ratsastajalle. Tavoitteena oli koota tietoa, jota voivat hyödyntää ratsastajien valmennuksen parissa työskentelevät ammattilaiset, kuten fysioterapeutit, valmentajat ja ratsastuksenopettajat. Tutkimusten mukaan ratsastajalta vaaditaan hyvää hapenottokykyä, tasapainoa ja kehonhallintaa. Hevosen liike haastaa ratsastajan asennonhallintaa eri tavoin askellajista riippuen. Ratsastajan täytyy olla dynaamisesti stabiili, jotta hän pystyy käyttämään käsiään, jalkojaan, sekä painoaan antaakseen hevoselle merkkejä samalla säilyttäen keskivartalonsa vakauden. Ratsastuksessa myös psyykkiset tekijät ovat merkittävässä roolissa. Yhteyksiä hengityksen ja ratsastuksen lajivaatimusten välillä löytyi paljon. Hyvä hengitysmekaniikka mahdollistaa kehoa stabiloivien mekanismien toimimisen parhaalla mahdollisella tavalla. Hengityshäiriöiden on todettu olevan yhteydessä tasapainon ja motorisen kontrollin häiriöihin. Hengitysharjoituksista on todettu olevan hyötyä posturaalisen stabiliteetin ja kehonhallinnan parantamisessa. Tämän katsauksen perusteella ratsastajat hyötyisivät hengitysharjoituksista osana oheisharjoitteluaan. Hengitysharjoitukset kannattaisi yhdistää tasapainoa ja keskivartalon stabiliteettia kehittäviin harjoitteisiin, sekä suosia pystyasennossa tai istuen tehtäviä harjoitteita, jotta siirtovaikutus ratsastukseen toimisi mahdollisimman hyvin. Harjoitteita voi soveltaa myös hevosen selässä tehtäväksi. Ratsastajat voisivat hyötyä myös hengitysharjoitteita sisältävistä rentoutusharjoitteista, sekä mindfulness -tyyppisestä mielenhallinnan harjoittelusta.In horse riding, the goal is a fluent communication between the horse and the rider. To achieve this, the rider needs to be in a good condition both physically and mentally. Breathing mechanics affect postural control and balance, as well as psychological well-being. The purpose of this thesis was to investigate the significance of breathing in relation to requirements of horse riding, and benefits of breathing exercises to horse riders. According to studies, horse riding requires oxygen intake, balance and postural control. Movement of the horse challenges the rider´s balance in different ways according to the horse´s gait. The rider needs to be dynamically stable in order to use their hands, legs and weight to communicate with the horse, while maintaining the stability of their trunk. Riding also requires mental skills. Many connections between the requirements of horse riding and breathing were found. Good breathing mechanics allow the mechanisms that stabilize the spine to work in a best possible way. Breathing pattern disorders have been found to be in connection with balance and motor control impairments. Breathing exercises improve postural stability. Horse riders would benefit from breathing exercises. It would be profitable to combine breathing exercises with exercises that improve balance and body control, and prefer exercises done sitting or standing. Exercises could also be adapted to be done on horseback. Riders might also profit from relaxation exercises including breathing exercises, and mindfulness type of training

Opiskelijan ohjaaminen synnytyssalityöhön : opas kätilöille

Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää opiskelijaohjauksen laatua Hyvinkään sairaalan synnytysosastolla. Tarkoituksena oli laatia opas opiskelijaohjauksesta Hyvinkään sairaalan synnytysosastolla opiskelijaohjaajina toimiville kätilöille. Opinnäytetyön toteutustapa oli toiminnallinen. Aineisto kerättiin teoreettisen viitekehyksen ja laadullisen kyselylomakkeen avulla. Kysely toteutettiin sähköpostitse ja lähetettiin kolmelle kätilölle ja neljälle kätilöopiskelijalle Hyvinkään sairaalan synnytysosastolla. Sähköpostikyselyn tulokset analysoitiin kuvailevalla analyysimenetelmällä. Aineiston pohjalta laadittiin opiskelijaohjauksen opas osaston kätilöiden käyttöön yhteistyössä Hyvinkään sairaalan synnytyssalikätilöiden kanssa. Tuotoksena syntyi tiivis ja helppolukuinen opas, joka muistuttaa ohjaajaa tärkeimmistä ohjauksessa huomioitavista asioista. Opinnäytetyö on osa Hyvä Syntymä -hanketta, jonka yhteistyökumppaneina toimivat Hyvinkään sairaala, Jorvin sairaala, Oulun yliopistosairaala, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Suomen Kätilöliitto.The aim of this thesis was to develop the quality of the student mentoring in the delivery ward of Hyvinkää Hospital. Our purpose was to compose a guidebook for midwives mentoring students and working in the delivery ward of Hyvinkää Hospital. The data of this functional thesis was collected by putting together a theoretical frame-work and the results of a qualitative questionnaire. A straw poll was executed by e-mail and sent to three midwives and four midwife students in the delivery ward of Hyvinkää Hospital. The results were analysed with a descriptive method. The guidebook of mentor-ing was assembled on the strength of the data. It was directed at midwives and made in coordination with midwives in delivery ward of Hyvinkää Hospital. The output was formed into a compact and readable guidebook that reminds the reader of the most important issues in mentoring. The thesis is a part of the Good Childbirth Project which has the following partners: Hyvinkää Hospital, Jorvi Hospital, Oulu University Hospital, National Institute For health And Welfare and Suomen Kätilöliitto

Seksuaalisuudesta toiminnallisesti - ideoita ja kokeiluja

Tämän seksuaaliterveyden kehittämistyön tavoitteena oli lisätä peruskoululaisten kanssa työskentelevien Helsingin kaupungin työntekijöiden tietoisuutta erilaisista toiminnallisista seksuaalikasvatusmenetelmistä. Tarkoituksena oli koulutuksen avulla järjestää peruskoululaisten kanssa työskenteleville Helsingin kaupungin työntekijöille mahdollisuus kokeilla toiminnallisia tapoja antaa seksuaalikasvatusta. Kehittämistyön toteutustapa oli toiminnallinen. Tuotimme yhteistyössä Opetusviraston erityissuunnittelijan Raija Nummelinin kanssa sisällön Seksuaalikasvatuksen kehittyvät käytännöt -koulutustilaisuuteen 20.3.2013. Kolmetuntinen koulutusiltapäivä sisälsi kuusi toiminnallista rastia, joita osallistujat kiersivät pienryhmissä. Jokaisella rastilla osallistujat pääsivät kokeilemaan erilaisia toiminnallisia seksuaalikasvatuksen opetusmenetelmiä, joita olivat liikkuminen yhdistettynä Likert-asteikkoon, pelikortit, tarina, Internet-peli, kuvat ja leikki. Toiminnalliset harjoitteet olimme keränneet seksuaalikasvatukseen tarkoitetuista materiaaleista. Koulutusiltapäivään osallistui 18 työtekijää: sosiaaliohjaajia, terveydenhoitajia, koulupsykologeja, koulukuraattoreita ja opettajia. Harjoitteet herättivät keskustelua ja antoivat uusia lähestymistapoja seksuaalisuudesta puhumiseen.The aim of this thesis was to teach functional methods of sexual education to the employees of Helsinki city working with children who are in the comprehensive school. Out purpose was to arrange an education event in which the employees had a chance to test functional methods of sexual education. This was a functional thesis. We created content to “The developing practices of sexual education” education event in co-operation with city of Helsinki Education Department and its special designer Raija Nummelin. The event was dated 20th March 2013. Education event which took three hours contained six functional exercises which participants per-formed in small groups. Exercises contained different teaching methods which were mov-ing combined with Likert-scale, a card game, a story, an Internet-game, pictures and a play. We had collected functional exercises from materials made for sexual education. There were 18 participants in the education event. Participants were social workers, public health nurses, psychologists, school curators and teachers. Exercises rovoked discussion and gave employees new approaches to talk about sexuality