Paikallisten julkishyödykkeiden kapitalisoituminen asuntojen hintoihin

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus on perehtyä paikallisten julkishyödykkeiden kapitalisoitumiseen asuntojen hintoihin. Tutkielman ensimmäisessä osassa esitellään kapitalisoitumiseen liittyvää tutkimuskirjallisuutta. Keskeisenä menetelmänä on hedonisten hintojen malli ja maantieteelliseen rajaan liittyvä epäjatkuva regressiomalli, joita on sovellettu arvioimaan kotitalouksien maksuhalukkuutta paikallisille julkisille palveluille. Lisäksi esitellään muita menetelmien sovelluskohteita, kuten politiikkatoimenpiteiden arviointi ja kuluttajien rationaalisuuden tutkiminen. Tutkielman toisessa osassa arvioidaan empiirisesti Helsingin ja Vantaan välisen kuntarajan vaikutusta asuntojen hintoihin yhdistämällä asuntokauppa-aineistoon sijaintitietoja. Tulosten mukaan kunnan vaikutus vaihtelee suuresti eri asuinalueilla, mutta empiirisen analyysin vaatimukset täyttäviä alueita on vain yksi. Tällä alueella asunnot Helsingissä ovat noin 12-29 % Vantaata kalliimpia. Tulosten suuruusluokka on sama kuin erot kunnallisveroissa ja joukkoliikenteen kustannuksissa kuntien välillä

Esiselvitys ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden taloudellisista vaikutuksista

Tämän esiselvityksen tarkoituksena on tilastoja ja tutkimuskirjallisuutta tarkastelemalla viitoittaa tietä tulevalle tutkimukselle ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden taloudellisista vaikutuksista Suomessa. Raportissa esitellyt Tilastokeskuksen luvut osoittavat, että ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä Suomen korkeakouluissa on kolminkertaistunut viimeisten reilun kymmenen vuoden aikana, ollen jo lähes 20 000 vuonna 2013. Erityisesti Aasian ja Afrikan maista kotoisin olevien opiskelijoiden määrä on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina. Vuonna 2011 valmistuneista ulkomaalaista yli kaksi kolmasosaa oli edelleen Suomessa vuosi valmistumisen jälkeen, ja maahan jääneistä kaksi kolmasosaa oli työllistynyt. Raportin kirjallisuuskatsausosiossa tarkastellaan aluksi tutkimuksia opiskelijaliikkuvuuden taustamekanismeista, minkä jälkeen siirrymme tarkastelemaan vaikutuksia, jotka aiheutuvat ulkomaalaisista opiskelijoista muun muassa maan koulutusjärjestelmälle, tuotannolle, työmarkkinoille ja julkiselle sektorille. Aikaisemmat tutkimukset pääosin puoltavat väitettä, että ulkomaalaisten opiskelijoiden kouluttamisesta maalle koituvat hyödyt ylittävät siitä aiheutuneet kustannukset – ainakin, mikäli merkittävä osa ulkomaalaisista jää maahan ja integroituu hyvin sen työmarkkinoille. Raportin lopuksi hahmotellaan potentiaalisia tutkimuskysymyksiä Suomessa aiheesta tehtävää tutkimusta varten.The purpose of this preliminary report is, by means of examining statistics and research literature, to pave the way for research on the economic impact of foreign higher education students in Finland. The reported Statistics Finland figures show that, during the last ten-plus years, the number of foreign students in Finland's higher education institutions has tripled, being almost 20,000 in 2013. In particular, the numbers of students originating from Asian and African countries have increased substantially in recent years. Of the foreigners graduated in 2011, more than two thirds were still in Finland a year after graduation, while two thirds of the stayers were in employment. The literature review included in the report first examines studies concerning the underlying mechanisms of student mobility, whereas the subsequent parts investigate the impacts of foreign students, e.g., on the education system, production, labour markets and public economy of a country. The previous studies, in most cases, support the claim that the benefits accrued to a country from educating foreigners exceed the incurred costs – at least if a significant proportion of the foreigners stay in the country and integrate well into its labour markets. In the report's conclusion, potential research questions are sketched for the research to be conducted on the topic in Finland