36 research outputs found

    Kontiolahden kunnan soveltavan ja terveysliikunnan kalenteri

    Get PDF
    Tämän produktiivisen opinnäytetyön tuloksena valmistunut soveltavan ja terveysliikunnan kalenteri on osa tulevaa Kontiolahden kunnan terveysliikuntasuunnitelmaa. Kalenteri pohjautuu Kontiolahden kunnan liikuntastrategiaan, jonka yhtenä työikäisten terveyden edistämisen toimenpiteenä on kunnan liikuntapalveluja koskevan markkinoinnin ja tiedottamisen lisääminen terveysliikunnassa. Kalenterin työstäminen aloitettiin lokakuussa 2013, jolloin sovittiin terveysliikunnan lisäämisestä kunnan aikaisempaan soveltavan liikunnan kalenteriin, sekä kalenterin sisällöstä ja työn aikatauluista. Tietojen kokoamista varten kontiolahtelaisille seuroille, yhdistyksille ja yrityksille lähetettiin sähköpostitse kirje. Osaan toimijoista otettiin yhteyttä myös puhelimitse. Kalenteria muokattiin useaan kertaan ja kohderyhmää pyydettiin arvioimaan kalenteria. Kohderyhmä arvioi kalenteria selkeäksi ja tämänhetkiseltä ulkoasultaan hyväksi. Kalenterin tavoitteena on parantaa Kontiolahdella järjestettävästä liikunnasta tiedottamista, ohjata kuntalaisia liikunnan pariin sekä kehittää liikuntapalvelujen tarjoajien välistä yhteistyötä. Kalenterissa ovat tiedot Kontiolahden alueella aikuisille ja ikääntyneille soveltavaa ja terveysliikuntaa järjestävistä ohjatun liikunnan palveluista, joita järjestävät kunta, seurat, yhdistykset ja yritykset. Kalenterin tiedot ovat jaoteltuina soveltavaan ja terveysliikuntaan. Lisäksi kalenterin lopussa on tietoa liikuntasuosituksista sekä päivitetyistä suomalaisista ravitsemussuosituksista. Tavoitteena kalenterille oli saada siitä selkeä, loogisesti etenevä ja ulkoasultaan mielenkiintoa herättävä kokonaisuus, joka palvelee parhaalla mahdollisella tavalla kunnan liikkujia, sekä niitä ammattihenkilöitä, jotka käyttävät kalenteria liikunta- ja terveysneuvontaan. Tarkoitus on, että kalenterin päivittämistä jatketaan tulevaisuudessa ja kalenteri on yksi kunnan liikunnasta tiedottamisen keino. Kalenterin avulla pystytään myös kartoittamaan millaisia palveluja ja ryhmiä kunnan lisäksi liikunta- ja urheiluseurat, yksityiset yritykset ja yhdistykset järjestävät.This thesis is based on Kontiolahti strategy for sports during the years from 2006 to 2015. In this strategy, one of the targets for adults has been to improve marketing and information in health promoting exercise. The calendar is also a part of coming Kontiolahti programme for health promoting exercise. The working process started in November 2013 when the municipality of Kontiolahti decided to add information about health promoting exercise in their calendar for adapted physical activity. Also the content and work schedules were decided then. For the calendar, sports clubs, associations and companies in Kontiolahti were asked to give information about their groups and services by e-mail. Some of them were also contact-ed by phone. The calendar was edited several times and it was sent to a target group for evalution. The calendar was evaluated to be logical and informative. The primary purpose of the calendar was to improve the spreading of information in Kontiolahti. In addition, the aim was to activate people to the sports that are organized in Kontiolahti and to improve the cooperation between the municipality, sports clubs, associations and companies. In the calendar there is information about health promot-ing exercise and adapted physical activity groups for adults and aged people which are organized by the municipality, clubs, associations and companies. The calendar is di-vided in two sections, adapted physical activity and health promoting exercise. There is also updated information about physical activity guidelines and dietary guidelines for Finnish people. In the future the aim is to continue updating the information in the calendar. With the help of the calendar it is possible to survey what types of services and groups are orga-nized in Kontiolahti

    Analyzing science teachers’ support of dialogic argumentation using teacher roles of questioning and communicative approaches

    Get PDF
    The purpose of this study is to investigate how teachers use different types of discourse to support dialogic argumentation. Dialogic argumentation is a collaborative process in which students construct arguments together and examine arguments presented by their peers. Science teachers can use argumentation as a vehicle to help students gain a working understanding of science content and the nature of science and its practices. Whole-class closing discussions from video-recorded lessons are analyzed to study the discourse used to support argumentation by two physics teachers in lower secondary schools. Analysis of discourse includes coding of communicative approach at the episode level and coding of teacher roles of questioning at the level of speaking turns. Student argumentation is also assessed on the basis of dialogicity and complexity of arguments. Findings characterize different ways of orchestrating argumentative discussions. Authoritative episodes were characterized by the presence of the dispenser role, with teachers retaining ownership over ideas and classroom activities to emphasize the correctness of a justification. Dialogic episodes of classroom interaction showed openness to student perspectives, but teachers’ use of questioning roles revealed different ways of orchestrating argumentative discussions. The moderator role granted ownership of ideas to students to either pursue a single student’s argument in more depth or to directly contrast opposing justifications. Less commonly used were the roles of coach and participant, which teachers used to elicit student justifications in more depth or support students in examining the arguments of their peers. Examination of discourse using multiple frameworks revealed differences in teachers’ values and the impact of the use of teacher questioning roles on student contributions to argumentative discussions

    Itä-Suomen Liikuntaopiston markkinointisuunnitelma 2023

    No full text
    Työn tavoitteena oli kehittää Itä-Suomen Liikuntaopistolle selkeä, laadukas ja organisaatiolle sopiva markkinointisuunnitelma, jonka toimenpiteet ja mittarit oli suunniteltu organisaation markkinointia ohjaavan strategian ja liiketoimintasuunnitelman pohjalta. ISLOn strategiasta ja liiketoimintasuunnitelmasta pohjautuva, markkinointia ohjaava tavoite oli kasvattaa vuoden 2023 aikana Itä-Suomen Liikuntaopiston tunnettuutta, opiskelijalukumäärää ja palvelumyyntiä. Kehittämistyötä lähdettiin suunnittelemaan tutustumalla aikaisemmin tehtyihin, markkinointiin liittyviin kehittämisprosesseihin sekä alan kirjallisuuteen. Teoreettisen viitekehyksen avulla muodostettiin alustava suunnitelma lähtötilanteen analyysistä sekä kehitysprosessin toimenpiteistä ja niiden aikataulusta. Työn lähestymistapa oli yhdistelmä konstruktiivista tutkimusta ja toimintatutkimusta. Lähtötilanteen analyysissä menetelminä hyödynnettiin ryhmähaastattelua sekä SWOT-analyysiä, jotka toteutettiin markkinointia tekevälle tiimille. Henkilökuntaa osallistettiin mukaan kehitystyöhön aivoriihi -tyylisissä työpajoissa, joissa sekä suunniteltiin kehitystyön tuotososaa että ideoitiin päivitysideoita organisaation sosiaaliseen mediaan. Kehittämistyön tuotoksena muodostui Itä-Suomen Liikuntaopiston markkinointisuunnitelma vuodelle 2023. Suunnitelma piti sisällään organisaation koulutuksiin ja hyvinvointipalveluihin liittyvän markkinoinnin vuosikellon, markkinointikampanjat, markkinoinnin ja viestinnän vastuualueet sekä markkinoinnissa käytettävät mittarit ja työkalut. Markkinointisuunnitelman arviointiin osallistui organisaation markkinointia tekevä tiimi ja ulkopuolinen markkinointialan asiantuntija. Kehittämistyön tuotoksena valmistuneen markkinointisuunnitelman arvioitiin olevan selkeä ja laadukas organisaation tarpeita palveleva työkalu, jota tullaan hyödyntämään markkinoinnin tukena lähes päivittäin

    Perehdytysopas Salmela-Yhtiöt Oy:lle : taloushallinnon osasto

    No full text
    Tämä toiminnallinen opinnäytetyö käsittelee uuden työntekijän perehdyttämistä. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää yhdessä toimeksiantajan Salmela-Yhtiöt Oy:n kanssa uuden kirjanpitäjän perehdytysopas taloushallinnon osaston perehdytysprosessin tueksi. Toimeksiantajalla ei ollut entuudestaan käytössä perehdytysopasta tai perehdytyssuunnitelmaa. Opinnäytetyö koostuu raporttiosuudesta ja toimeksiantajan käyttöön tehdystä perehdytysoppaasta. Perehdytysopas luovutetaan yrityksen sisäiseen käyttöön, eikä sitä julkaista opinnäytetyön yhteydessä. Opinnäytetyön teoriaosuus pohjautuu perehdyttämistä koskevaan kirjallisuuteen ja lainsäädäntöön. Käsitellyn teorian avulla on selvitetty perehdytysprosessin suunnittelua, rooleja ja vastuukysymyksiä. Teoriassa on korostettu eri roolien merkityksiä perehdytysprosessin eri vaiheissa. Opinnäytetyön empiirinen osa koostuu toimeksiantajan työntekijöille suoritetusta kyselystä, teemahaastatteluista, perehdytysoppaan rakentamisesta ja toteuttamisesta. Kyselyn avulla pyritään selvittämään toimeksiantajan taloushallinnon osaston perehdytysprosessia työntekijöiden näkökulmasta sekä perehdytysoppaan sisällön rakennetta. Teemahaastatteluissa keskityttiin perehdytysprosessin rooli- ja vastuujakoihin. Teorian, kyselyn ja haastatteluiden vastausten perusteella on rakennettu toimeksiantajalle uuden kirjanpitäjän perehdytysopas. Prosessin tuotoksena syntyi toimeksiantajan tavoitteita palveleva perehdytysopas uudelle kirjanpitäjälle. Toimeksiantaja vastaa perehdytysoppaan käytöstä ja jakelusta. Opas tulee olemaan kaikkien taloushallinnon osaston työntekijöiden saatavilla.This functional thesis deals with the orientation of a new employee. The aim of this thesis was to develop, together with the commissioner Salmela-Yhtiöt Ltd, a new accountant's orientation guide to support the financial management department's orientation process. The commissioner did not already have an orientation guide or an orientation plan. The thesis consists of the report and the orientation guide for the commissioner. The orientation guide is given for internal use within the company and is not published in connection with the thesis. The theoretical part of the thesis is based on literature and legislation on orientation. With the help of the discussed theory, the planning, roles and responsibilities of the induction process have been explored. The importance of different roles at different stages of the orientation process has been emphasized in theory. The empirical part of the thesis consists of a survey of the commissioning staff, theme interviews, construction and implementation of an orientation guide. The purpose of the survey is to investigate the process of familiarization of the client's financial administration department from the employees' perspective and the structure of the content of the orientation guide. The theme interviews focused on the roles and responsibilities of the orientation process. Based on the theory, questionnaire and interview responses, a new accountant's orientation guide has been built for the commissioner. As the result of the process, an orientation guide for the new accountant serving the commissioner’s objectives was created. The commissioner is responsible for the use and distribution of the orientation guide. The guide will be available to all the employees of the Financial Management Department

    Tapaustutkimus 7.-luokkalaisten algebrallisesta yleistämisestä

    No full text
    Algebra on suomalaisten oppilaiden heikko alue. Toisaalta tutkimukset viittaavat siihen, että oppilaat voivat muodostaa algebrallisia ideoita tavanomaista aikaisemmin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia algebrallisia ideoita oppilaat muodostavat tutkiessaan funktioita 7. luokalla. Tutkimuksessa toteutettiin kahden oppitunnin opetusjakso lineaarisista ja epälineaarisista funktioista. Tunnit videoitiin, oppilaiden puhe nauhoitettiin ja oppilaiden kirjalliset tuotokset kerättiin. Tulosten mukaan oppilaat näyttivät olevan valmiita funktioiden käsittelyyn ja he muodostivat useita matemaattisia ideoita funktioista. Oppilaiden välillä oli kuitenkin eroja. Joillekin lineaariset funktiot olivat sopivan haastavia, toiset taas pystyivät tutkimaan jopa epälineaarisia funktioita. Oppilaat näyttävät tarvitsen aikaa ja mahdollisuuksia funktio-käsitteen keskeisten ideoiden pohtimiseen ilman formaaliuden vaatimusta. Oppilaat myös hyötyvät omien merkintöjen käyttämiseen rohkaisemisesta.peerReviewe

    Matemaattiset taidot kansainvälisten arviointitukimusten valossa

    No full text
    peerReviewe

    Lasten kokemuksia MLL:n Kaakkois-Suomen piirin kaveritoiminnasta

    No full text
    Opinnäytetyö tehtiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Kaakkois-Suomen piirin kanssa yhteistyössä. Tutkimuksessa tarkoituksena oli saada tietoa lasten kokemuksista MLL:n Kaakkois-Suomen piirin kaveritoiminnasta ja kaveritoiminnan vaikutuksista heidän elämäänsä. Opinnäytetyössä tuotettiin tutkimustietoa, jota MLL:n Kaakkois-Suomen piiri voi hyödyntää kaveritoimintansa kehittämisessä ja toimintansa vuosiraportoinnissa. Tutkimuksen avulla selvitettiin, minkälaisia vaikutuksia kaveritoiminnalla oli ollut lapseen, kuten mitä toiminta oli tuonut lapselle, miten toimintaa oli toteutettu ja miten lasten osallisuus näkyi toiminnassa. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin sosiaalisten suhteiden, erityisesti turvallisten aikuissuhteiden merkitystä lapsuudessa, aikuisen ja lapsen välistä vuorovaikutussuhdetta sekä vapaaehtoistoimintaa ja sen motiiveja ja haasteita. Lisäksi teoriaosiossa esiteltiin Mannerheimin Lastensuojeluliittoa, MLL:n Kaakkois-Suomen piiriä ja kaveritoimintaa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena ja tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidun teemahaastattelun keinoin. Haastattelut tehtiin joulukuun 2019 - helmikuun 2020 aikana ja kaiken kaikkiaan tutkimukseen osallistui kuusi lasta Kouvolasta, Haminasta ja Lappeenrannasta. Kerätty aineisto analysoitiin teemoittelemalla pääsääntöisesti tutkimuskysymyksiin pohjautuen. Tutkimuskysymykset olivat: Mikä on lapsen käsitys kaveritoiminnan aloittamisen syistä? Miten kaveritoiminta on vaikuttanut lapsen elämäntilanteisiin / niihin syihin, joiden vuoksi kaveritoiminta aloitettiin? Miten kaveritoimintaa on toteutettu? Tutkimustuloksista kävi ilmi, että kaikki haastatellut lapset kokivat kaveritoiminnan hyvänä toimintana. Lapset kertoivat viihtyneensä aikuiskaverinsa kanssa ja kertoivat tehneensä yhdessä paljon erilaisia asioita, joita lapset pääsääntöisesti saivat toivoa kaveriltaan. Suurin osa lapsista koki tulleensa iloisemmaksi aikuiskaverin myötä ja kaikki lapset kokivat saaneensa aikuiskaverista seuraa, ettei heidän tarvinnut olla yksin.This thesis was conducted in co-operation with the southeastern regional association of the Mannerheim League for Child Welfare. The objective was to acquire information of children’s experiences of friend activity of the association and the effects friend activity had on their lives. The purpose was to find out what the activity had given to the child, how the activity was conducted and how the children’s participation was visible in the activity. The conceptual framework of the thesis discussed the effect of social relationships in childhood, especially safe relationships with adults, the interdependency between an adult and a child and volunteer work and its motives and challenges. Additionally, the Mannerheim League for Child Welfare, its southeastern regional association and friend activity were discussed. The research was conducted as a qualitative research. The material was gathered by means of semi-structured theme interviews. The interviews were carried out between December 2019 and February 2020, and all in all six children from Kouvola, Hamina and Lappeenranta took part in the research. The gathered material was analysed by thematic analysis mainly based on the research questions. The research questions were as follows: What is a child’s perception of the reasons to start friend activity? How has friend activity affected the child’s life situation / the reasons why the friend activity was started? How has friend activity been implemented? The results showed that every interviewed child experienced friend activity in a positive way. The children said they enjoyed themselves with their adult friend, and that they did various activities together, which they mainly were able to request from their friend. Most of the children felt they had become happier with the adult friend and every child felt that their adult friend gave them company, and they did not need to be alone

    Matalan riskin synnytyksen kriteerit ja hoitokäytänteet kansallisesti

    No full text
    Matalan riskin synnytys tarkoittaa luonnollista syntymää, joka etenee ilman riskitekijöitä ja synnytyksen jälkeen sekä äiti että vauva voivat hyvin. Matalan riskin synnytyksen tulee antaa edetä omalla painollaan ja turhaa puuttumista tulee välttää, koska ylihoitaminen ja turha synnytykseen puuttuminen voi vaikuttaa hoidon turvallisuuteen sekä sen kustannuksiin haitallisesti. Suomessa ei ole laadittu virallisesti kansallista määritelmää matalan riskin synnytykselle, mutta osa Suomen yliopistollisista sairaaloista on laatinut sille omat kriteerinsä ja hoitolinjansa. Tutkimuksen aihe saatiin yhdeltä Suomen yliopistolliselta sairaalalta, joka toimii myös työn tilaajana. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Suomen yliopistollisten sairaaloiden matalan riskin synnytyksen kriteerit ja hoitokäytänteet. Tavoitteena oli koota, kerätä sekä lisätä tietoa matalan riskin synnytyksestä ja sen hoidosta. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelututkimuksen avulla haastattelemalla kahta kätilöä kustakin yliopistollisesta sairaalasta ja menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin videoneuvottelutyökalujen avulla tai puhelimitse, jonka jälkeen ne tallennettiin ja litteroitiin. Tulokset käsiteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla ja niitä vertailtiin raportissa. Tulosten mukaan neljässä viidestä Suomen yliopistollisesta sairaalasta oli laadittu omat kriteerit sekä osin hoitosuosituksia matalan riskin synnytykselle. Osa laadituista kriteereistä ja hoitokäytänteistä oli yhteneviä, mutta tuloksista nousi esiin myös eroavaisuuksia. Yhteneviä piirteitä ilmeni muun muassa luonnollisen synnytyksen tukemisessa ja matalan riskin synnytyksen puuttumattomuudessa. Eroja ilmeni esimerkiksi sairaaloiden hoito-ohjeiden mukaisessa matalan riskin synnytyksen aikaisessa seurannassa sekä sallittavissa lääkkeellisissä kivunlievitysmenetelmissä. Tutkimustuloksia voidaan käyttää apuna, kun laaditaan kansallista määritelmää ja kriteerejä matalan riskin synnytykselle. Yhtenevä määritelmä ja kriteeristö tulisi laatia, jotta kaikissa Suomen synnytyssairaaloissa ryhdyttäisiin toteuttamaan matalan riskin synnytysten hoitoa yhteneväisesti ja suositusten mukaisesti sekä kiinnitettäisiin huomiota turhan ylihoitamisen välttämiseen

    Erinomaiset matematiikan osaajat

    No full text
    peerReviewe
    corecore